Elukat, loiset ja esitutkinnan arpajaiset
Poliisihallitus toteaa myös käsityksenään, että turvapaikanhakijoita voidaan yhteiskunnallisen asemansa ja siitä johtuvan suojan tarpeensa vuoksi pitää säännöksen tarkoittamana suojaa tarvitsemana kansanryhmänä. Lain esityöt tuovat tunnusmerkistön tarkoittamasta uhkaamisesta, panettelusta ja solvaamisesta esimerkkinä esiin muun muassa ihmisten vertaamisen eläimiin tai loisiin ja sen, että yleistäen väitetään rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi.
Poliisihallitus on päätynyt siihen, että rikoksesta epäiltyä kirjoitusta, sisältäen muun muassa ilmaisut “ihmisjäte” ja “elukat”, on sananvapausnäkökohdatkin huomioon ottaen pidettävä siinä määrin tiettyä ihmisryhmää alentavana, että verrattain matalana pidettävän syytä epäillä -kynnyksen voidaan katsoa ylittyneen. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan omalla nimellään esiintyvä tekijä on viestin julkaistessaan ollut solvaamisestaan selvästi tietoinen, jolloin myös mainitun rikoksen edellyttämä tahallisuus täyttyy.
Näin lausui Poliisihallitus asiaan, josta apulaisoikeuskansleri antoi päätöksen 11.5.2016. Päätökseen tuo teksti sisältyy siksi, että apulaisoikeuskansleri oli omassa päätöksessään samaa mieltä. Kyse oli tapauksesta, jossa kirpputoriyrittäjä valitti Facebookissa pakolaisten häiritsevän hänen liiketoimintaansa. Seurannessa keskustelussa pakolaisia nimitettiin mm. elukoiksi ja loisiksi. Kyseessä oli epäilty rikos, josta oli aloitettva esitutkinta. Koko päätös löytyy täältä.
Apulaisoikeuskanslerin päätökset koskevat yksittäisiä tapauksia, mutta niillä on aina myös viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus. Siksi tämä päätös on tärkeä ja sitä tulee soveltaa laajemminkin harkittaessa esitutkinnan aloittamiskynnystä kiihottamisessa kansanryhmää vastaan.
Käännetään tuota virallista tekstiä selkokielelle.
Ensinnäkin siinä sanotaan, että turvapaikanhakijat ovat rikoslain tarkoittama, kiihottamista vastaan suojaa tarvitseva kansanryhmä. Toiseksi siinä lain esitöihin nojaten todetaan, että tämän kansanryhmän vertaaminen eläimiin, loisiin ja jätteeseen sekä yleistäen rikollisiksi tai alempiarvoisiksi väittäminen on peruste aloittaa esitutkinta silloin, kun sanoja toimii tietoisesti.
Tämä on ihan selvää tekstiä ja koska päätöksellä on viranomaisia ohjaava vaikutus, niin sitä pitää noudattaa muissa vastaavissa tapauksissa. Näitä täsmälleen vastaavia tapauksia löytyy Rajat kiinni -liikkeen Facebook-ryhmästä, jossa ei oikeastaan mitään muuta olekaan. Sama pätee roskajulkaisu MV:n teksteihin ja kommentteihin. Poliisilaitokset, syyttäjänvirastot ja tuomioistuimet tulevat olemaan kauan täystyöllistettyjä, kun kymmenittäin tai jopa sadoittain ihmisiä otetaan tutkittaviksi.
Näin ei tietenkään tapahdu, koska tutkinnanjohtajilla on edelleen omaa harkintavaltaa. Poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuimia ei myöskään voi valjastaa niin suurimittaiseen tapakoulutukseen. Niiden tarkoitus ei ole paikata heikkoa yleissivistystä ja opettaa käytöstapoja.
Mitä hyötyä tästä päätöksestä sitten on? Ainakin se, että rikosilmoituksen tekijä voi vedota siihen aina, kun ilmoitus koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan. Lisäksi päätöksen saattaminen yleiseen tietoisuuteen voi avata joidenkin törkykirjoittelijoiden rasismin sumentamia silmiä.
Suomessa on oikeasti voimassa kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävä laki eikä koskaan voi tietää kuka esitutkinnan arpajaisissa saa käteensä hanttikortin. Apulaisoikeuskanlerin päätöksen nojalla voi ennakoida, että sitä korttia jaetaan tulevaisuudessa yhä useammille.
***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.
Kerrassaan loistava uutinen. Jotain sentään saatu aikaiseksi, ainakin paperilla. Ettei vain mikään hallituspuolue vesitä tätäkin… koskapa ovat niin köyhien (käytökseltään) ja vähäosaisten (henkiseltäsivistystasoltaan) olevien asialla.
“Tietoisesti”? Jos ei ymmärrä omaa tilaansa, pitäisikö olla holhouksessa?
Perinteinen seivi rasistisiin ölinöihin on yleensä luokkaa “olin kännissä”.
Ei välttämättä, mutta alentunut syyntakeisuus voi olla yksi syy jättää esitutkinta aloittamatta. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki tapaukset ovat aina yksilöllisiä ja jokaista harkitaan erikseen kokonaisvaltaisesti. Tämä päätös antaa vain eräänlaiset raamit lain tulkinnalle.
Tämäköhänse meidän polttavin ongelma on?
Kyseessä lienee enemmän seuraus kuin sy.