Vähällä järjellä

Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.

Nämä Axel Oxenstiernan historialliset sanat muistuivat mieleen eilisillan A-talkia katsellessa. Studiossa neljän puolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelivat sote-uudistuksesta. Jo kauan olen epäillyt, että sote-uudistusta läpi runnovat hallituspuolueiden edustajat tietävät siitä kaikkein vähiten. Epäilyni osoittautui oikeaksi.

Keskustan Antti Kaikkonen ei ole selvittänyt itselleen edes perusasioita. Hän sanoi, että EU-lainsäädäntö velvoittaa yhtiöittämään sosiaali- ja terveydenhuollon.

Perussuomalaisten Sampo Terho oli edennyt opinnoissaan askelen pitemmälle, sillä hän sanoi valinnanvapauden velvoittavan yhtiöittämään.

Jos hallituspuolueet oikeasti tekevät päätöksiä tällaisten “tietojen” pohjalta, niin  heikosti ovat asiat. Sanotaan se vielä kerran:

EU-lainsäädäntö ei velvoita yhtiöittämään, vaikka tällä valheella asiaa yritettiin ensin ajaa läpi. Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Valinnanvapauden totetuttaminenkaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito oltaisiin ihan hyvin voitu pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana ja siihen oltaisiin voitu ottaa valinnanvapaus mukaan täydentämään palveluja yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla olisi ollut täysi valinnanvapaus ja raha olisi seurannut potilasta.

Nyt lähdettiin avoimeen kilpailuun markkinoille ja se vaatii yhtiöittämistä. Koko julkisen sektorin toimiva palvelutuotanto on pilkottava osiin ja yhtiöitettävä. Kyse on tietoisesta valinnasta, joka tulee kostautumaan kalliimpana hintana ja varsinkin syrjäseuduilla huonompana palveluna. Yksityiset terveysjätit eivät piittaa harvaan asuttujen alueiden huonoista markkinoista.

Suuret yksityiset palveluntuottajat ovat valmistautuneet tähän jo vuosia. Ne ovat värvänneet asiota valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittäneet toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut uudistamaan organisaatiotaan vuosia velloneessa sekavassa tilanteessa. Syksyllä hallituspuolueiden tekemän kompromissin mukaan keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus täydellisen valinnanvapauden ja kilpailun markkinoilla.

Yhtiöittäminen vie julkisenkin sektorin toiminnan osakeyhtiölainsäädännön taakse piiloon, jos nykysiä lakeja ei tältä osin muuteta.

Näitä asioita yrittivät ne selvästi ymmärtäneet SDP:n Antti Lindtman ja vihreiden Krista Mikkonen selittää hallituspuolueiden kollegoilleen. Ilmeisen turhaan, sillä nämä elävät kerran omaksumassaan uskossa. Heihin pätee Oxenstiernan tokaisu, mutta asioiden päärunnarit jossain taustalla kyllä tietävät mitä tekevät. Eivät he muuten olisi osanneet hypätä ajoissa yksityisen sektorin palvelukseen paremmille palkoille.

Keskustelussa kiinnitin huomiota myös Kaikkosen ja Terhon toistuviin viittauksiin edellisten hallitusten toimintaan. He siis perustelevat nykyistä hallituspolitiikkaa sillä, että edellisetkin hallitukset ovat tehneet virheitä. Tällainen selitys kertoo selvästi, että nykyisen hallituksen toimia ei voi järjellä perustella.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.