100 000 työpaikkaa ja 300 000 laiskaa
Meillä on taas kohtaanto-ongelma. Ylen uutisen mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä on huolissaan siitä, että meillä on 100 000 avointa työpaikkaa ja 300 000 työtöntä, mutta silti avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä. Samaa huolta kantaa kansanedustaja Harri Jaskari. Hänen ratkaisunsa ongelmaan on työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistaminen.
Toisen Ylen uutisen mukaan jossain päin Itä-Suomea asuu nimettömänä pysyttelevä Skeitti-Juuso, joka ei halua opiskella eikä tehdä työtä. Hän haluaa vain olla rauhassa, kuunnella musiikkia ja skeittailla. Yle on löytänyt myös kotisiivousyrityksen, joka ei saa rekrytoitua työntekijöitä edes vihjepalkkion avulla.
Yle on näköjään aloittanut hallituksen puoliväliriihen tehokkaan pohjustuksen. Työpaikkoja julistetaan olevan pilvin pimein, mutta laiskat työttömät eivät niihin hae. Kun ratkaisukeinoja ruvetaan miettimään, niin tältä pohjalta on hyvä antaa keppiä laiskureille. Ehkä oikeasti tarjotaan myös porkkanaa erilaisten liikkuvuusavustusten muodossa, mutta kokemuksen mukaan syyllistävät puheet ennakoivat työttömyysetuuksien ja sosiaaliturvan saamisen vaikeuttamista ja karenssitehtailua.
Ylen rummutukselta putoaa kuitenkin pohja pois, kun työllisyyskatsausta luetaan oikein. Lukekaapa se täältä.
“Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 57 300 eli 2 200 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa, mikä on 3 300 enemmän kuin vuosi sitten.”
Meillä ei ole nyt eikä ollut helmikuun lopussakaan sataa tuhatta avointa työpaikkaa. Se on koko helmikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä. Mylly pyörii koko ajan, ja paikkoja täyttyy ja uusia tulee avoimeksi jatkuvasti. Juuri tällä hetkellä avoimia työpaikkoja näkyy TE-palvelun sivujen mukaan olevan 15 851.
Avoimia työpaikkoja on siis alle 16 000, ei Ylen, Lintilän ja Jaskarin julistamaa sataa tuhatta. Työttömiä on virallisen tilaston mukaan yli 300 000, mutta todellisuudessa paljon enemmän. Virallinen tilasto perustuu kyselytutkimukseen, joka Tilastokeskuksen mukaan tehdään näin:
Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.
Entäpä sitten Skeitti-Juuso? Hänestä tulee heti mieleen syksyllä 2013 löydetty fiktiivinen Sossu-Tatu ja keväällä 2012 koko kansan kepitettäväksi löydetty Viljami. Kummasti näitä tapauksia löytyy aina silloin, kun ministerit ja kansanedustajat haluavat puhua työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmasta.
En minä väitä, etteikö Juusoa voisi olla olemassa. Jos on, niin hänellä on selvästi työttömyyttä pahempia ongelmia, joihin hän tarvitsee apua.
Tuosta siivousalan yrityksen työvoimapulasta sanon saman kuin ennenkin. Jos työnantaja ei löydä työntekijöitä, niin katsokoon peiliin. Vika on tarjotussa palkassa suhteessa työn raskauteen ja työolosuhteisiin.
Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että jos elinkeinoministeri Lintilä puhuu vakavissaan kohtaanto-ongelmista 100 000 avoimen työpaikan pohjalta, niin tätä maata johdetaan uskomattoman huonolla ymmärryksellä. Sen huonon ymmärryksen pohjan näkyy luovan hallituksen äänitorveksi ruvennut Yle, jonka toimittajat eivät osaa lukea tilastoja tai edes selväsanaista työllisyyskatsausta.
Mutta asiansa uutisointi ajaa. Puoliväliriihessä rupeaa taas tulemaan keppiä ihan väärin luetuilla tilastoilla laiskoiksi todistetuille työttömille.
EDIT 3.4.2017 klo 17.00
Minulle on huomautettu sinänsä ihan aiheellisesti, että samalla ilmoituksella voidaan hakea ja usein haetaankin useampaa kuin yhtä työntekijää. Jos joku viitsii, niin laskekoon ilmoitukset ja katsokoon tuleeko työpaikkojen määräksi 100 000. Rohkenen epäillä.
Koska toimeentulotuki siirtyi nyt Kelaan on ainakin täällä itäisessä helsingissä jonkinmoinen piikki työttömien työnhakijoiden tilastossa. Itse laitoin tähän pakolliseen hakemukseen ottavani vastaan mitä tahansa “PALKKATYÖTÄ”. Saapahan nähdä, että kuinka kauan kestää, että lähden kyseisestä laitoksesta jälleen saappaankuva prs-listossa, mutta sitä odotellessa 😉
Ehkä ajatushautaamoista kypsyy lähempänä vaaleja uutta “tietoa”: halltuksen ansiokkaan (kenelle?) ponnistelun ansiosta (kenelle) maassa työllistyy kuukausittain yli 80 000 työtöntä. Kaikista töistä ei tosin makseta palkkaa, mutta työ tekijäänsä kiittää niissäkin töissä, missä palkalla ei ylitetä edes köyhyysrajaa. Mutta ei huolta. Pekka Saurille voi soittaa ja urheiluseuraan liittyä.