Tutulla linjalla
Ministereillemme ei näytä tuottavan mitään ongelmaa huolestua yhtenä päivänä nuorten syrjäytymisestä työelämästä ja syntyvyyden laskusta ja heti perään heikentää nuorten asemaa työmarkkinoilla poistamalla työsuhteen määräaikaisuuden perusteet alle 30-vuotiailta. Jollain oudolla logiikalla työvoiman saanti helpottuu, kun tämän lisäksi heikennetään kaikkien irtisanomissuojaa. Luulisi, että jos on vaikeuksia saada työvoimaa, niin ei työsuhteen pysyvyyden heikentäminen sitä vaikeutta ainakaan helpota. Työsuhteen jatkuvuuden turvaamisen luulisi toimivan paremmin.
Tämän hallituksen aikana kaikki on kuitenkin heikommassa asemassa olevan syytä. Tähän asti syyllisiä ovat olleet työttömät, ja nyt on löydetty syyllisiksi myös työntekijät. Rupeavat laiskottelemaan heti, kun heidät palkataan töihin.
Nyt kun hallitus rehvastelee muutaman päivän ajan kehysriihen autuaaksi tekevillä päätöksillä, niin taustalla voidaan jatkaa yksityistämistä. Seuraavana ovat vuorossa ELY-keskusten ja Te-toimistojen työvoimapalvelut, jotka yksityistetään eduskuntakäsittelyssä olevalla kasvupalvelulailla. Ensin nämä palvelut siirretään perusteilla oleviin maakuntiin, ja sen jälkeen ne yksityistetään kilpailuttamalla mukaan haluavat palveluntuotttajat.
Suomessa toimi vuonna 2015 noin 1 300 työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä, joista noin 82 prosenttia erikoistui työvoiman vuokraukseen ja noin 6 prosenttia työnvälitystoimintaan. Nyt nämä kaikki tulevat mukaan kuorimaan kermaa, sillä ne saavat maksun tulosperusteisesti. Mitä enemmän ne saavat työttömiä töihin, niin sitä enemmän ne saavat rahaa. Tämä saa ne keskittymään helposti työllistyviin, jotka luultavasti työllistyisivät ilman mitään toimenpiteitäkin. Eniten palveluja tarvitsevia vaikeasti työllistyviä ei kannata ottaa mukaan heikentämään tulosta.
Tämä on ihan soteen verrattava muutos tähän asti viranomaisten hoidettavana olleisiin tehtäviin. Työvoimapalveluihin luodaan hallituksen arvion mukaan 300 miljoonan markkinat, johon lasketaan sekä nykyisellään ostopalveluihin käytettävät 190 miljoonaa että uusia markkinoille siirtyviä, tällä hetkellä viranomaistoimintana tehtäviä palveluita jopa 110 miljoonan edestä.
Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä viranomaistyönä tehtäviä toimintoja, kuten työllistymissuunnitelman laatiminen, määräaikaishaastattelut ja palveluihin ohjaaminen jatkossa siirrettäisiin yksityisiin voittoa tavoitteleviin yrityksiin. Näihin tehtäviin liittyy myös huomattavaa vallankäyttöä, joka kytkeytyy esimerkiksi työvoimapoliittisiin karensseihin, muistuttaa Li Andersson blogissaan. Tämä tarkoittaa myös perustuslaillisia ongelmia, sillä viranomaistehtäviä ei saa ykistyistää.
Työvoimapalvelut yksityistetään siinäkin tapauksessa, että sote- ja maakuntamalli kaatuisivat. Tämä tehdään jo ensi sykysynä voimaan tulevilla teknisillä muutoksilla työvoima – ja yrityspalveluista annettuun lakiin. Sinne lisätään sopiviin paikkoihin sana “palveluntuottaja”, ja simsalabim, homma on yksityistetty.
Näinhän kavereille luvattiin jo silloin, kun työttömien määräaikaishaastattelut piti ulkoistaa, mutta perustuslain pentele tuli vastaan. Tulee se nytkin, mutta tehdään nyt tällainen laki ja katsotaan mitä tapahtuu, kuten hallituksen motto kuuluu.
Työsuhdeturva on heikko jo nyt. Työskentelin neljä henkilöä työllistävässä yrityksessä, josta minut irtisanottiin tuta -syin samaan aikaan, kun työnantajan sukulaisen oppisopimuskoulutus samassa yrityksessä päättyi ja hänen työsuhteensa vakinaistettiin. Palkkalistoilla oli myös tarvittaessa töihin kutsuttava, jonka työsuhde vakinaistettiin myös. Hänen kanssaan oli kuulemma tapana tehdä ystävänpalveluksia. Liitosta pyysin apua, mutta mitään ei kuulemma voi tuollaisessa tilanteessa tehdä, sillä molemmat olivat olleet kanssani samaan aikaan töissä. Onnekseni 5-kymppisenä vielä sain uuden työpaikan, mutta pienet yritykset työtä hakiessani kiersin kaukaa.
Ei ole kummoinen turva työntekijällä. Mutta heikentää sitä pitää. Kyllähän varmaan työvoima vaihtuu useammin, mutta tuleeko näin lisää työpaikkoja? Pidempiaikaisia?
Olin eräälle tyypille kirvesmiehenä puolitoista vuotta sitten. Töitä luvattiin eläkeikään asti. Ennestään puljussa oli vain tuo omistaja sekä sen tuttu. Kun sitten yhtäkkiä tulikin ammattikoulusta harjoittelija sekä kurssilta työssäoppija, niin potkut tuli. Työsopimuksessa ei ollut mitään koeajasta, joten potkut tuli väärin perustein, tai pikemminkin laittomasti. Otin tietysti liittoon yhteyden ja pyysin tukea, ja mitä teki liiton mies? Joo, sopi ex-työnantajan kanssa kahden viikon jatketusta työstä. Oikeasti työsopimuslain mukaan olisin ollut oikeutettu vähintään kahden kuukauden täyteen palkkaan, mutta mitäpä noista: liitto päätti puolestani.
Olisin toki voinut nostaa siviilikanteen, mutta en luota oikeuslaitokseen. Kerran vedin yhden ylimielisesti yrittäjän oikeuteen, ja voitin. Mutta tuomari yksimielisesti päätti että oikeudenkäyntikulut maksetaan solidaarisesti häviäjän ja voittajan kesken, joten minä en hyötynyt siitä mitään. Että sain oikein ja voitin itse jutun, ei paljon lämmittänyt kun kusipää yrittäjä alkoi nauramaan päin naamaa, kun ei tarvinnut maksaa.
Miksi kerroin tämän? Esimerkkinä siitä, että helposti voi potkia porukkaa pois, ja vaikeaa on mitään tehdä jos ei liittoa kiinnosta sekä siksi että oikeuteen ei ole luottamista. Ja pahemmaksi tämä homma menee koko ajan.
Kun unohtaa logiikan ja varaa joka päivälle uuden vastakkaisen tempun, voi myöhemmin sattuman osoittaessa jonkun jopa toimivan, kehua retostella onnistuneella saavutuksella unohtaen sata pieleen mennyttä. Ilmeisesti hallituksessa on haulikkoampujia, jotka vielä valitsevat runsaasti hauleja levittävän patruunan. Joku hauleista voi sattumalta osuakin kohteeseen ja hallituksen strategia perustuu siis kehnon ampujan asevalintaan.
Blogisi nosti mieleeni vanhan sanan: jästipää. Sinnikkäällä jästipäisyydellä tuodaan aina yksityistämisen autuuteen tähtääviä uusia keinoja, jos jokin tapa on kärsinyt takaiskun.
Kuka osaisi tehdä tiettäväksi, että keinot ja välineet ovat toissijaisia? Kansan ja kansalaisten paras pitäisi olla mielessä eikä ideologisten keinovaihtoehtojen sokea läpivienti.
Armeijassa rusinasoppaa kutsuttiin jarruksi. Sitä voisi syöttää ministereille, jotka aktiivisimmin pistävät valmistelukoneistoa ja konsultteja työstämään yhä uudelleen aiemmin kaatuneita hankkeita hieman muutettuna.