Hallituspuolue vai BB-talo?
Alatte varmaan olla yhtä kyllästyneitä Sebastian Tynkkysen sympatiaa kerjäävään esiintymiseen kuin minäkin. Näpeilleen saaneelta pikkupojalta näyttäen hän ilmestyy koko ajan tiedotusvälineisiin, mutta epäilen hänen nauttivan saamastaan huomiosta. Epäilen siksi, että hänen koko uransa perustuu julkisuuteen vailla sisältöä ja siksi, että hän ei viimeisimpien tietojen mukaan aio viedä puolueesta erottamistaan oikeuden ratkaistavaksi. Mieluummin hän jatkaa asian puimista julkisuudessa niin kauan kuin se ihmisiä kiinnostaa.
Kerrataan lyhyesti tämä erottaminen. Perussuomalaisten puoluehallitus siis erotti puolueen kolmannen varapuheenjohtajan ja nuorisojärjestön puheenjohtajan puolueen jäsenyydestä. Nuorisojärjestön osalta ei ole ongelmaa, koska sen sääntöjen mukaan puolueeseen kuuluminen ei ole edellytys nuorisojärjestöön kuulumiselle ja toimimiselle vaikka puheenjohtajana.
Muilta osin puoluehallitus ajoi itsensä umpikujaan. Sääntöjen mukaan se voi kyllä erottaa puolueen jäsenen, mutta keskeisten toimijoiden on oltava puolueen jäseniä. Tynkkynen on kolmas varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen, joten hänen pitää kuulua puolueeseen voidakseen toimia näissä tehtävissä. Varapuheenjohtajan ja puoluehallituksen jäsenet valitsee puoluekokous, joten puoluehallitus ei voi erottaa Tynkkystä näistä tehtävistä. Tilanne on vastoin puolueen sääntöjä.
Jos Tynkkynen ei itse eroa tehtävistä eikä puoluehallitus muuta päätöstään, niin tilanne jumittuu tähän. Ainoa oikea paikka ratkaista asia on käräjäoikeus, mutta kukaan ei aio viedä asiaa sinne. Eräs ulkopuolinen on kyllä tehnyt erottamisesta rikosilmoituksen, mutta se ei johda mihinkään. Puolueesta erottaminen ei ole rikosasia, vaan oikeus voi joko vahvistaa erottamisen tai kumota sen. Asianosaisen on pantava prosessi vireille, kenelläkään ulkopuolisella ei ole siihen toimivaltaa.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoi ensiksi, että erottamisen perusteena oli Tynkkysen syyllistyminen rikoksiin. Hän korjasi nopeasti puheensa, mutta silti Tynkkynen voisi tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Syyttömyysolettaman mukaan jokainen on syytön kunnes oikeus toisin toteaa ja perätön väite jonkun syyllistymisestä rikokseen on oppikirjaesimerkki kunnianloukkauksesta. Se on asianomistajarikos, joten vain Tynkkynen voi tehdä siitä ilmoituksen. Tiettävästi hän ei ole aikonut tehdä niin.
Puolueen puheenjohtaja Timo Soini ei näe puoluehallituksen päätöksessä mitään juridista ongelmaa, koska hänen salaperäiset lakiasiantuntijansa ovat näin sanoneet. Jostain syystä nämä Soinin oikeusoppineet ovat yhtä nimettömiä kuin merentakaiset ystävätkin, joten kansan on vain luotettava heidän olemassaoloonsa.
Puoluehallituksen päätöstä tekemässä oli myös oikeusministeri Jari Lindström, joka aamulla kieltäytyi pontevasti kommentoimasta asiaa. Päätöstä tehdessään hän ei kuulemma ollut oikeusministeri, vaan puoluehallituksen jäsen.
Puolueen osaamisesta tulee erittäin synkkä kuva, vaikka ei kai sitä pidä ihmetellä. Onhan puolueen maahanmuuttopoliittinen ohjelmakin räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa. Sama vika on sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän ykkösprioriteetissa eli maahanmuuttajien sosiaalietuuksien alentamisessa pienemmiksi kuin kantaväestöllä. Ei tällaisessa puolueessa paina mitään omien sääntöjen rikkominen.
Säännöt ja niiden tulkinta ovat vaihtelevia kuin BB-talossa. Ei siinä mitään, talo eläköön tavallaan, mutta ikävä kyllä se sama säännöistä ja lainsäädännöstä piittaamattomuus näkyy myös hallituspuolueen politiikassa. Se rupeaa hirvittämään lakiin luottavaa kansalaista.
Eilisen juttuni jälkeen minulta kysyttiin miksi nyt yhtäkkiä puolustan Tynkkystä. Minäpä kerron.
En pidä Tynkkysen sisällöttömästä populismista ja räikeästä maahanmuuttajien halventamisesta. Hän on pelkkä julkisuushakuinen kupla, jolla ei ole mitään sisällöllistä annettavaa politiikkaan. Oikeusvaltiossa hänellä kuitenkin on ja on oltava samanlaiset oikeudet saada asioihinsa laillinen ratkaisu kuin kenellä tahansa kansalaisella.
Hänestä itsestään riippuu toimiiko hän oikeusvaltion periaatteiden mukaan vai pelaako mieluummin julkisuuden säännöillä. Ne hän kiistatta hallitsee hyvin.
Nii-in, se on Johtava Alikersantti sitten sitä mieltä, että tämä kohu kestää korkeintaan viikon, jonka jälkeen siihen joko väsytään/kyllästytään tai Tynkkynen hankkiutuu toisiin porukoihin. Muutenhan tässä ei olekaan mitään järkeä. Se siinä vain on, että kun nämä on täysin yksilökohtaisia arvioita ja siksi ne voivat mennä pieleen enemmän kuin railakkaasti sekä joskus hyvinkin suurella todennäköisyysprosentilla. Aineiston pienuuden tähden keskiarvo on epäluotettava ja ennustettavuuttakaan ei oikeastaan ole. Yhden vuorokauden seurannalla väittäisin kuitenkin, että hiljaiseksi häpäiseminen ja lähtölaukauksen antaminen ei ole onnistunut. Mutta ei tämä toisaalta vielä ole kummoinenkaan kohu ja jupakaksi tuleminen riippunee siitä mitä Tynkkynen laukaisee seuraavaksi. Alkaako se ruskea tavara tarttua ja haista vai ei? Oikeudellisen loppuratkaisun mahdollistavat määräajan juoksevat yhä, joten tulisi tietää kiikastaako ensisijassa prosessinpelosta vai kuluriskistä? Ei tulisi kiikastaa kummastakaan, koska seriöösi poliittinen toimija ei voi ajatella niin, tämä sen estämättä että itselläkin on pokerissa pitelemistä tätä virkettä kirjoittaessani.
Ohi aiheen, mutta kiinnostuin tuosta kunnianloukkaus asiasta. Voisiko esim. Sipilä/Soini/Stubb haastaa yksityishenkilön, joka omalla nimellään väittäisi heitä rikolliseksi, nostaa kunnianloukkaus syytteen? Vai meneekö tässä siihen, että näiden toimijoitten tulee kestää enemmän kritiikkiä?
Periaatteessa voi, mutta kuten itsekin arvelet, niin saattaisi pysähtyä tuohon ihan laissakin sanottuun vaatimukseen sietää enemmän kritiikkiä.
Jos joku vakavissaan väittää SSS-kolmikon jäsenen syyllistyneen yksilöityyn rikokseen, on kyseessä kunnianloukkaus.
Mutta jos joku ruotii heidän politiikkaansa ja sen johdosta latelee rikosnimikkeitä, kuten ryöstää (suomalaisilta), varastaa (köyhiltä), tappaa (eläkeläiset nälkään) ja äärioikeiston suosima on maanpetturi (koska myy meidät Pyrsselin herroille), on kyse sellaisesta, jota asemassaan olevan poliitikon on siedettävä. Tavikseen kohdistuneena nämä herjat voisivat hyvinkin päästä käräjäkäsittelyyn. Ja jos tosissaan vaikka väittää nähneensä Sipilän varastaneen eilen klo 16 Pasilan Siwasta mäyräkoiran, ollaan takaisin kunnianloukkauksessa. Raja on kohtuullisen selvä ja harmaalla alueella tulkinta näissä poliitikkoon kohdistuneissa menee yleensä poliitikon vahingoksi. Käytännössä poliitikon on siedettävä mitä tahansa itseensä kohdistunutta herjaamista ja loukkauksia, muttei perättömiä rikosväitteitä.