Oman oksan sahaajat
“Kaikki tarvii jonkun itseänsä huonomman, kaikki tarvii jonkun jota sopii paheksua, jonkun heikomman tai köyhemmän tai mutakuonomman, ja jollet löydä ketään muuta, halveksipa mua.” (Freud, Marx, Engels & Jung)
Rikkaat paheksuvat järjestäytyneitä työntekijöitä, joita palkkaneuvotteluissa edustaa ay-liike. Kuuluu jatkuva marina siitä, että työvoimakustannukset ovat liian suuret, pitäisi päästä paikallisiin sopimuksiin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitää kuulua kaikille. Koska rikkaat eivät demokratiassa pääse koskaan ihan yksin päättämään, niin he tarvitsevat avukseen hyödyllisiä hölmöjä.
Heitä löytyy työntekijöiden joukosta. Aina löytyy niitä, joiden mielestä ay-liike on turha rasite. Suomessa on hyvä työolot, ja kyllä hyvälle duunarille pitää voida maksaa palkkaa enemmän. Niin voi tehdä nytkin sopimusten estämättä, mutta tämä tosiasia sivuutetaan aina. Tulevaa työttömyyttään nämä samat ihmiset pelkäävät, mutta katsovat varmemmaksi myötäillä rikkaiden vaatimuksia vaikkapa ansiosidonnaisen kuulumisesta kaikille. He eivät tule ajatelleeksi sellaisen ansiosidonnaisen suurutta eivätkä sitä, että ilman ay-liikettä ei ole kohta minkäänlaista ansiosidonnaista.
Vakituisessa työssä olevat paheksuvat työttömiä, jotka jatkuvasti toistetun mantran mukaan lojuvat kotisohvilla syrjäytymässä ruhtinaallisia tukia nauttien viitsimättä mennä töihin. Nämä paheksujat eivät yleensä tiedä tukien määristä yhtään mitään eivätkä edes viitsi ottaa niistä selvää. Jos heille niitä summia kertoo, niin he eivät omalta ylemmyydentuntoiselta vaahtoamiseltaan jouda kuuntelemaan.
Näitäkin hölmöjä rikkaat tarvitsevat saadakseen poljettua juuri heidän palkkojaan työvoimapoliikaksi naamioitujen heikennysten avulla. Aktiivimallin tarkoitus on työttömyysturvan leikkausten lisäksi saada halpaa työvoimaa huonosti maksettuihin pätkätöihin. Tällä halpatyövoimalla korvataan yhä enemmän sopimusten mukaista palkkaa saavia työntekijöitä. Tämä toteutuu viimeistään sitten, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistus tuo mukanaan lisää keppiä ja vastikkeellisuutta.
Jää köyhillekin vielä paheksuvan raivon kohteita. Heitäkin heikommassa asemassa ovat paperittomat, joita vastaan nostatetaan vihaa valehtelemalla. Helsingin perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen näkyy perussuomalaisten Facebook-sivulla kysyvän, että tiesitkö, että laittomasti maassa oleville annetaan Helsingissä palvelujen ja maksusitoumusten lisäksi käteistä rahaa.
Moni ei tuntunut tietävän, mutta rähinää tietämättömyys ei estä eikä edes hidasta. Ei sitä tiedä Rantanenkaan, sillä mitään rahaa paperittomille ei maksusitoumusten lisäksi jaeta. Viime marraskuinen kaupunginvaltuuston päätös tarkoittaa sitä, että kaupunki tarjoaa myös paperittomille välttämättömät sosiaali- ja terveyshuollon palvelut. Heillä on mahdollisuus hakea perusterveydenhuollossa hoitoa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin kuten diabetekseen eikä odottaa, kunnes joutuu päivystykseen. Tämä ei tarkoita niin laajoja palveluja kuin helsinkiläisille ja Helsingissä pysyvästi asuville, vaan vastaavia palveluita kuin laillisesti maassa oleville turvapaikanhakijoille.
Käteistä rahaa ei pääsääntöisesti jaeta missään. Toimeentulotuen perusosan myöntää tai on myöntämättä Kela, ja täydentävää toimeentulotukea kaupungilta voivat saada vain helsinkiläiset, joilla on Kelasta saatu perustoimeentulotukipäätös.
Näin härskisti yllytetään työssäkäyvät toisiaan ja työttömiä vastaan ja työttömät turvapaikanhakijoita ja paperittomia ulkomaalaisia vastaan. Kun rahvas tappelee keskenään, niin rikkaita naurattaa. Homma toimii juuri kuten on suunniteltu, ja tyhmimpien eväät syödään aina ensin.
EDIT 7.4.2018 klo 18.05
Lisätty toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäiseen lauseeeseen sana “pääsääntöisesti”.
Kuten odottaa sopi, niin Mari Rantanen väittää edelleen paperittomien saavan maksusitoumusten lisäksi myös käteistä. Väitteensä hän perustaa tähän uutiseen.
Uutisessa sanotaan kuitenkin, että käteistä annetaan vain siinä tapauksessa, että maksusitoumusta ei jostain syystä voida käyttää. Molempien antamisesta ei sanota mitään.
Kun työnantajapuoli puhuu paikallisesta sopimisesta ja kuinka se on heidän mielestään estetty, nousee tukkani pystyyn. Ensinnäkin “paikallinen Sopiminen” työnantajakielellä ei todellakaan tarkoita työntekijälle mitään hyvää. Toisekseen paikallista sopimista ei ole kielletty, jolloin sopimisen puute kertoo juuri siitä, mistä haluttaisiin sopia, eli kaikesta yleissopimusta heikentävästä.
Lisäksi ihmetyttää ennenkaikkea joidenkin palkannauttijoiden rummutus paikallisesta sopimisesta. Omnipotiassaan he kuvittelevatd esim. sadan työntekijän firmassa, että juuri heidän kanssaan työnantaja käy neuvottelun, jossa tarjotaan jotain todella hienoa ja ne muut eli huonot työntekijät sitten sitten jäävät kitkuttamaan paskapalkalla. Olisiko työntekijän aika herätä? Työnantaja nimittäin nukkuu haaveunissaan, joista kohta tulee totta, hallituksen avustuksella.
Hyvä kirjoitus, T.K.Lehtinen. Itse joskus jo kauan sitten törmännyt tähän ‘paikalliseen sopimukseen’. Tehtaalla alihankkijana toiminut työnantaja tuli poriseen, kesken asennuksen että eiköhän jätetä sulta nuo matkakorvaukset?..syynä oli se että näitä töitähän on, tai sitten ei ole. Ku olin nuori, ja uus työntekijä. Luottamusmies sen onneks sitte oikasi. Luuleko joku oikeasti ilman vastavoimaa nuo asiat ‘oikenee’?!
Laittamattomasti kirjoitettu!