Yövartijavaltiovarainministeri

– Minä en halua, että lapseni elävät isoina maassa, jossa sosiaalisia ongelmia hoidetaan alkoholipolitiikalla, jossa työttömyyttä hoidetaan sosiaalipolitiikalla ja jossa julkisen vallan tehottomuuteen vastataan lisäämällä julkista valtaa.

Näin kuvailee kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki oman ihanteensa mukaista Suomea. Hän  korostaa markkinataloutta ja yksilön vapautta ja kavahtaa valtion valtaa ja holhousta.

Elina Lepomäki on varmasti enemmän asiapoliitikko kuin vaikkapa nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb. Sen Lepomäki sanoi selkeästi:

– Jos politiikalta kaivataan viihdettä, en ole oikea nainen.

Asiapoliitikkona hänet tunnetaankin ja se on hyvä asia. Hänen asiansa tässä kuitenkin hirvittää.

Lepomäki on puhdasoppinen markkinaliberalisti. Markkinaliberalistien tavoitteena on, että kaikkea toimintaa ohjaavat kilpailu, valinnanvapaus, vähäinen sääntely ja valtion mahdollisimman pieni rooli. He uskovat markkinoiden kaikkivaltiaaseen voimaan, markkinatalouden järkähtämättömiin lakeihin, jotka korjaavat kaiken. Valtio ei saa puuttua markkinavoimien näkymättömän käden tahtoon.

Ihan ulkomuistista luettelen keskiverron markkinaliberalistin tavallisimpia näkemyksiä.

Hän haluaa lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden, koska ihmisen suurinta vapautta on sopia itse työnantajan kanssa työehdoista ja palkoista. Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan. Hän haluaa ajaa alas sosiaalipolitiikan yhteiskunnan kehittämisen välineenä. Hän haluaa tasaveron, jolloin rikas ja köyhä maksavat tuloistaan saman prosentin mukaan. Hän ei halua maahan humanitaarisia pakolaisia. Hän kannattaa yliopistoihin lukukausimaksuja.

Lepomäki itse on menestyjä. Markkinaliberaalien tapaan hän ei halua valtion sekaantuvan millään tavalla markkinoiden toimintaan.

Siinä mielessä on ironista, että Lepomäki teki pankkiuransa The Royal Bank of Scotland Groupissa. Se oli finanssikriisin suurimpia arkkitehtejä ja Iso-Britannian hallitus joutui kansallistamaan pankin vuonna 2008 sen tehtyä 24 miljardin punnan tappiot. Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa. Pankin pääomittamiseen käytettiin verovaroja yli 600 puntaa jokaista brittiä kohden ja valtio omistaa edelleen 73 prosenttia pankista.

Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi. Valtio siis puuttui suorastaan hävyttömällä tavalla markkinavoimien järkähtämättömiin lakeihin ja esti veronmaksajien rahoilla katastrofin syntymisen. Vastuuseen eivät joutuneet pankki, pankkiirit eivätkä riskienhallinnan asiantuntijat.

Jos teidän mielestänne suurin itsekkyys ja ahneus ovat suurinta vapautta, niin Lepomäen johtama kokoomus on teidän puolueenne. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, että teillä on jo valmiiksi paljon rahaa ja kuulutte yhteiskunnan kermanjuojiin. En vihjaile mitään, mutta Lepomäen pyrkimys vähentää köyhien ja kurjien määrää voidaan tämän pärjääjäfilosofian valossa lukea hyvinkin raadollisesti:

– Lähdin politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässään eteenpäin.

Lepomäki hallitsee numerot ja talousteoriat, se ei ole kenellekään epäselvää. Siinä mielessä hän olisi ehdottomasti pätevä valtiovarainministeriksi. Se valtio sitten olisikin yövartijavaltio, jossa valtion tehtäviin kuuluisi vain armeija, poliisi ja tuomioistuinlaitos. Kun sosiaalipolitiikka on ajettu alas, niin niitä kaikkia varmasti tarvitaan suojelemaan vähälukuista pärjääjien joukkoa osattomien massoilta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos muuta ei ole sovittu.