Ryppyjä rakkaudessa
Kuten tiedetään, niin hallituksen kärkihankkeet sote- ja maakuntauudistus ovat tiukasti naimisissa keskenään. Eivät siksi, että niiden tarvitsisi olla, vaan siksi, että liitto syntyi poliittisena lehmänkauppana. Kokoomukselle luvattiin yksityistetyn terveydeydenhoidon miljardibisnes ja keskusta sai lupauksen ikuisen haaveensa maakuntahallinnon toteutumisesta.
Nyt sote-uudistukseen liittyvä pakkoyhtiöittäminen on perustuslaillisissa vaikeuksissa. Niistä voitte lukea rautalankamallin täältä. Jos sote pakkoyhtiöittämisineen ja valinnanvapauksineen kaatuu, niin kokoomuksella ei ole mitään halua antaa maakuntahallintoa keskustan temmellyskentäksi. Sekin uhkaa kaatua.
Tämä on kerrottu tänään harvinaisen suoraan. Kokoomuksen sote-neuvottelija Paula Risikko sanoo, että mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena, niin myös maakuntalain käsittely keskeytetään. Kokoomus ei saa luvattuja myötäjäisiä, joten sopimus purkautuu.
Tästä keskustan Matti Vanhanen älähti sinänsä ihan oikeutetusti. Maakuntahallinto ei ole perustuslaillisissa ongelmissa, joten sen käsittelyä ei tarvitsisi sen takia keskeyttää. Vanhanen suuntaa kuitenkin kritiikkinsä väärään paikkaan. Ei Risikon puhe maakuntamallin keskeyttämisestä ole perustuslakivaliokunnan painostusta, vaan realiteettien toteamista. Jos kokoomus ei saa luvattua, niin sitten ei saa keskustakaan. Kokoomus tekee kyllä kaikkensa painostaakseen perustuslakivaliokuntaa. Siitä kertoo nopea henkilövaihdos perustuslakivaliokunnassa. Ben Zyskowicz valittiin viime viikolla valiokunnan varajäseneksi, ja hän osallitui kokoukseen varsinaisen jäsenen sijaan heti.
Keskustan kenttäväkikin alkaa ihmetellä sote-uudistusta ihan asiaperustein. Kannattaa lukea nämä Hannu Hoskosen mietteet, sillä kerrankin löytyy asiaan perehtynyt poliitikko. Hänen mielipiteensä painoarvoa lisää se, että hänen kai pitäisi periaatteessa olla uudistuksen takana.
Perustuslakivaliokunta on nyt paljon vartijana. Sen sanasta riippuu sekä soten että maakuntauudistuksen kohtalo. Ja ajatelkaas, että tämä kaikkien suomalaisten elämän perusasioihin, jopa elämään ja kuolemaan, vaikuttava sote-uudistuksen nimellä kulkeva mullistus on lähtöisin yhdestä ainosta lehmänkaupasta. Kyseessä ei koskaan ollut mikään rakkausavioliitto, vaan molemminpuoliset myötäjäiset.
Jos ja toivottavasti kun molemmat uudistukset kaatuvat, niin ollaan taas syksyn 2015 tilanteessa. Ehkä sitten ymmäretään, että sote-uudistusta ei voi eikä kannata edes yrittää viedä läpi ilman oppositon ottamista valmisteluun mukaan.
Yleensähän Zysse on vältellyt vastuullisia tehtäviä………..
Kyllä, ja on välttelyssä aivan huippua, erikoismies suorastaan.
Zysse “pääsi” takavuosina lähes jokaiseen aatalkkiin kertomaan, kuinka väärin on, että isoille kihoille maksetaan jättimäisiä bonus-, sitoutumis-, ym. lisiä jättimäisen palkan ohella. Kun sitten häneltä kysyttiin, mihin toimenpiteisiin hän aikoo ryhtyä, Zysse ilmoitti, “ettei aio olla asiassa aloitteellinen”.
Ben saa puolueelle kannatusta viiteryhmän ulkopuolelta kun vähän suomii johtajien bonuksia.
On kyllä mahdotonta “jos ei mulle niin ei sullekaan”
Rypytöntä rakkautta, sokeaa rakkautta yms. rakkauden pyyteettömiä muotoja ei elämässä taida olla kuin harvoin ja nykyhallituksen kohdalla on ehkä paras ilmaista rakkaus itsekeskeiseksi ja raadolliseksi.
Sinänsä tavoitteet on puettu ylevään muotoon, mutta mitä pidemmälle mennään sitä selvemmin ketunhännät pilkottavat.
Tilanne voisi huvittaakin, mutta kansalaisten kannalta kyse on keskeisistä hyvinvointiin, terveyteen ja tasa-arvoon liittyvistä asiakokonaisuuksista, joiden jalkoihin jäävät oman pakkomielteen vallassa kansalaisten turva toimiviin sote-palveluihin ja hallintorakenteisiin varsin kevytmielisesti hyvät tavoitteet unohtaen.
Päivän uutisvirrassa PS/UV:n hallituspanos näkyy kohuna Lindströmin avustajan (ei oma-aloitteisena) puuttumisena maahanmuuttajajärjestöjen avustuspäätöksiin niiden valmistelun yhteydessä.
Paikallistasolla jotkut valtuutetut saattavat kuvitella olevansa virkakoneiston pomoja, mutta hämmästyttävää on, että ministeri ja hänen avustajansa kuvittelevat omaavansa direktio-oikeuden asemansa perusteella. Koulutuksessa tai ymmärryksessä tai molemmissa täytyy olla vikaa, kun kovasti trumpmaisella tyylillä pyritään hoitelemaan asioita.