Kolme myyttiä II

Tasan vuosi sitten kerroin kolmesta maahanmuuttokeskustelun myytistä. Ne pulpahtelevat yhä vieläkin pintaan, sillä myytit elävät sitkeästi. Julkaisen saman jutun nyt uudelleen päivitettynä versiona siksi, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoraha on tällä hetkellä pienempi kuin vuosi sitten.

Ensimmäinen myytti on Ylen vuodelta 2009 peräisin oleva juttu, jonka mukaan Suomi maksaa turvapaikanhakijoille EU-maista eniten rahaa käteen. Sen mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Lisäksi perheen asuminen on ilmaista.

Turvapaikkaa hakeville ei nykyisin myönnetä toimeentulotukea ollenkaan, vaan he saavat vastaanottorahaa. Se on  pienempi kuin toimeentulotuen perusosa ja siitä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 20 §:ssä näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 314,91 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,30 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 266,04 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 76,01 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 200,89 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 59,72 euroa.

Summat voi tarkistaa täältä.

Vanhan uutisen esimerkkiperhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta saa vastaanottorahaa seuraavasti:

Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, niin yhdessä asuvan perheen vastaanottoraha on aikuisille 266,04 euroa ja jokaiselle lapselle 200,89 euroa eli yhteensä 1 134,75 euroa kuukaudessa. Jos keskus tarjoaa aterian, niin vastaanottoraha on 76,01 + 76,01 + 59,72 + 59,72+ 59,72 eli yhteensä 331,18 euroa.

Yle julkaisi vuosi sitten päivitetyn uutisen asiasta, mutta ymmärrettävästi vanha uutinen on monille mieluisampaa luettavaa.

Toinen sitkeä myytti on ns. Faizan tapaus, josta KKO antoi päätöksen jo vuonna 2009.

Siihen vetoavat eivät koskaan ole lukeneet tai ainakaan ymmärtäneet päätöstä, mutta sitäkin innokkaammin he sitä kauhistelevat ja jakavat.

 KKO:n päätöksen sisältö kuuluu selkokielellä näin

Vuonna 1998 Faiza erehdytti viranomaisia vääriin tietoihin perustuvalla oleskelulupahakemuksella.

Oleskeluluvan perusteella hän oli oikeutettu hakemaan sosiaalietuuksia samalla tavalla kuin kuka tahansa pysyvästi maassa oleskeleva tai syntyperäinen henkilö. Hän haki ja sai yhdessä toisen henkilön kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea.

Vuonna 2002 Faiza ilmoitti, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena ollut avioliitto ei ollut todellinen. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä petoksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2004 Faizan sakkorangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Hovioikeus pysytti päätöksen vuonna 2007.

KKO totesi yksiselitteisesti päätöksensä kohdassa 17, että myönnetyt sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. KKO keskittyi siihen, oliko virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa voimassa.

Lyhyesti sanoen KKO totesi, että vääriinkin tietoihin perustuva oleskelulupa oli voimassa ja sen perusteella Faizalla oli oikeus hakea ja saada sosiaalietuuksia samoin perustein kuin kenellä tahansa Suomessa laillisesti oleskelevalla tai täällä syntyneellä.

Luvan voimassaolo perustui siihen, että epäillyn rikoksen tekohetkellä ulkomaalaislaissa ei ollut sellaista säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön tai voitaisiin peruuttaa. Laissa oli aukko, mutta lievemmän lain periaatteen mukaisesti rikosepäilyissä noudatetaan tekohetken lakia, ellei myöhempi laki ole syytetylle edullisempi.

Laissa oleva aukko tukittiin vuonna 2007. Ulkomaalaislain 58 § 4 momentti korjattiin kuulumaan näin:

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

KKO ei siis käsitellyt ollenkaan myönnettyjä tukia, vaan totesi ne voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myönnetyiksi. Mistään laista ei löydy sellaista säädöstä, jonka mukaan maahanmuuttajalle maksettaisiin tukea eri perusteiden mukaan kuin syntyperäiselle. Kuka tahansa olisi saanut vastaavassa elämäntilanteessa samat tuet.

Kolmas ja nyt onneksi jo kuihtumassa oleva myytti koskee tietenkin niitä somalien jokaista lasta varten saamia lastenvaunuja. Se tarina on lähtöisin Jussi Halla-ahon hatusta ja hän kirjoitti sen ensimmäisen kerran Scriptaa edeltävään Vieraskirjaan tammikuussa 2006.

Idean Halla-aho oli saanut ilmeisesti tästä lehtikolumnista, jossa ei puhuta somaleista mitään eikä yksilöidä tapausta mitenkään:

Näin nämä tarinat syntyvät ja elävät omaa elämäänsä vielä vuosien kuluttua. Niistä on muodostunut joillekin ehdoton totuus, joka toistamalla ja taas toistamalla vahvistuu entisestään. He ovat uponneet mytologiaan kaulaansa myöten.

Maahanmuutosta on voitava keskustella, mutta käydään sitä keskustelua faktojen pohjalta. Ei seitsemän vuotta vanhan uutisen, ymmärtämättä jääneen oikeustapauksen eikä johtavan ”maahanmuuttokriitikon” vuosia sitten keksimän tarinan pohjalta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.