Populisti ja totuus

“Euroopan komissio on linjannut, että henkilö voidaan ottaa säilöön jopa 18 kuukaudeksi, jos hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja hänen voidaan olettaa katoavan. Tätä mahdollisuutta tulee käyttää maastapoistamisen turvaamiseksi.”

Näin linjaa perussuomalaisten puheejohtajaehdokas Leena Meri tulevaisuutta blogissaan. Juristina Meri itse tietää tai ainakin hänen pitäisi tietää, että komission linjausta ei sellaisenaan voida soveltaa Suomessa. Hän luottanee siihen, että muut eivät tiedä.

Miksi ei voida soveltaa? Siksi, että komission linjausta voidaan soveltaa vain niissä maissa, joissa maan oma laki sallii säilöön ottamisen 18 kuukaudeksi. Suomen laki ei salli. Säilöön ottaminen on turvaamistoimi, josta säädetään Ulkomaalaislain 7 luvussa tarkasti. Se etenee näin:

Maassaolon edellysten selvittämiseksi tai maasta poistumisen varmistamiseksi ulkomaalaiseen voidaan kohdistaa turvaamistoimi. Ensisjiaisia toimia ovat ilmoittautumisvelvollisuus, matkustusasiakirjojen luovutus, vakuuden asettaminen ja velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa.

Jos nämä toimet eivät ole riittäviä, niin vasta sitten voidaan ottaa säilöön. Sen on aina tapahduttava yksilöllisen harkinnan perusteella. Laki ei salli mitään massapäätöksiä.

Säilöön ottaminen on mahdollista mm. silloin, kun on perusteltua aihetta olettaa, että ulkomaalainen piileskelisi, pakenisi tai muulla tavalla vaikeuttaisi huomattavasti itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamistaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Lisää perusteita löytyy lain 7 luvun 121 §:stä.

Päätöksen säilöön ottamisesta tekee ensin poliisin tai rajavartiolaitoksen siihen oikeutettu virkamies. Viimeistään seuraavana päivänä asiasta on ilmoitettava käräjäoikeuteen, ja oikeuden on käsiteltävä asia viipymättä ja viimeistään neljäntenä päivänä säilöön ottamisen alkamisesta.

Ja nyt sitten se lainkohta, jonka Meri unohti. Ulkomaalaislain 7 luvun 127 §:n mukaan asiaa käsittelevän viranomaisen on määrättävä säilöön otettu päästettäväksi heti vapaaksi, kun edellytyksiä säilössä pitämiselle ei enää ole. Säilöön otettu on päästettävä vapaaksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä. Säilöönottoaika voi kuitenkin olla tätä pidempi, ei kuitenkaan yli 12 kuukautta, jos säilöön otettu ei tee yhteistyötä palauttamisen toteuttamiseksi tai kolmannelta valtiolta ei saada tarvittavia paluuasiakirjoja ja maastapoistamisen täytäntöönpano viivästyy näistä syistä.

Säilöön ottamisen maksimi on Suomessa siis 6 kuukautta ja poikkeustapauksissa 12 kuukautta, ei Euroopan komission linjaama 18 kuukautta. Jokainen päätös on tehtävä yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Päätöksiä ei voida tehdä vain siksi, että se on mahdollista.

Eduskunta, hallitus tai Euroopan komissio eivät voi määrätä Suomen tuomioistuimia toiminaan vastoin Suomen lakia. Ainoa mahdollisuus on muuttaa lakia niin, että komission sallima yläraja on myös Suomen lain sallima yläraja.

Populisti saa aina asiat kuulostamaan helpolta, vaikka itse tietää ne vaikeiksi. Kannattajat eivät kuitenkaan tiedä.