Yllätyksiä luvassa
Työministeri Jari Lindström kehottaa aktiivimalli kakkosen arvostelijoita odottamaan kunnes lakiesitys on saatu valmiiksi, sillä siinä on yllätyksiä luvassa. Lindström on selvästi viisastunut työttömyysturvan aktiivimalliin kohdistuneen ankaran kritiikin jälkeen, sillä hän ei kerro mitä uusi lakiesitys tulee sisältämään. Näin siitä ei voi etukäteen keskustella, ja eduskunnassahan se sitten sujahtaa läpi hallituspuolueiden edustajien äänillä ilman kunnolla käytyä keskustelua. Joulukuussa hallituspuolueiden edustajat eivät viitsineet edes olla keskustelussa paikalla, joten oppositio joutui keskustelemaan keskenään.
Aktiivimalli ykkösen eli työttömyysturvan aktiivimallin yllätykset osasivat arvata jo etukäteen kaikki ne, jotka asiaan viitsivät perehtyä. Aktiivimalli kakkoseen ei nähtävästi voi etukäteen perehtyä kukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön sivut eivät paljon kerro, mutta sen verran tiedetään, että malli tulee sisältämään tietyn määrän työttömälle sopivien työpaikkojen todistettavaa hakemista määräajassa. Jos velvoitetta ei pysty täyttämään, niin tuen maksatus keskeytyy määräajaksi.
Työttömät siis pakotetaan lähettämään hakemuksia työpaikkoihin, joita ei kaikille ole. Tämä tarkoittaa valtavaa määrää turhia hakemuksia paikkoihin, joihin hakijoilla ei ole mitään toivoa päästä, eikä välttämättä pätevyyttäkään. Yritykset tulevat tukehtumaan hakemuksiin, joten ne eivät enää ilmoita avoimia paikkoja Te-hallinnon sivuilla.Vähätkin työt menevät hakijoilta piiloon.
Työnhausta on raportoitava viikoittain, ja unohdus tai ongelmat raportin lähettämisessä johtavat karenssiin. Lisäksi alimitoitettuja viranomaisia rasitetaan raporteilla, joiden käsittelystä tulee väkisin ylimalkaista ja summittaista. Jälkikäteen tulee lisää työtä, kun selvitellään valituksia. Tämäkin malli tulee siis lisäämään viranomaisten työtaakkaa ja johtamaan jossain vaiheessa lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
Lohtua ei tuo ministeriön lupaus siitä, että päällekkäisiä sanktioita aktiivimalli ykkösen kanssa ei tule. Sitä se vielä puuttuisikin, sillä kun malli ykkönen aiheuttaa työttömyysturvan leikkaamisen, niin kakkonen vie sen kokonaan määräajaksi. Kokonaan vietyä tukea ei voi leikata, joten vakuuttelu päällekkäisyyksien puuttumisesta on lähinnä huvittavaa.
Lindströmin mukaan kolmikannalta voidaan kyllä kysyä asiasta ja jopa valmistella asiaa yhdessä, mutta ohjat ovat hallituksen käsissä. Kolmikantayhteistyö kun saattaisi estää uudistusten tekemistä. Tämä on täydellistä sanelupolitiikkaa, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanomalla, että mutiskaa mitä mutisette, mutta näin nyt kuitenkin tehdään. Tämä hallitus panee suoraan röytämällä. Samaan hengenvetoon Lindström kuitenkin kaipailee jonkinlaista yhteiskuntasopimusta. Hallituksen käsitys kolmikannasta ja yhteiskuntasopimuksesta näyttää olevan, että hallitus sanelee kaiken.
Minä voin kertoa ne aktiivimallin sisältämät “yllätykset” jo etukäteen. Se tulee aiheuttamaan vain alimitoittettujen ja ylityöllistettyjen viranomaisen lisäkuormitusta. Myöhemmin tulee lisää kustannuksia, kun resursseja on lisättävä. Työttömät eivät edelleenkään saa työtä, vaan pelkkää karenssia.
Kyllä nämä hallituksen eannlta arvattavat yllätykset jo alkaisivat riittää.
Aivan älytön tämä aktiivimallin jatko onkin kyllä. Edes yrittäjien etujärjestöt eivät oikein sitä kannata. Kohtuutonta byrokratian lisäämistä. Tässäkö ne paljon mainostetut normienpurkutalkoot sitten olivat voisi vaikka kysäistä.
Luulisi hallituspuolueita äänestäneitä hieman alkavan jo hävettää. Ehkä asia on mielessä ensi vaaleissa.
“Kokonaan vietyä tukea ei voi leikata, joten vakuuttelu päällekkäisyyksien puuttumisesta on lähinnä huvittavaa.”
En yhtään ihmettelisi, jos tuollaista varten luotaisiin uusi malli, joka leikkaa laskennallisesti tukea nollatason alapuolella ja se siirtyisi kansalaisen “velaksi”, joka perittäisiin “korotettuna” vaikkapa 15:llä %:lla vähän niin kuin opintotuelle tehtiin, jos ylitti tulorajan. “Velka” voisi vielä olla ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä.
Voi toivottavasti ne ei lue tätä sun kommenttia.. Täähän on selkeesti seuraava askel.
Miksei vankeutta? Eli ensin yksityistetään vankeinhoitolaitos ja sen jälkeen kriminalisoidaan työttömän moitittava käytös. Yksityisessä vankilassa joutuu tekemään pakkotyötä ruokansa eteen ja systeemi takaa loppumattoman työläisvirran. Ulosmittauksia ei saa kuitenkaan takaisin, mutta pakkotyö tuottaa vankiloille kivasti – lisäksi valtio vois maksaa vankiloille korvauksia per henkilö. Poliitikot vois siirtyä noiden laitosten johtokuntiin jotta päätökset pysyy puolueettomina.
Kuvailet nerokkaan organisaation. Patentoi se! Tämä yhteiskunnallinen ikiliikkuja poistaa työttömyyden ennen kuin sitä on syntynytkään ja tuottaa suoraan ilmaista lisäarvoa tuotantovälineen eli vankilan omistajalle! Selvä vientituote kaiken lisäksi.
Käsittäkseni tämä ikiliikkuja on jo keksitty Amerikassa. Tummaihoisia tuomitaan kevyin perustein näihin yritysvankiloihin ruoka- ja punkkapalkalla. Ehkä jotain pientä taskurahaa saa, että voi ostaa nappia naamaan, jos meinaa hermot ruveta pettämään. Orjuus on siten siirretty piiloon kiven sisään.
Ehkä on tulossa vielä Aktiivimalli III, jossa tämä sama toteutetaan Suomessa. Kyllä kilpailukyky taas nousee kohisten.
Ei ihme, ettei näistä haluta paljon etukäteen huudella. On sen verran kyseenalaista touhua.
Ehkä toi tehdään Suomessa hienovaraisemmin – saa kuitenkin asua vuokra-asunnossa ja niiden hintojen karatessa pilviin sitä kompensoidaan vuokratuella. Voi olla, että vankiloissa on kohta paremmat olot ja valvonnalle selkeämmät säännöt.
Työhön pakottaminen hoidetaan sanktioilla. Nyt esim. toimeentulotuessa on yrittämiselle asetettu kannattavuusvaatimus – ei positiivinen tulos vaan tuloksen pitää ylittää työttömyyspäiväraha eli mikä tahansa tukanleikkuu ei ole sallittua. Veikkaan, että aktiivilaki II tulee sisältämään samaisen vaatimuksen. Näin saadaan muutama pientä lisätienestiä tekevä mukaan nollatuntimarkkinoille. Tosin pakottamista ei ole – on vain sanktioita ja moitittavaa käytöstä.
En ihmettelisi minäkään. Kyykytys menee kokoajan pahemmaksi, ennenkuin sille laitetaan väkisin loppu. Toivo on siinä, ettei ahneelle mikään riitä, joka johtaa lopulta kansalliseen heräämiseen.