Palkkamalttia ja tuloeroja
– Minä olen yhden asian huomannut niissä kumminkin. Ne puhuu omista asioistansa aina niin kuin ne olisivat Suomen asioita: Meidän maanviljelyksemme ei kestä sitä. Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä. Teki niitten mieli mitä hyvänsä, niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No, kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin.
Näin mietti Pohjantähden Akseli Koskela ennen sisällissotaa. Hänelle “ne” edustivat lähinnä pappilan herrasväkeä, mutta yleisemmin myös muita säätyläisiä ja niitä, joilla oli valta päättää asioista. Nämä päättäjät hän rinnasti ruokittaviin, pestäviin ja puettaviin ruotivaivaisiin, jotka irvistelevät ja sylkevät elättäjänsä silmille.
Nykyajan säätyläisten eli rahan äänellä puhuvien isäntien mielestä Suomen kansantalous ei mitenkään voi enää kestää työehtosopimusten yleissitovuutta eikä edes sitä, että työstä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Viime päivinä on suunnilleen jokaiseen tv:n pääuutislähetykseen ilmestynyt joku ekonomisti tai muu taloustietäjä peräänkuuluttamaan palkkamalttia. Talouden noususta huolimatta juuri nyt ei ole varaa palkankorotuksiin. Huonoina aikoina ei ole mitään jaettavaa, ja kun nousua alkaa tapahtua, niin pitää maksaa entisiä velkoja pois ja varautua tuleviin huonoihin aikoihin.
Samaan aikaan uutisoidaan pörssiyhtiöiden johtajien palkka- ja bonuspalkkioennätyksistä. Yhtiöt jakavat osinkoja enemmän kuin pitkiin aikoihin. Myös Finnairin johtajalle ruvettiin vähin äänin maksamaan lisäeläkepottia vastoin omistajaohjauslinjausta. Samaan aikaan pidetään ääntä työttömien laiskuudesta ja sosiaalietuuksien huipputasosta, vaikka jo vuosi sitten Suomen sosiaaliturvan todettiin olevan Espanjaakin huonomman. Sen jälkeen etuuksia on vielä leikattu.
Niinhän se menee kuten Akseli Koskela sanoi. Teki niiden mieli mitä hyvänsä, niin se on kansan etu, maan etu, meidän yhteiskuntamme etu. Yleissitova työehtosopimus nähdään pelottavana mörkönä, joka estää markkinoiden toimintaa ja rajoittaa sopimusvapautta. Kaikkein suurin mörkö ovat tietenkin työmarkkinajärjestöt, jotka näitä yleissitovia sopimuksia neuvottelevat.
Patruunat haluavat palata sellaiseen Suomeen, jossa ei tunneta yleissitovuutta eikä välttämättä edes työehtosopimuksia. Jokainen työntekijä neuvotelkoon itse itselleen työnantajan kanssa tasavertaisena osapuolena sellaisen sopimuksen kuin pystyy. Ääneen ei sanota, että niistä sopimuksista tulisi samanlaisia kuin Pohjantähdessä kerrottu torpparin sopimus: Aina on tultava töihin kun käsketään, tai torpasta pois.
Heidän Suomensa eli pankkitilinsä ei kestä pyhä- ja yötyölisiä, vanhempainvapaita, kesä- ja talvilomia, eläkkeitä, julkista terveydenhuoltoa, ilmaista koulutusta eikä mitään muitakaan vasemmiston ja ay-liikkeen saavutuksia. Se ei kestä edes sellaisen palkan maksamista, jolla tulisi toimeen. Heidän Suomessaan pitäisi vallita sellainen sosialismi, jossa palkanmaksu on sosialisoitu yhteiskunnalle nimeämällä etuus palkaksi ja velvoittamalla tekemään sitä vastaan työtä. Työn tulos kuuluu omistajalle.
Voi olla, että Suomen kansantalous ei kestä palkankorotuksia tai elämiseen riittäviä sosiaalietuuksia. Vielä todennäköisempää on, että Suomen yhteiskunta ei kestä jatkuvaa tuloerojen kasvattamista.
“Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä.”
Työnteon puutteesta ei ainakaan julkinen talous ole kiinni, koska joskus 15 vuotta sitten kansalaiset tekivät vähemmän töitä, mutta silti julkinen talous paukutti satoja miljoonia voittoa vuosineljänneksestä toiseen.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240561-julkisen-talouden-persnetto-tyonteosta-huolimatta
Muuten hyvä kirjoitus Saku, mutta toteamuksesi, että Suomen sosiaalturvan on todettu olevan Espanjaakin huonompi, suhteen olisi kyllä ollut syytä olla varovaisempi, sillä Suomen ja Espanjan sosiaaliturvajärjestelmät ovat varsin erilaisia. Siksi vastauksen antaminen siihen, onko yhdessä maassa maksettava sosiaaliturva huonompi kuin toisessa maassa maksettava sosiaaliturva. edellyttää kirjoitukseesi linkittämästäsi lehtijutustakin ilmi käyvällä tavalla monipuolista eri maissa asuville ihmisille maksettavien sosiaaliturvaetuuksien saamisehtojen huomioimista. Tätä ei tehdä, kun vertaillaan eri maiden minimitoimeentuloturvaetuuden suhdetta kunkin maan mediaanituloon. Jo nuo vertailtavat eri maiden minimitoimeentuloturvaetuudet ovat hyvin eri perustein maksettavia etuuksia. Samoin täsä vertailussa on mahdollista, että matalamman mediaanitulon maassa maksettavan matalamman minimitoimeentulon suhde mediaanituloon on kokeampi kuin korkeamman tulotason maassa maksettavan korkeamman minimitoimeentulon suhde. Siksi tämän vertailun tuloksiin ei saa suhtautua tutkittuna tietona siitä, kuinka hyvä tai huono sosilaaliturva eri maissa on.
Miksei voi suhtautua tutkittuna tietona? Eikö esim minimitoimeentulo lasketa suhteutettuna mediaaniin? Eli 50% on 50% olisi se sitten 500e tai 1000e.
Näyttäisi Espanjassa saavan pitkäaikaistyötön noin 400e/kk ja mediaanipalkka on n.1800. Suomessa saa vain satasen enemmän. Espanjassa ei tosin taideta maksaa asumistukia enkä tiedä vuokrista muuta kuin googlen kautta. Näyttäisi saavan kalustetun yksiön jo 300 eurolla ja yleinen hintaso on muutenkin halvempi. Espanjalainen löytää luultavasti halvemman ja kalusteettoman tai asuu sukulaistensa nurkissa.
Jos suhdeluku olisi sama niin suomalaisesta työmarkkinatuesta pitäisi jäädä käteen n.670e. No eipä jää. Jotenkin Espanjalla näyttää olevan varaa mutta Suomessa työttömien pitää elää pyhällä hengellä. Myös esim. Tanskalla on varaa jne.
Tuosta Espanjassa parempi sosiaaliturva jutussa löytyy yksi merkittävä asia: Suomen sija työttömyyskorvauksissa on saatu kun on otettu huomioon vain ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ja alempi Kela maksama peruspäiväraha sekä työmarkkinatuki on jätetty ulkopuolelle.
Asian voi tarkistaa lehtijuttuun liitetyn lähteen perusteella: https://research-content.glassdoor.com/app/uploads/sites/2/2016/02/GD_FairestPaidLeave_Final.pdf
Suomessa työttömyyskorvaukseksi on huomioitu: Perusosa + 45 %:ia palkan ja perusosan erotuksesta, joten todellinen sijoitus on huonompi.
Suomessa mm ruoka maksaa paljon enemmän kuin esim Saksassa tai Espanjassa tai yleensä kun mennään Keski-Euroopasta kohti etelää. Kotimaan kova hintataso alentaa perusturvaa suhteessa matalamman hintatason maihin, ja tämä pitäisi ottaa huomioon näissä vertailuissa.
“Yleisenä etuna” jopa “pakkona” mainostettujen leikkauspäätösten ja pitenevien leipäjonojen varjoissa tärkeä bloggaus UPP:lta.
Suomen palkkataso oli 2016 noin 50% korkeampi kuin Espanjassa (OECD Average Annual Wages), meillä ruoan alv on 10 %-yksikköä suurempi kuin siellä. Täytyyhän sapuskan olla siellä olennaisesti halvempaa jo näistä syistä.
Kaikki (siis kaikki) sosiaalietuudet maksaa viime kädessä yritystoiminta, myös velat, joilla iso osa niistä nyt maksetaan. Totta kai sellaisia on autettava, jotka eivät pysty pitämään itsestään huolta. Mutta muistettava myös on, että sosiaalinen tuki on aina toissijaista, omin voimin toimeentulo on ensisijainen tavoite ja sitä pitää tukea yhteisin varoin.
Aika pienet etuuksien muutokset nyt vaikuttavat kumuloituvasti vähentäen lisävelan ottoa tulevaisuudessa ja pienentävät lastemme ja lastenlastemme taakkaa ja yritystemme kilpailukykyä. Siitä on tulosa järkyttävän iso. Onhan positiivisiakin muutoksia myös tapahtunut ja tuloverotustakin vähennetty, mutta niistä ei kannata puhua ellei halua ryöppyä niskaansa.
Kommenteissa on jo tullut esille, että surkuttelu Espanjan alle vajoamisessa etuuksien tasossa on aika hupaisaa, onhan Espanja kolmas ko. vertailussa. Kun on “vajottu” Saksan, Norjan ja Sveitsin tasolle, olisin vieläkin aika huoleton. Tämä taso “saavutetaan” ennen pitkää, ellei yritystoiminta saa aivan valtaisaa nousua aikaan.
No kyllä ne alennukset nyt ensikädessä vähentävät kulutusta ja nimenomaan kotimaan kulutusta. Ja mikä on pientä toiselle voi olla suurta toiselle.
Yritysten veronmaksusta nyt voidaan olla monta mieltä. Toki yritykset työllistämällä saavat aikaan verojen maksua. Mutta tässä tullaan taas siihen että palkansaajien tuloveroja on jo laskettu kautta linjan ja ilmeisesti vieläkin halutaan laskea. Ja tämä suosii koko ajan yhä parempituloisia, pienituloiset eivät maksa tälläkään hetkellä kovin suurta veroa. Ja koska yritykset nyt näyttävät kiertävän veroja niin maksettujen verojen määrä laskee. Ja sitten voidaankin taas nostaa esim. kiinteistöveroja ja vaikkapa ruuan alvia ynnä muita joista maksavat niin suur- kuin pienituloinenkin samanverran.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052419728986_uu.shtml
Esim. Mcdonals taitaa tehdä melkein joka vuosi tappiota ja verojen maksukin on vähän niin ja näin. Mietippä itse montako vuotta pyörittäisit yritystä joka tekee tappiota? Lisäksi suuri osa työntekijöistä on osa-aikaisia jolloin palkka (ja verokertymä) on pieni ja taas pitää hakea tukia.
http://www.ts.fi/uutiset/talous/833677/McDonalds+ei+ole+maksanut+kuuteen+vuoteen+veroja+franchisingtuloista
Velanotto taas näyttää kasvavan vielä ensivuodellekin.
https://yle.fi/uutiset/3-9457409
Ja on ennustettu että kikyn vaikutukset näkyvät vasta parin vuoden viiveellä eli joka elää se näkee. Tehdas jossa on 100 työntekijää tekee samalla henkilömäärällä 300 päivää lisää töitä vuodessa. Eli noin 1,5 työntekijää muuttui turhaksi. Kun sitten Pentti ja Marja eläköityvät niin uutta ei tietenkään tilalle oteta koska entisilläkin pärjätään.
Lasten ja lastenlasten “taakka” taas ei näytä pienenevän sillä eläkevakuutusmaksut nousevat vuosi vuodelta. Kohta yli 7% palkasta menee nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Niin siltä joka tienaa 20 000/vuosi kuin myös siltä joka tienaa 70 000. Ja eläkevarat kyllä näyttävät kasvavan vuosi vuodelta. Niitä varastoidaan jotain mystisiä “tulevia eläkkeitä varten”. Epäilen että on sitten suurien ikäpolvien kuollessa hyvä jakaa näitä varantoja niiden toimitusjohtajilla ynnä muille kaikenlaisten bonuksien merkeissä. Hyvin hoidetut varat joita ei näytetä juurikaan käytettävän tarkoitukseensa.
Itse en ole erityisen huoleton. Kyseessä on vuoden vanha uutinen ja taas tänä vuonna tuli noottia liian pienistä etuuksista. Ennen noissa uutisoinneissa on ollut mainintaa mitkä muut maat ovat saaneet myös noottia mutta tänä vuonna näytti olevan vain Suomi. Ehkä netistä voisi löytää mutta itse en löytänyt. Ja me nimenomaan vajotaan kun muut näyttävät päinvastoin nousevan.