Turpa kiinni, köyhät!
Tilastosta käy ilmi, että 27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista. Nämä jokseenkin tavalliset ihmiset tienaavat 35 000-150 000 euroa vuodessa, tyypillisesti kuitenkin 35 000-50 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös sellainen 0,6 prosenttia väestöstä, joka tienaa yli 150 000 euroa vuodessa.
Näin kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen verokapinaa tihkuvassa kolumnissaan. Poliittinen vasemmisto saa kuulla kunniansa nostettuaan esille ensi vuoden budjetin tuloeroja kasvattavan vaikutuksen. Kaikkien pienimmän tuloluokan tulot putoavat 35 euroa ja ja kaikkein suuremman tuloluokan tulot nousevat 313 euroa. Nämä ovat Koskisen mukaan marginaalisia lukuja, joista on turha kitistä. Rikkaathan niistä veroista suurimman osan maksavat.
Tämä henkii ajattelua, jonka olen joskus erehtynyt luulemaan jo kuolleen. Koska rikkaat maksavat yhteiseen pussiin eniten, niin heillä on oikeus ottaa sieltä ensin omiin tarpeisiinsa se minkä he katsovat tarvitsevansa. Vähemmän maksavat saavat riidellä lopuista ja ne, jotka eivät maksa mitään, olkoot ilman. Rikas haluaa syödä saalinsa itse ja jakaa sen korkeintaan läheistensä kanssa. Vasemmisto on menettänyt suhteellisuudentajunsa vaatiessaan tasapuolista jakoa.
Koskinen jätti ilmeisen tahallaan kertomatta, että valtion verotuloista vain 35 prosenttia kerätään tuloveroina. Pääomatuloja on suhteellisen pienellä osalla väestöstä, ja niiden verotus on kansainvälisestikin katsoen alhaisella tasolla. Jatkuvasti kasvava osa verotuloista on peräisin välillisistä veroista, jotka ovat tasaveroja. Niitä maksaa jokainen jokaisen ostoksen yhteydessä. Koska kukaan Koskisen kolumnia jakava ei ilmeisesti ole viitsinyt googlettaa eikä muutenkaan ole selvillä verotuksesta, niin tässä yksi linkki. Etsikää itse lisää.
Tällä hyvätuloisten verokapinalla uhkaillaan jatkuvasti. Tuntuu siltä, että mitä suuremmat tulot, niin sen kurjempaa on elämä verotuksen ikeessä. Köyhiä luvataan kyllä auttaa, mutta veroja ei haluttaisi maksaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin progressiivinen verotus tuli Suomeen 1920-luvun alussa. Jopa silloinen kokoomus julisti Suomen viimeinkiin siirtyneen sivistysmaiden joukkoon.
Macchiavellin aikalainen Francesco Guicciardini kirjoitti jo vuonna 1497 näin:
Jos köyhä maksaa valtiolle kymmenesosan tuloistaan veroina ja samoin rikas, niin on tosin rikkaan kymmenesosa paljon suurempi kuin köyhän, mutta siitä huolimatta antaa köyhä paljon suuremman uhrin kuin rikas.
”Regressiivinen vero on veronkantotapa, jossa veroprosentti pienenee verotettavan rahasumman kasvaessa. Tuloverotuksessa regressiivinen vero tarkoittaa, että suurituloisilla on alhaisempi veroprosentti kuin pienituloisilla. Regressiivisen verotuksen vastakohta on progressiivinen verotus.”
Vero voi olla regressiivinen verosääntöjen perusteella tai siksi, että rikkaat välttyvät maksamasta täyttä veroa laillisen verosuunnittelun tai laittoman veronkierron avulla. Rikkailla tarkoitetaan tuloveron tapauksessa eniten ansaitsevia, pääomaveron tapauksessa eniten pääomaa omistavia ja kulutusveron tapauksessa eniten kuluttavia.[1]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Regressiivinen_vero
Kulutusverot ovat regressivisiä veroja (tulojen kasvaessa veroprosentti pienenee).
Kannattaa muistaa että tasaverojen lisäksi on iso määrä veroluonteisia maksuja joiden saaja ei suinkaan ole valtio, vaan valtiokin on näissä maksumiehen roolissa. Me maksamme jokaisessa ostoksessamme ”rahoituskuluja” yksityisten pankkien omistajille. Samoin veroissa, koska valtio ottaa lainaa yksityisiltä pankeilta oman keskuspankkinsa sijaan.
Me olemme antaneet yksityisille pankeille etuoikeuden laittaa liikkeelle yli 90% kaikesta rahasta ja maksamme tästä oikeudesta vielä niille korkoja. Näin ei aina ole ollut eikä tarvitsisi olla nytkään ilman pankkien omistajien valtavaa painostusta. Tämä painostus liittyy myös EU:hun ja Euroopan rahaliittoon jotka kieltävät keskuspankkeja rahoittamasta valtioita. (Kannattaa opiskella mitä Suomen pankki sanoo rahan synnystä: http://www.euro.fi)
Euroeron lisäksi tämän korjaamiseen on muitakin vaihtoehtoja. Mikään laki ei kiellä Suomea ottamasta käyttöön rinnakkaisvaluuttaa jonka nimi voisi olla vaikkapa Markka. Tällöin välttyisimme maksamasta valtiona yksityisille pankeille.
Rahakuvioiden siirto kolmansille osapuolille toteutettiin sen jälkeen kun todettiin, että jos sama taho vastaa maan johtamisesta ja rahapolitiikasta niin jälki on lopulta rumaa.
Yksityiset pankit toimii täysin unohtamasi EKP:n talutusnuorassa ja rahanluontia säädellään esimerkiksi yön yli -korkojen suuruuden avulla. Luot liikaa rahaa niin muutut maksukyvyttömäksi.
Talousjärjestelmämme perustuu velkaantumiseen (yksityispankkien rahanluotiin).
Viimeisin finanssikriisi käynnistyi Yhdysvaltojen yksityisen velkaantumisen taittumispisteessä eli asuntolainakuplan puhkeamisesta ja siihen sidottujen johdannaisten globaalista vaikutuksesta. Kriisin jälkeen keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa ja toteuttivat velkakirjojen osto-ohjelmia työntääkseen narua eli saadakseen talouden liikkeelle taas edullisemmilla pankkilainoilla.
Ja velkaahan on kertynyt niin valtioilla, kuin yksityisillä. Maailman velka oli v 2014 n.175 biljoonaa euroa eli n. 286 % velkaa suhteessa maailman BKT:een. (lähde: Mckinsey Global Institute)
Rajoittamalla velkaantumista aiheutettaisiin vain lainojen maksuvaikeuksia, jotka synnyttävät lopulta uuden finanssikriisin.
Toisaalta alamme pian olla jo niin velkaantuneita, ettemme pysty edes keskuspankin ohjauskorolla ( 0%) ottamaan lisää velkaa.
Jälki on ollut rumaakin rumempaa.
Jätit sitten tarkoituksellisesti mainitsemasta (tai jätit lainaamatta kolumnista) että nuo nousut ja laskut ovat koko vuoden tuloista, ei kuukausittain eikä yhdestä palkkavälistä vaan koko vuodelta. Melko tarkoitushakuisen tuntuista.
Yhtä lailla jätit mainitsematta että kolmannes suomalaisista tulonsaajista maksaa vain 3 prosenttia veroista. Vai oletko sitä mieltä ettei Verohallinnon tilastoihin voi luottaa?
”Koskinen jätti ilmeisen tahallaan kertomatta, että valtion verotuloista vain 35 prosenttia kerätään tuloveroina.” Olisiko syytä vilkaista itse lainaamaasi kappaletta, jossa sanotaan että ”27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista.”
Olisiko siis mielestäsi oikein että kun kerran valtio ja kunnat molemmat verottavat, niin nostettakoon veroprosentit niin että valtio ottaa puolet, ja kunta sitten loput?
Valtion verotuloista 35 % kerätää tuloverona. Siitä tuloverosta 27,4 % kansalaisista maksoi 70,6 %. En minä mitään muuta ole väittänytkään, kiinnitin vain huomiota siihen, että Koskinen jätti kertomatta tuloverojen vähäisen osuuden valtion saamista verotuloista.
Tuloverojen jälkeen käteen jäävällä summalla katetaan ne loput ns ”tasaverot”, vaikkakin tasavero on vain verokannaltaan tasa esim alv24. Kuitenkin ne jolla löytyy millä tuhlata, myös tuhlaa ja siten kantaa suuremman taakan senkin jälkeen että ovat jo suorana tuloverona hoitanut osansa. Eli alvit, suorat kiinteistö ja polttoaineverot, ovat sen suuntaisia veroja joita maksetaan kun maksukykyä löytyy ja siten se 70% veroista kasvaa vielä korkeammaksi. Aikamoinen vastuu hyvätuloisilla.
Juu, olen samaa mieltä kanssasi, Lindholm. Tämä Pohjoismaiden yhteiskuntamalli on ollut syvältä. Onneksi siitä nyt ollaan pääsemässä eroon. Ihme, että se kesti näinkin monta kymmentä vuotta.
Enin osa suomalaisista, Lindholm, on maksanut veronsa tämän mallin ja sen ajattelun sisältämän tasaarvoisen yhteiskunnan säilyttääkseen. Minäkin, aivan kohtuullisesti tienaavana. Mitä ja millaista esittäisit tilalle?
Vai onko niin, että se kovasti joka puolella rakenteillaan oleva sota tuo entiseen tapaan tasa-arvoa, kun yhdessä marssitaan terän eteen?
Kuinka paljon rikkaiden (etenkin suurista) alv ostoksista häviää omien yritysten ja omistusten kautta vähennyksiin. Uskallan väittää että melko paljon sen pohjalta että todella rikkaiden pääomaverotuskin erinäisten pyöritysten jälkeen jää käytännössä todella alhaiseksi.
Toinen seikka tähän vääristyneeseen nykykapitalistiseen ajatteluun liittyen on tämä kuvitelma että kapitalismin tulisi palvella vain sijoittajia.
Alunperin kapitalismin perusajatus oli että se hyödyttää työntekijöitä, yhteiskuntaa ja sijoittajia.
Nykyään verosuunnitellaan niin paljon kuin suinkin mahdollista ja työntekijät otetaan mieluiten töihin ilmaiseksi.
Sen jälkeen sijoittaja paukutelee henkseleitä raha kasan päällä ”Itte tein.”.
Timo Harju, mielestäni ansiotuloverot mahdollisimman alas kautta linjan. Siten kukin ansiotyössä käyvä saisi oman talouden ohjat omiin käsiinsä. Samalla myös kynnys työskennellä verokortila laskisi suhteessa pimeisiin töihin ja saattaisi toimi potkuna perdustaan eli työnteolla olisi selkeä buusti toimentuloon. Alv jouduttaisiin nostamaan 25-26℅ koska ylivarojen eläminen pitää jotenkin silti maksaa. Ei ole valtion tehtävä päättää ihmisten puolesta mihin rahansa laittavat, eli siksi verotus kulutuspainotteiseksi. Ja kyllä, aina tulee olemaan ne jotka eivät pysty hallitsemaan tilannetta kun yhtäkkiä onkin itse vastuussa omasta kulutuksesta, mut ei se ison massankaan joka hoitaa asiansa pidä siitä vastata ylikorkein ansiotuloveroin.