Kuka keksi yhtiöittämisen?

-Takki pyörii yhteen suuntaan ja ministerit toiseen.

Näin luonnehti Fb-kaverini Pekka Siikala ministereiden kiirettä osoittaa jälkiviisautta sote-uudistukseen liittyvässä yhtiöittämispakossa, jonka nyt on laajasti todettu olevan vastoin perustuslakia. Perustuslakivaliokunta ei ole vielä antanut lausuntoaan, mutta jo nyt jälkiviisaus kukoistaa. Ministerit väittävät nyt koko ajan tienneensä, että näin on ja epäilleensä koko yhtiöittämistä. Ensin sen tiesi Petteri Orpo ja heti perään Juha Sipilä.

Jos näin on, niin mistä ihmeestä yhtiöittämispakko sitten tuli mukaan? Ministerit syyttävät nyt kilpailuviranomaisia ja valmistelevia virkamiehiä. Ihan klassiseen tapaan yksikään ministeri tai hallituspuolueen poliitikko ei ole koskaan yhtiöittämistä halunnut tai on sitä ainakin epäillyt, mutta kun ne virkamiehet pakottivat.

Älkää nyt viitsikö. Totuus on, että yhtiöittämisen keksivät juuri ne, jotka nyt sanovat sitä koko ajan epäilleensä. Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä sanotaan selvästi, että yhtiömalli oli poliittinen valinta. Esityksen mukaan yhtiöittäminen “ei johdu perustuslaista tai EU-oikeuden velvoitteista, vaan perustuu kansalliseen poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan Suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä”.

Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan myös, että kun sote-palvelut on esityksessä määritetty taloudelliseksi toiminnaksi, jota kilpailusäädökset voivat rajoittaa, kyse on hallituksen tulkinnasta.

Lisää voitte lukea tästä Ylen ansiokkaasta jutusta.

Kuvitellaanpa hetki, että poliitikot ovat vilpittömiä ja yhtiöittäminen tosiaan tuli virkamiesesityksenä. Kuka siitä on vastuussa?

Asian päävalmistelijana on ollut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Keväällä 2016 hän tosiaan sanoi Verkkouutisille antamassaan haastattelussa, että laaja valinnanvapaus edellyttää yhtiöittämistä. Hänen mukaansa sote-uudistukseen ei haluttu lainsäädännöllisiä kommervenkkejä, jotka saattaisivat olla alttiita eurooppaoikeudellisille tulkintariskeille. Komissio saattaisi esimerkiksi arvioida, ettei ratkaisu ole riittävästi kilpailuneutraliteetin piirissä.

Vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä ajoi siis sama Tuomas Pöysti, joka aloittaa oikeuskanslerina ensi vuoden alussa. Sitä ennen hänen on tarkoitus viedä loppuun aloittamansa sote-uudistus. Sitten hänestä tulee maan ylin lainvalvoja, jonka tärkein tehtävä on valvoa hallituksen toiminnan perustuslainmukaisuutta. Siis sen saman hallituksen, joka hänen omasta neuvostaan on ajanut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä. Hänestä tulee kertaheitolla jäävi arvoimaan koko sote-lainsäädännön oikeellisuutta, koska hän on itse sen päävalmistelija.

Jotta tilanne näyttäisi vielä pahemmalta, niin muistutetaan mieliin hänen valintansa oikeuskansleriksi. Oikeusministeriö esitti tehtävään valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta, mutta hän ei kelvannut presidentti Niinistölle. Niinpä hän nimitti Tuomas Pöystin, joka siis on koko ajan valmistellut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä.

Näyttää tosi pahalta. Kieltämällä halunneensa yhtiöittämistä poliitikot ovat valmiita syyttämään asian päävalmistelijaa, joka on koko ajan toiminut heidän käskystään ja joka on hyvästä työstään palkittu oikeuskanslerin viralla. Onpa loistava alku oikeuskanslerin uralle valvomaan hallituksen toiminnan lainmukaisuutta.

Totuus on, että poliitikot sihen yhtiöittämiseen rakastuivat ja rupesivat ajamaan sitä väkisin läpi. Varoituksia he eivät kuunnelleet, sillä heitä piiskasi elinkeinoelämälle annettu lupaus päästä rahastamaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kun homma ei onnistunut, niin virkamiehet voidaan syöttää susille.