Kuntouttava kunnallisvaaliteema
Muutama kunnallisvaaliehdokas maan eri puolilta on ottanut minuun yhteyttä kysyäkseen kuntouttavasta työtoiminnasta yhtenä kunnallisvaalien teemana. He haluavat tietää rikkooko heidän kuntansa mahdollisesti lakia ja jos rikkoo, niin miten pitäisi edetä.
Koska en ennätä enkä jaksa kerrata perusasioita jokaiselle kysyjälle erikseen, niin yritän vastata kootusti. Tietysti voisitte lukea myös kaiken vuosien varrella aiheesta kirjoittamani, mutta urakka taitaa olla liian suuri.
Sopiiko kuntouttava työtoiminta vaaliteemaksi, kun sosiaalipalvelu on sote-ratkaisun mukana siirtynyt pois peruskunnilta? Kyllä sopii, sillä vaikka varsinainen sosiaalityö onkin siirtynyt pois kunnilta, niin kaikki työllistämisasiat ovat niillä edelleen. Palkattoman työn teettäminen ei järjellä ajatellen ole oikeaa työllistämistä enempää kuin sosiaalityötäkään, mutta virallisen terminologian mukaan se on molempia.
Pitääkö tehdä rikosilmoitus, jos huomaa kunnan rikkovan kuntouttavasta työtoiminnasta säädettyä lakia? Ei pidä, sillä kyse ei ole rikoksesta, vaan hallinnollisesta virheestä. Kunnallisvalitustakaan ei useimmiten voi tehdä, sillä varsinaiset valituskelpoiset päätökset puuttuvat. Kuntouttavasta työtoiminnasta tehdään toiminnan järjestäjän ja toimintaan osallistuvan välinen yksityisoikeudellinen sopimus. Ainoa keino on kantelu aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Mistä tietää rikkooko kunta lakia? Ensin pitää tietenkin tuntea laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kaikille kunnille lähettämä ohjekirje. Kun ne on sisäistetty, niin päästään itse asiaan.
Laki itsessään on ristiriitainen, ja siksi sen rikkominen on liian helppoa. Lain mukaan kuntouttavaan työtoimintaan voidaan ohjata pelkän työttömyyden keston perusteella, mutta toisaalta laki edellyttää myös alentunutta työkykyä tai elämänhallinnan menettämisen uhkaa.
Tässä tulee avuksi tuo ministeriön ohjekirje, jossa selvästi sanotaan, että kuntouttava työtoiminta on viimesijainen: Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
Lakia rikotaan tavallisesti neljällä eri tavalla.
Kaikkein yleisintä on selkeästi työkykyisten ohjaaminen kuntouttavaan työtoimintaan kunnan työmarkkinatukiosuuden eli sen paljon puhutun “sakkomaksun” alentamiseksi. Tällainen menettely on ministeriön ohjeen mukaan kiellettyä. Pitää myös muistaa, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua. Kuntouttava työtoiminta on taatusti ainoa sosiaalipalvelun muoto, johon asiakkaita suorastaan haalitaan ja “palvelua” tyrkytetään rangaistuksen eli työmarkkinatuen menettämisen uhalla.
Toiseksi yleisintä on palkkatyön korvaaminen kuntouttavalla työtoiminnalla. Tämän tunnistamiseen on ikävä nyrkkisääntö. Jos kuntouttavassa työtoiminnassa oleva tekee jotain sellaista, mitä kunnassa tehtäisiin joka tapauksessa myös ilman häntä, niin lakia rikotaan. Jos jokin asia voidaan jättää tekemättä, niin sen voi teettää kuntouttavana työtoimintana. Älkää minua syyttäkö, tämä on lain henki.
Kolmanneksi tavallisinta on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen yrityksissä. Se on yksiselitteisen kiellettyä, ja kielto koskee myös kunnan tai kuntayhtymän kokonaan omistamia yrityksiä. Se koskee myös menettelyä, jossa kuntoutuspalvelua kunnalle myyvä yritys tai säätiö ohjaa kuntoutettavia yrityksiin tai teettää heillä alihankintatöitä.
Tähän liittyy usein neljäs rikkomus eli kielletyn kilpailuedun saavuttaminen. Kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakuluja. Siksi vaikkapa pihatöitä tai huonekalujen entisöintipalveluja tarjoavien työpajojen toiminta on vastoin lakia.
Tästä viimeisimmästä kysytään usein. Mihin lainkohtaan tuo perustuu ja mistä voi tietää, onko työpajan toiminta vastoin kilpailun vääristämiskieltoa?
Tämä kielto perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohtaan:
Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.
Tämä lainkohta on kirjoitettu koskemaan vain työkokeilua, mutta on sovellettavissa sellaisenaan myös kuntouttavaan työtoimintaan. Palkattomalla työllä ei saa vääristää kilpailua.
Väärinkäytökset sopivat erinomaisesti kunnallisvaaliteemaksi. Pitää vain tietää mistä puhuu, ja kun tieto on hallussa, niin sitten pitää puhua asiasta kaikissa sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa. Niin minä olen tehnyt jo monta vuotta olipa vaaleja tai ei, ja ainakaan meidän kunnassamme ei lakia enää rikota.
Suurkiitos tästä kirjoituksesta! Aihe on minulla tärkeä vaaliteema. Olen vasemmistoliiton edokkaana Tampereella. Kysyin viime keväänä kaupungin työllistämispalveluista, mitä toimia ja kuinka paljon Tampereella käytetään. Sain vastaukseksi linkin tilastoon, jota tutkiakseni piti asentaa ihan uusi ohjelma. Sitten sain kaivettua tiedon, että kun vuonna 2007 on kuntouttavassa työtoiminnassa ollut vain 173 henkilöä, on heitä vuonna 2015 ollut jo 1243.
Samalla ajanjaksolla on palkkatuella olevien määrä pudonnut 1280:stä 408:aan. Todella vaikea uskoa, että “aines” olisi noin paljon heikentynyt kahdeksassa vuodessa.
Toivottavasti tämä kommentti hyväksytään anonyymiksi, ovathan äänestysasiat varsin yksityisiä.
Haluaisin nimittäin sanoa sinulle Päivi Tyni, että todennäköisesti sait tällä kommentillasi ainakin yhden äänestäjän. Olet kaivanut esiin merkittävän epäkohdan asiassa, jota pidän tärkeänä. Sillä erotut eduksesi ehdokkaiden joukossa.
Kiitos kommentistasi! Olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana ja oman työttömyyden vuoksi asiat kiinnostavat. Juuri luin järkyttyneenä aamun uutisen hallituksen eilisen kokouksen tuloksesta. Eli sitä osallisuustuloa aikovat nyt yrittää saada läpi. Yksi mallin suurista ongelmista on, että kuka määrittelee “osallisuuden” ja millä arvopohjalla. Tässä mennään rankasti ihmisen itsemääräämisoikeuden kimppuun, mikäli asiaa nyt onnistutaan eteenpäin viemään.
Kuinka kauan ihmistä “pystyy” pitämään kuntouttavassa työtoiminnassa ajallisesti?
Tiedän tapauksen missä henkilöllä on jo kuudes vuosi menossa putkeen tätä kuntouttavaa työtoimintaa, hyväntekeväisyyttä harjoitavassa yhteisössä. Samoin siellä myös työskentelee useita muitakin jo vuosia samassa hommassa.
Kyseinen henkilö on täysin työkykyinen normaaliin palkkatyöhön ollut koko ajan.
Kaveria jopa lainattiin sieltä muutamaan otteeseen rakennustyömaalle. Kaikki meni kaikkien säännösten mukaan. Oli LY tunnukset, samoin muut luvat kunnossa ja verokortin kautta maksettiin palkat. Teki jopa urakkaa melkein koko ajan.
Loputtomiin. Kerrallaan se voi kestää enintään 24 kuukautta, mutta sen jälkeen kierros alkaa alusta uudelleen. Lain 13 §:n 2 ja 3 monentit sen kertovat:
“Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3–24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkilön tulee osallistua kuntouttavaan työtoimintaan vähintään yhden ja enintään neljän päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana kuntouttavan työtoiminnan tulee kestää vähintään neljä tuntia. (20.2.2015/142)
Edellä 2 momentissa tarkoitetun jakson päättyessä aktivointisuunnitelma on uudistettava noudattaen mitä 3 luvussa aktivointisuunnitelmasta säädetään.”
Tuttusi ei ole ainoa. Minä tiedän tapauksen, jossa kirjastoammattilainen on tehnyt entistä työtään kirjastossa kahdeksan vuotta kuntouttavana työtoimintana.
On kyllä pakko sanoa, voi pyhä jysäys sentään!
Tosiaan käytetään erittäin härskisti yksityisten lisäksi kunnissa ja näissä järjestöissä tätä sanoisinko loukkua hyväkseen!
Palkkatyötä olisi, mutta se teetetään sitten näillä 9 euron päiväpalkkalaisilla. Jonka vielä valtio viime kädessä maksaa!
Pieni ei tähän asiaan kuuluva sivujuonne.
Tämä 9 euron päiväpalkalla työskentelevä pääsi sitten muutamia kertoja rakennuksille töihin oikealla palkalla.
Yhtenä päivänä tuli sitten tarkastajat paikalle. Tällä kaverilla oli sitten kortti mukana, joten se oli ihan ok. Mutta urakoitsija itse oli unohtanut korttinsa kotiin! Olivat niin pikkumaisia että laittoivat työt toppiin. Vaikka olisi ollut erittäin helppo tarkistaa ajokortin henkilötiedoilla, että luvat on kunnossa.
Eihän siinä mitään, tuli pari tuntia lyhyempi työpäivä ja seuraavana päivänä urakoitsijalla oli kortti takuuvarmasti mukana!
Tätä blogia seuraa varmasti useita kuntoutettavia, joilla vuosikausien kuntoutusputki takana ja varmasti vielä edessäkin. Itse tiedän monia tähän putkeen päätyneitä ja siinä edelleen olevia.
Mutta jos kysytäänkin montako kuntoutusputkessa 1 vuodesta vaikka 15 vuoteen jo olleita tiedät työllistyneen edes hetkeksi palkalla? Niin voi olla monella hyvin hiljaista siinä kohtaa.
Olisiko ehkä noin 1 sadasta, jolle näin onnekkaasti käynyt ehkä vähemmänkin? Toki sekin työ voi olla vain määräaikainen työ kunnalla/kaupungissa, joka kaiken lisäksi työ, jolla harvemmin voi kehuskella eli kyseessä voi olla lumien luontia ja risujen keräämistä. Mitä muuten tehdään 9e/pvä orjatyönäkin.
Se harvemmin kenenkään osaamista kasvattaa jotain muuta kyllä heikentäen lisää henkistä kuntoa hitaasti mutta varmasti nakertaen. Ja lopulta kun palkkatuki palkalle työllistyneellä loppuu lähtee myös tämä entinen kuntoutettu 9e päiväorja palkalta takaisin kortistoon. Odottamaan uutta kuntokuurihöökiä.
Sitten jos kysytään moni tästä kuntokuurikuntoutuksesta päätyy vakituiseen työhön missä saa olla vaikka seuraavat 5-10 vuotta palkalla? Niin voi jo varmasti sanoa, että ennemmin helvetti jäätyy kun noin tapahtuu.
Huvittavinta on kyllä tämä aiheesta kiinnostuminen vaalien alla. Varsinkin kun tietää vaalien mentyä asian unohtuvan saman tien ja sama kuntokuurikuntoutus kyykytys vain jatkuu ja jatkuu monien kohdalla vailla mitään toivoa paremmasta.
Vaikka luulisi, että kuntoutuksen ideana olisi myös pyrkiä järjestää erilaisia vaihtoehtoja palkkatyön lisäksi, kuten vaikka opiskelua, harrastus mahdollisuuksien tukemista, velkaneuvontaa, terveydentilan kartoitusta jne. Kuntoutettavalla. Koska se pitäisi minusta kuulua tätä kuntoutusta vetävien toimenkuvaan. Harvalla muuten siihen edes mitään ammattitaitoa millään muotoa saati mielenkiintoa. Vaikka ideana pitäisi olla se elämän hallinnan raiteille saanti jos siihen edes tarvetta. Useimmilla pitäisi vaan saada vain palkkaa tekemästään työstä.
Mutta tämä ei juuri hommaan kuuluu. Jollei joku työnsä kuvan ymmärtänyt kuntouttavan ohjaaja itse asiaa ala hoitaa. Ja mitä itse olen asiaa havainnoinut niin sellaiset on hyvin harvinaisia jostain syystä.
Sehän kyllä tuhoisi pian myös loistavan orjatyöbisneksen ja saisi orjatkin pian miettii oikeuksiaan tarkemmin. Se ei varmaan passaa eikä sovi kuvioon.
Työkokeilun tai kuntouttavan jälkeisestä työllistymisestä: Turun Sanomien haastatteleman Kansaneläkelaitoksen tutkijan, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkasen mukaan työkokeilusta vain pari prosenttia työllistyy, “kuntouttavan työtoiminnan työllistävä vaikutus on hyvin heikko”.
Samassa artikkelissa myös kerrotaan, että “koska kattavaa tutkimusta työttömien aktivoinnista ei ole tehty, nykyinen aktivointiin perustuva työvoimapolitiikka perustuu pitkälti mutu-tietoon.”
http://www.ts.fi/lukemisto/3386676/Syyllinen+on+tyoton?jako=0f506dc4655349a7586040e569d0d8b5
Jännää että kattavaa tutkimusta ei ole tosiaan tehty vaikka tätä orjatyötä pyöritetty kohta varmaan helposti yli 20 vuotta eri muodoissa.