Vammaispalvelua vai hyväksikäyttöä?
Ensin ajattelin, että en sano mitään, mutta sanonpa kuitenkin. Yle julkaisi erittäin positiivisen uutisen kehitysvammaisten työtoimintayksikön Haminassa pyörittämästä ravintolasta. Muut ravintolat kaatuvat ympäriltä, mutta tämän ovi käy tiheästi. Kiire on kova, mutta työtä tehdään hymysuin.
Noin puolet henkilökunnasta on kehitysvammaisia. Ravintolassa on ollut sen historian aikana palkkatöissä kolme kehitysvammaista. Kun ravintola aloitti, tarkoituksena oli, että ainakin osa kehitysvammaisista palkattaisiin oikeisiin töihin toiminnan vakiinnuttua.
Tällä hetkellä kehitysvammaisista työntekijöistä yksi on töissä oppisopimuksella ja muut työosuusrahalla. Vuodenvaihteessa tähän tulee ravintolan mukaan muutos, kun useammalle heistä on tarkoitus alkaa maksaa palkkaa.
Toivottavasti tosiaan tulee muutos. Jutussa jäi kertomatta, että veroton työosuusraha on enimmillään 12 euroa päivässä. Sen verran suurin osa työntekijöistä siis saa palkkaa varsinaisesta työstään. Enemmänkin voi maksaa, mutta siitä menee vero. Keskimäärin työosuusraha on viisi euroa päivässä.
Ei ole mikään ihme, että ympäriltä kaatuu kilpailijoita kuin heinää. Ei kukaan pysty kilpailemaan sellaisen kanssa, joka ei maksa kaikille työntekijöilleen palkkaa. Kyllä minä uskon, että nämä työntekijät ovat erittäin motivoituneita ja osaavia, ja se tekee jutun vielä ikävämmän näköiseksi. Kielen päälle pyrkii koko ajan lause ymmärtämättömien hyväksikäytöstä.
Tämä tapaus ei varsinaisesti liity vakiomotkotukseeni eli kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun, koska kyseessä ovat eläkettä saavat kehitysvammaiset. Periaate on kuitenkin sama. Kehitysvammainen voi tienata 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa eläkkeeseen. Viisipäiväistä työviikkoa tekemällä voi saada lisätuloja 240 euroa kuukaudessa.
Kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa oleva työtön ”ansaitsee” yhdeksän euroa päivässä eli nelipäiväistä työviikkoa tekemällä 140 euroa työttömyysetuuden päälle.
Mutta se tehtävä työ on kuitenkin ihan oikeaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten työpajoja on suunnilleen jokaisessa kunnassa. Niissä tehdään täyttä työtä, kuten tässä kehitysvammaisten työtoimintayksikön pyörittämässä ravintolassakin.
Kun kilpailjat kaatuvat, niin palkattomuudesta tulee uusi normaali. Kun työ nimetään työtoiminnaksi, niin palkkaa ei tarvitse maksaa.
Korjaus tekstiin.
Kuntouttavaa työtoimintaa saa säännösten mukaan tietääkseni tehdä vain neljänä päivänä viikossa.
Joten sillä tienaa noin 140 euroa täyttä viikkoa tekemällä.
Kiitos, olet oikeassa.
2006-2008. Olin 5 päivänä 4 tuntia kuntouttavassa työtoiminnassa. Helsingissä.
Laki muuttui 1.7.2015 siten, että toimintaa saa järjestää vain neljänä päivänä viikossa. Sitä ennen viisi päivää oli sallittua.
Työkokeilussa pitää olla viitenä päivänä viikossa (ainakin minun on pitänyt, ja vähintään kuusi tuntia päivässä. Toisella paikkakunnalla työpäivien pituus oli vähintään seitsemän tuntia).
Työkokeilu voi olla viitenä päivänä viikossa, kuntouttava työtoiminta vain neljänä.
Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa pitää muistaam että 1 PV viikossa riittää.
Älä ole orjana enempää kuin tarpeen, jottet menetä osaa tukia karenssina.
“Hyvä yhteiskunta on sellainen, että joka mittaa onnistumistaan sillä, miten voivat ne ihmiset, jotka voivat kaikkein huonoimmin.” (Antti Pesonen 2009).
Sen lisäksi, että skitsofreniaan sairastunut poikani on menettänyt mahdollisuuden normaaliin elämään, työhön ja perheeseen, hän on näyttää nyt olevan vaarassa joutua orjatyöhön.
Mihin tämä yhteiskunta on menossa?
Hyvin sanottu, olen aina ollut sitä mieltä myös, että ”Hyvä yhteiskunta on sellainen, että joka mittaa onnistumistaan sillä, miten voivat ne ihmiset, jotka voivat kaikkein huonoimmin.” (Antti Pesonen 2009). Nyky-yhteiskunta vaan on firmanjohtajien yritys, jossa huononpiosaiset saavat aina vaan vähemmän ja haukut päälle.
Juuri näin. Vallalla on suuryritysten diktatuuri, jonka seurauksena tuloerot kasvavat kiihtyvällä vauhdilla.
Asiat kannattaisi edesyrittää pitää mittakaavassa:
– Suomessa tuloerot ovat pienimpiä maailmassa
– koskaan historiassa vammaisilla ei ole ollut asiat niin hyvin kuin nyt
– koskaan ennen työttömän elämä ei ole ollut yhtä turvattua kuin nyt
Tämä ei tarkoita etteikö asiat voisi olla paremminkin mutta silti kannattaa muistaa mittakaava.
“Historiallinen kehitys” ei paljon lämmitä, jos ei ole vapautta eikä rahaa ruokaan.
Historiallinen kehitys ottaa tällä hetkellä askeleita taaksepäin. Valitettavasti.
Koskaan ennen yrittäjällä ei ole ollut niin halpaa työvoimaa kuin nyt…
Paula L,
Ei pidä paikkaansa.
Rosa Warski,
Suomessa on aina rahaa ruokaan. En muista lukeneeni, että Suomessa olisi kuoltu nälkään pitkään aikaan.
Kuuluuko toimeentulotuen riittää elämiseen vai hengissä pysymiseen?
Herra Korhonen,
Voin omakohtaisesti sanoa, ettei ole. Ruoka nykyään maksaa käden ja jalan. Monta, monta kertaa on tullut käytyä sossussa rahojen loputtua hakemassa ruokalappuja, jotka on sittemmin ulosmitattu seuraavan kuun toimeentulotuesta. Myös sosiaaliseen hätäpuhelimeen on soitettu asian tiimoilta.
En juo, en polta, en uhkapelaa, en osta vaatteita, enkä ylipäänsä käytä rahaa juuri mihinkään muuhun kuin ruokaan. Silti se ei riitä. Ruoka, mitä ostan, on tavallista suomalaista kotiruokaa – luomua jos mahdollista. Mitään kaviaaria tmv. en ostele.
Mitä tuttaviin tulee, aika moni tonkii ruokiansa roskiksesta. Myös leipäjonoissa käydään hakemassa vanhentuneita elintarvikkeita. Melko suora seuraus tästä on mielenterveyden ja työkyvyn menetys. Onko se mielestäsi toimeentulotuen tarkoitus ?
Ihminen pysyy hengissä yllättävän pitkään jos vaan on vettä saatavilla.
Jos sähköt menee poikki sen vuoksi, että lasku on hukkunut jonnekin mystiseen byrokratiaan niin ei siihen kuole. Ainakin minä olen vielä hengissä. Nimim. 3 kk ilman sähköä ja sit postissa tulee kopio sähkölaskusta jota en ole osannut maksaa tai toimittaa maksettavaksi. Just jee. Heillä on laittaa minulle kopio laskusta jota minä muka en ole toimittanut ja ykskaks homma on minun vikani?
Toisin kuin Rosa minä juon ja poltan minkä ehdin. En ole kovinkaan kiltti tai ihana ihminen.
Siltikään maailma tai suomi ei mielestäni tarvitse jatkoa kirjasarjalle ” nyt on kyykyttämisen aika”.
“En juo, en polta, en uhkapelaa, en osta vaatteita, enkä ylipäänsä käytä rahaa juuri mihinkään muuhun kuin ruokaan. Silti se ei riitä. Ruoka, mitä ostan, on tavallista suomalaista kotiruokaa – luomua jos mahdollista. Mitään kaviaaria tmv. en ostele.”
Itse muuten olin joskus tilanteessa missä vuokran, jälkeen kaikkiin muihin pakollisiin laskuihin jäi rahaa 200€ kuussa, koska siihen aikaan kela ei maksanut kaikista yksiön neliöistä asumistukea, jolloin et saanut täyttä asumistukea vaikka elät pienimmän mahdollisen tulon varassa mitä työttömille maksetaan. Tuolla 200€ summalla olisi pitänyt maksaa sähkö, puhelinlasku, vaatteet, bussimatkat pakollisiin käynteihin viranomaistahojen luoja, sekä ostaa ruoka koko kuukaudeksi.
Sähkölaskun puhelin ja vesilaskun jälkeen rahaa jäi ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin 140-150€ kuussa. Juu ja itsekään en juo, en polta, en uhka pelaa, en nosta pikavippejä. Raha oli tiukilla vaikka en ostanut kuin kerran viikossa lihaa ja usein söin pelkkää kaurapuuroa, makaronia ja halvimpia kasviksia tyyliä porkkainoita, jotta en kuole c-vitamiini vajaukseen.
Kun raportoin tilanteestani laskelmien kera niin kommentit olivat tyyliä muuta halvempaan asuntoon vaikka asuin jo halvimmassa mahdollisessa asunnossa mitä koko kaupungissa on saatavilla. (kaupungin vuokra yksiö). Ohjeet oli vielä annettu käskyttävään sävyyn ja siihen tyyliin ikäänkuin en olisi itse tajunnut tätä asiaa. Kukaan ei viitsinyt edes kysyä asunko jo halvimmassa asunnossa vaan omaksui suoraan sellaisen asenteen että en tajua itse muuttaa siinne.
Seuraava ohje oli hae toimeentulotukea juu en saa kun minulla on 700€ säästössä rahaa hätä tilannetta varten ja sama porukka neuvoo miten köyhän pitäisi olla säästäväinen, mutta säästöjä taas ei saa olla ja oikein nöyryytetään sillä, että mitään apua ei tipu ennenkuin säästöt on syöty viimeistä penniä myöten tai piilotettu johonkin sukan varteen niin kuin ulosotossa olevat rikolliset tekevät. Kaikki ohjeet mitä nämä tyypit jakoivat kuin suurena neroutena oli jo sellaisia jotka olin tajunnut vuosia sitten ja tehnyt jo tai todennut, että ne eivät auta tuossa tilanteessa.
Onneksi en enää ole noin pahassa tilanteessa, mutta eipä mikään ole muuttunut. Röyhkeyttä vastaan ei voi taistella kuin olemalla vielä ryöhkeämpi senhän takia romanitkin heittävät ihan läskiksi, koska muuten heidät jyrättäisiin täysin ns. kunnon kansalaisten toimesta. Olen todennut pitkän ja vaikean elämän jälkeen, että täällä ei mikään ei ole niin julma olento kuin kunnon kansalainen he vain ovat piilottaneet julmuutensa paremmin kuin muut. Itsekin olen aina saanut enemmän apua muilta köyhiltä kuin näitä idiootti ohjeitaan jakelevilta “kunnon kansalaisilta”.
Rintsu “Toisin kuin Rosa minä juon ja poltan minkä ehdin. En ole kovinkaan kiltti tai ihana ihminen.”
Juu en mäkään sotaveteraani vaarini on istunut henkirikoksista linnassakin ja samat geenit minullakin on ainakin osittain. Joskus nuorempana stressasin lähes sairaaksi asti sitä miten rahat riittää kunnes tajusin, että ihan turhaa se on stressata otetaan oma osuus hyvällä niin kauan kun saa ja sitten kun ei enää saa hyvällä niin pahalla. Ei se sen kummempaa ole. Ihan samalla tavalla ne on muut ihmiset pedanneet itselleen sen paremman aseman sopimalla keskenään liitoissaan ja korporatiivisissa rakennelmissaan asiat omalta kannaltaan parhain päin ja ulkopuolisista viis. Röyhkeästi vaan omaetu, omasuojatyö ja edut edellä jyräten kaikki ne kenellä ei oikein ole mitään. Toisilla on hyväveliverkostot, edustusjärjestöt, liitot ja lakot, isolla rahalla maksetut lobbarit ja lakimiehet. On veroparatiisit ja rakennelmat rakennelmien perään. Ajamassa omaa etua toisten etua ei täällä aja kukaan. Joku yksinäinen Saku yksinään kirjoittelee köyhien epäkohdista, mutta siinäpä se. Ei ole yleislakkoja köyhien puolesta tai muutakaan täällä.
Erilaisia keinoja kyykyttää lisää ja tuoda oikein esiin muiden eriarvoista elämää täällä vain keksitään kokoajan lisää kun ei vanhat keinot kyykyttäneet tarpeeksi. Koska koittaa se aika jolloin oikeasti selvitetaan mikä vaikutus köyhyyden määrään oli satojentuhansien työpaikkojen siirrolla halpamaihin? Veroparatiiseilla? Globalisaatiolla? Sillä, että toisten työpaikka on suojattu lainvoimalla ja toisilla ei ole mitään suojaa pitämässä kiinni työpaikoista? Koska koittaa se aika, että köyhyyteen löydetään muitakin syitä kuin se, että köyhää ei ole nöyryytetty tarpeeksi?
Koska koittaa se aika, että aletaan selvittää mikä vaikutus toisten köyhyyteen on sillä, että vaikkapa elektroniikka teollisuuden työpaikkojen siirtymistä pois suomesta sadointuhansin ei suojannut yksikään laki, mutta poliisin virkoja ei taas saa siirtää kiinaan on lait ja pamput suojaamassa jokaista virkaa. Vai jatketaanko vain valehtelua, että mitään vaikutusta ei ollut ja palkitaan parhaat valehtelijat parhailla viroilla ja suojatöillä? Viis siitä mikä on oikein tai väärin.
Rosa warski,
Kuten sanoin Suomessa riittää aina rahaa ruokaan. Selvästi sinäkään et ole kuollut nälkään.
Jami Korhonen,
Miksi vänkäät vastaan? Luuletko ihan oikeasti tietäväsi minua paremmin, riittävätkö minun rahani ruokaan?
Voi myös nähdä nälkää, elää riittämättömällä ravinnolla ja sairastua, joutua kerjäämään ruokaa läheisten jääkaapista, jne. Tajuatko, etteivät hyvinvointi tai kuolema ole ainoat vaihtoehdot ?
Kyllä Suomessa voidaan kuolla nälkään. Ja janoon voidaan jopa tappaa, kuten tämän keskustelun eräästä linkistä selviää:
http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242944-onko-suomessa-tapahtunut-ensimmainen-vanhuksen-nalkakuolema
Nälkään kuoleminen on eri asia kuin aliravitsemus. Vai onko sittenkään, kun aliravitsemus johtaa sairauksiin, jotka johtavat kuolemaan.
Suomessa on työttömien ja muiden köyhien asemaa heikennetty 90-luvulta lähtien, ja nykyinen taso sosiaaliturvassa on sama kuin 70-luvulla. Siis 80-luvulla Suomessa köyhillä meni paremmin.
Silloin ei ollut pakkotöitä, orjatöitä ja ilmaistöitä, vaan työttömät työllistettiin esimerkiksi kaupungille ja palkalla saattoi elää turvautumatta toimeentulotukeen. Tämä muuttui 90-luvulla, kun oikeisto otti vallan ja tuloeroja piti ideologisista syistä kasvattaa ja niin myös tehtiin.
Suomessa ja ylipäänsä maailmassa olisi ruokaa kaikille. Ongelmana on se, että ei haluta jakaa. Ei haluta ruokkia kaikkia ihmisiä, koska eriarvoistuminen on elinehto niille, joiden elämäntehtävänä on muiden syrjiminen. Nälkä on yksi sodankäynnin muoto, ja valtio joka käy sotaa osaa kansalaisiaan vastaan pyrkii pitämään sen kansanosan nälkäisenä. Tietenkin nälkään yhdistetään muitakin kansanosaa heikentäviä toimenpiteitä, “vihollinen” demonisoidaan, dehumanisoidaan ja nöyryytetään uhkailuin, kiristyksin ja pakkokeinoin. Kun “viholliselta” saadaan henkinen selkäranka murrettua, “vihollinen” kuolee itse omia aikojaan. Tämä nähtiin natsien keskitysleireissä. Toivon menetys on tappavaa. Siihen sitä tähdätäänkin, kun tietoisesti heikennetään ihmisten mahdollisuuksia parantaa asemaansa millään tavoin. Suomeen on luotu pysyvästi syrjäytettyjen ryhmiä, joita jatkuvasti syyllistetään omasta kohtalostaan, vaikka heidän kohtalonsa on täysin poliittisesti aiheutettua.
Mikä tarve Suomen valtiolla on tehdä kansalaisista vihollisia ja käydä hiljaista sotaa tiettyjä kansanryhmiä vastaan? Suomessa on enemmän rikkautta kuin koskaan, sen näkee mistä tahansa katukuvasta.