Jälkiviisautta

Kuten kaikki Huovisensa lukeneet tietävät, niin jälkiviisaus on viisauden imelin laji. Päätöksenteon jälkeen on mukava miettiä mitä olisi pitänyt päättää ja kuka päättäjistä tiesi mitäkin vai tiesikö kukaan mitään.

Juuan paikallislehti Vaarojen Sanomat kertoi tänään yhden sivun verran sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen lähes 30 %:n korotuksesta. Esimerkiksi terveyskeskuksen käyntimaksu nousee vuoden alussa 16,10 eurosta 20,90 euroon. Pääkirjoituksessaan lehti pohtii oliko asetuksen mahdollistaman enimmäiskorotuksen hyväksyminen lautakunnassa ja viime kädessä valtuuston talousarviokäsittelyssä vahinko.

Koska minä olen yksi niitä harvoja juttua varten puhelimitse tavoitettuja kuntapäättäjiä, niin katson paremmaksi kertoa näkemykseni julkisesti kuin vastata jokaiselle kysyjälle erikseen.

Ei se vahinko ollut, vaan lautakunnan, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston yksimielinen päätös. Jos joku päättäjä ei ymmärtänyt mitä oli päättämässä, niin se on sitten eri asia. Kunnan päätöksentekojärjestelmän pitäisi olla päättäjille tuttu, samoin vaikuttamismahdollisuudet eri vaiheissa. Sehän meni näin:

Kesällä kunnanhallitus antoi lautakunnille talousarvioesityksen laadintaohjeet. Niiden mukaan kaikki lakisääteiset korotukset asiakkailta perittäviin maksuihin otetaan mukaan esitykseen täysimääräisinä. Tämä periaate on laadintaohjeissa joka vuosi.

Siinä vaiheessa kukaan ei voinut aavistaa mitä maan hallitus tekee. Tavallisesti asetuksella säädettävät asiakasmaksujen korotukset koskevat indeksitarkistuksia ja pieniä korotuksia itse maksuihin. Nyt maan hallitus kuitenkin mahdollisti asetuksella liki 30 %:n korotuksen maksuihin ja jätti korotuksesta päättämisen kuntien harkintaan. Jotkut kunnat eivät ottaneet korotusta käyttöön täysimääräisenä, vaan päättivät rahoittaa maksujen korottamatta jättämisestä tulevan vajauksen muilla tavoin.

Juuan sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisesti antamassa talousarvioesityksessä enimmäiskorotus oli otettu tulopuolelle mukaan täysimääräisenä. Sieltä se siirrettiin sellaisenaan kunnanhallituksen valtuustolle antamaan talousarvioesitykseen. Joulukuun 16. päivänä pitämässään kokouksessa sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti korottaa palvelumaksuja talousarvioesityksen mukaisesti. Erillispäätös tarvittiin siksi, että maksuista päättäminen kuuluu lautakunnan toimivaltaan. Kenellekään lautakunnan jäsenelle korotus ei voinut olla yllätys, koska asia oli esityslistalla omana kohtanaan ja liitteenä oli selkeä taulukko:

Saman päivän iltana kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion. Asiakasmaksujen korotus sisältyi käyttötalousosaan, joka hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.

Nyt sitten mennään siihen jälkiviisauteen eli missä kohtaa päätöksentekoketjua asiaan olisi voinut puuttua? Vastaus on, että ihan joka kohdassa.

Jos kunnanhallitus olisi osannut ennustaa maan hallitukselta tulevan asetuksen sisällön, niin talousarvioesityksen laadintaohjeet olisi voitu kirjoittaa eri tavalla. Sinne olisi voitu kirjata, että maan hallituksen kaikkia torveiluja ei tarvitse ottaa huomioon. Ikävä kyllä kunnanhallituksella ei ole kristallipalloa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta olisi talousarvioesitystä laatiessaan voinut kirjata maksut maksimimäärää pienempinä, mutta esitys annettiin ennen kuin maan hallitus oli päättänyt tarkoista summista ja ennen kaikkea kuntien harkintavallasta. Taas olisi tarvittu sitä kristallipalloa.

Kunnanhallitus olisi voinut omaa talousarvioesitystään antaessaan alentaa maksuja, mutta se olisi ollut vastoin lautakunnan yksimielistä esitystä. Kunnahallituksella oli täysi työ karsia lautakuntien esitysten menopuolta talousarvion tasapainottamiseksi, joten tulopuolen karsiminen olisi vaikeuttanut työtä entisestään.

Sosiaali- ja terveyslautakunta olisi voinut 16.12. päättää maksuista eri tavalla kuin päätti. Se olisi kuitenkin ollut vastoin lautakunnan omaa talousarvioesitystä, mutta täysin mahdollista. Se olisi voinut vähän hidastaa illan valtuustokäsittelyä, mutta tarpeen tullen kunnahallitus olisi voinut pitää pikakokouksen ja miettiä pitääkö valtuustolle annettua talousarvioesitystä muuttaa.

Sitäkään ei olisi välttämättä tarvittu, koska ylin päätösvalta on valtuustolla. Valtuuston kokouksessa lisättiin kunnahallituksen talousarvioesityksen investointimenoja puoli miljoonaa, joten ihan samalla tavalla valtuusto olisi voinut puuttua myös asiakasmaksuihin. Se olisi ollut lautakunnan aiemmin samana päivänä tekemän päätöksen yli kävelemistä, mutta kunnan ylimpänä päättäjänä valtuusto olisi voinut tehdä senkin.

Jos syyllisiä etsitään, niin meitähän löytyy. Valtuustosta meitä löytyy 27 henkilöä ja siihen päälle valtuustoon kuulumattomat lautakunnan jäsenet.