Tyhjätaskut
Olemme koko talven saaneet kuulla, että hallituksen toimien ansioista Suomi on nousussa. Vienti vetää, uusia työpaikkoja syntyy ja talous kasvaa kohisten. Pörssiyritykset jakavat tänä vuonna ennätysmäisiä osinkoja, ja jopa pelkkää jätevettä ja tappiota tuottava Terrafame palkitsee johtajiaan kymmenien tuhansien ja työntekijöitään satasen tulospalkkioilla. Rahaa näyttää olevan kaikkialla niin paljon, että ranteita pakottaa.
Kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti vappupuheessaan pienimpiin eläkkeisiin sadan euron korotusta, niin raha loppui yllättäen. Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo kiirehtivät tuomitsemaan Rinteen puheet populismiksi ja pelkiksi vaalipuheiksi. Eihän meillä oikeasti mitään rahaa ole. Valtiontalous on alijäämäinen ja velkaa tehdään koko ajan. Rinteen vaatimukset eivät ole realistisia, sanoo hallitus.
Kävi kuten aina ennenkin, eli raha loppuu juuri siinä vaiheessa, kun sitä pitäisi antaa köyhille. Silloin muistetaan, että velaksihan tässä eletään ja verotus on niin ankaraa, että mistään kohtaa sitä ei voi kiristää.
Tosiasiassa Rinteen ehdotukset voidaan toteuttaa, jos siihen on poliittista tahtoa. Sadan euron korotusta pieniin eläkkeisiin ei olisi tarkoitus tehdä kerralla, vaan vaiheittain vaikkapa reilun kolmenkymmenen euron korotuksella aloittaen. Rahat saataisiin tosiaankin verotusta kiristämällä, mutta se ei koskisi tavallista palkansaajaa, vaikka niin jo pelotellaan. Enempää ansiotulo- kuin kulutusverotustakaan ei tarvitsisi kiristää.
Verollepano voitaisiin aloittaa sijoitusvakuutuksista, eli niistä paljon puhutuista vakuuskuorista, joista puhumisesta Juha Sipilä muutama vuosi sitten närkästyi kovasti. Niistä ja muista verottomista sijoitusmuodoista saataisiin hyvin nopeasti muutama sata miljoonaa.
Toinen kohde voisivat olla vaikkapa listaamattomat yritykset, jotka nyt voivat jakaa osinkoa huojennetulla veroprosentilla summan, joka vastaa kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Lisäksi huojennukselle on 150 000 euron raja. Rajojen alle jäävästä osingosta 75 prosenttia on verovapaata. Jos osinko ylittää 150 000 euroa mutta jää alle kahdeksaan prosenttiin yhtiön nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 85 prosenttia verotetaan pienellä veroprosentilla pääomatulona.
Sipilän hallitus on kyennyt leikkaamaan perusturvasta, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, opintorahasta, lääkekorvauksista, varhaiskasvatuksesta, peruskouluista, ammatillisesta koulutuksesta, tutkimuksesta, korkeakouluista ja kulttuurilaitoksista. Näissä leikkauksissa sakset tylsyivät niin pahasti, että ne eivät enää pystyneet yritystukiin, joista iso osa on todettu turhiksi ja jopa kilpailun kannalta haitallisiksi.
Ja niin edelleen, ymmärsitte pointin. Kun köyhille pitäisi antaa jotain, niin esitellään tyhjiä housun sivutaskuja. Sitä ei kerrota, että siellä perstaskussa pullottaa paksu lompakko. Sen sisältö on tarkoitettu itselle ja kavereille.
Puheellaan Rinne viritti ovelan miinan, johon Sipilä ja Orpo kiirehtivät heti tallaamaan. Hallituspuolueiden kannatus laskee koko ajan, joten jotain pitäisi äänestäjille luvata ennen ensi kevään vaaleja. Nyt he kuitenkin söivät omat eväänsä sanomalla, että ei ole rahaa ainkaan köyhille annettavaksi. Jäljelle jäänee taas vain tyhjiä lupauksia, jotka on helppo unohtaa entiseen tapaan heti vaalien jälkeen.
Tuo vaan taas ihmetyttää, miksi nuorempien sukupolvien pitäisi maksaa yhä parempia etuuksia nykyeläkeläisille, jotka jo nykyään saavat maksamiinsa eläkemaksuihin nähden aivan ylivertaiset edut. Ehkä Antti ja sakari sen meille vielä kertovat.
Kansaneläke on yksinasuvalle 628,85€/kk ja parisuhteessa olevalle 557,71€/kk. Pelkkää kansaneläkettä saavat myös vammaiset ja sairauden takia työkyvyttömät tai muuten rikkonaisesti työelämässä olleet. Mm. ne, joiden työnantajat ovat jättäneet velvoitteensa hoitamatta.
Vanhuksista useimmat ovat naisia, jotka ovat synnyttäneet uusia veronmaksajia ja hoitaneet jälkikasvunsa itse. Yleinen päivähoito-oikeus on vasta 2000-luvun keksintö.
On tietysti myös niitä jotka saavat ylettömät eläke-edut, mutta eläkkekattohan ei ole mahdollinen. Niiltä joilla on, ei voi leikata.
Nyt oli kysymys näiden pienten eläkkeiden korotuksesta, joka vähentäisi tietysti myös toimeentulotuen tarvetta, eli tulos olisi lähinnä plus-miinus 0. Onko kansaneläke mielestäsi ylivertainen etu?
Yksikäään eläkeläinen ei ole koskaan maksanut kokonaan omaa eläkettään, vaan työssä käyvät maksavat aina valtaosan eläkkeistä.
Hyvin moni on maksanut ikänsä eläkemaksuja, ja kohta eläkkeelle jäätyään kuukahtanut hautaan.. On jääny siis vielä muillekin
“Hyvin moni on maksanut ikänsä eläkemaksuja, ja kohta eläkkeelle jäätyään kuukahtanut hautaan.. On jääny siis vielä muillekin”
Nämä maksut ovat olleet systeemin alkaessa 60-luvulla todella pieniä, eivätkä niiden kertymät riitä nykyisen eläketason ylläpitoon. Maksut lähtivät kovaan nousuun 80-90-lukujen taitteessa, jolloin nuo eläkesäästötkin ovat kasautuneet.
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/folder.faces?folder_id=200801
Esko Seppänen sanoo kirjassaan “Oma pääoma” (sivulla 92) näin: “Sijoitukset ulkomaille ovat riskikeskittymä, jossa pörssikasinoiden pelimerkkeinä ovat suomalaisten eläkeläisten rahat. Toisaalta ei tuleville eläkkeensajille ole väliä sillä, mitkä ovat riskit, voitot ja tappiot. Rahastoja ei ole tarkoitus käyttää eläkkeiden maksuun, vaan työnantajien eläkemaksualennuksiin”.
Miettikääpä tätä.
Henkilökohtaisesti en näkisi ongelmaksi, etgä suurista eli yli viiden tonnin kuukausieläkkeistä leikattaisiin tai että jopa säädettäisiin eläkekatto. Ne joilla on maksukykyä voivat kyllä tehdä vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä.
Suuret eläkkeet yleisemmin ovatkin “vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä”. Hyvin pieni joukko saa yli 5000 euron työeläkkeitä. Suuria eläkkeitä saavien eläkkeet koostuvat yleensä suurimmaksi osaksi yritysten kustantamista lisäeläkkeistä.
Mitä eläkekattoon tulee – jolla ilmeisesti tarkoitettaan muissa maissa yleisesti olevaa eläkepalkkakattoa – niin silloin olisi myös eläkemaksuille katto. Se taas johtaisi eläkemaksujen korotuksiin, koska lakeja ei voi takautuvasti muuttaa ja jo kertyneet työeläkkeet olisi maksettava sen suuruisena kuin ne lain voimaantullessa olisivat.
Valtion maksamille eläkkeille, takuu- ja kansaneläkkeille, on se katto olemassa ja se on mahdollista, koska ne ovat etuuksia eivätkä vakuutuksia.
Niissä maissa missä on eläkekatto, se koskee vain pakollista eläkejärjestelmää ei esim. lisäeläkejärjestelyitä.
Sinällään kyllä mielenkiintoinen järjestely, että joku jolla on sopivat eläkejärjestelyt voi vielä sairaalavuoteestakin käsin mitään tekemättömänä vetää jotain 10 000€ kuussa eläkettä samaan aikaan kun kymmenet tuhannet parhaassa iässä olevat nuoret huhkivat ilman palkkaa hyvin mitättömillä korvauksilla varusmiespalveluksessa tai muissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Sitten siellä taustalla vihaisena joku säestää miten nuorten pitää olla kiitollisia työllä, joka henkensä ja ainoan elämänsä panokseksi laittettavassa työssä ansaitusta mitättömästä päivärahasta joka juuri ja juuri riittää muutamaan kupilliseen kahvia ja pullaa.
Itsestäni kyllä tuntuu aika useinkin, että kun olen Mensan testeistä ottanut melkein mensan jäsenyyteen yltävät lukemat, että olen hullun houreista kärsivien ihmisten ympäröimänä. Varsinkaan kun kukaan muu ei tunnu edes huomaavan mitään vikaa siinä, että joku sairaalavuoteesta käsin (jotkut) Mummot ja Papat ottaa kymppitonnin kuussa ja panos yhteiskunnalle on lähinnä makaaminen sairaalavuoteessa ja sieltä käsin nuorten solvaaminen. Jostain syystä se ei tunnu menevän suurimman osan kaaliin, että eläkeläiset elävät ihan samalla tavalla tulonsiirtojen varassa kuin työttömät. Suurin ero on se, että työttömät varsinkin ansiosidonnaiselta pois tippuneet ottavat tulonsiirtoja huomattavasti paljon vähemmän kuin työttömät. (joku ne tulonsiirrot aina maksaa ja ne on aina pois jostain muualta tavalla tai toisella)
Tilannehan on ihan verrannollinen siihen, että kivikaudella yksi sängynpohjalla makaava tyyppi ottaisi koko heimon metsästäjien saaliit itselleen tietenkään itse mitään metsästämättä tai tuottamatta. Jos noin olisi toimittu jo kivikaudella koko ihmislaji olisi kuollut sukupuuttoon jo 50 000 vuotta sitten. Tosin se näyttää nykymenossa olevan muutenkin edessä kun katsoo Suomen ennätysalhaiseksi pudonnutta syntyvyyttä (ainakin Suomalaisten osalta). Suomalaisten määrä tulee puolittumaan muutamassa sukupolvessa ja kun dynaamiset vaikutukset iskevät niin kehitys vain kiihtyy sukupolvi sukupolvelta.
LISÄYS: Siis työttömät ottavat tulonsiirtoja vähemmän kuin eläkeläiset. Typo.
Käy kysymässä vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi miksi sinun pitää maksaa heidän “eduistaan”. Ja kun tulet vanhaksi, niin muista, että eläkettä ei ole pakko hakea: eläke on oikeus, ei pakko. Jätä siis aikanasi hakematta, niin nuorempien sukupolvien ei tarvitse maksaa sinun eduistasi.
Lisäksi nuorempien sukupolvien kannattaisi huolehtia siitä, että saavat aikaan pari lasta vanhuutensa turvaksi ja valittamaan sitä, miksi nuorempien pitää maksaa vanhempiensa edut.
Reilusti 50+ ikäisen naisen on hieman vaikea saada aikaan pari lasta. En yhtään ihmettele, ettei pätkä- ja silpputöitä sekä palkattomia työharjoitteluja ja 9 euron työkokeiluja tekevät lapsentekoikäiset uskalla tehdä lapsia.
Ei tarvii. Siellä makaa 200 000 000 000 ( kaksi sataa miljardia) työeläke yhtiöiden kirstuissa , ja lisää pukkaa miljarditolkulla joka vuosi , vaikka suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Sitäpaitsi, nyt eläkkeellä olevat ovat ne rahat sinne koonneet.
On muistettavaa, että “nuorista sukupolvista” koituu kustannuksia lasten ensimmäiset 20 – 25 vuotta, niin yhteiskunnalle kuin vanhemmille. Aloitetaanpa: Päiväkoti, lapsilisät, neuvola, terveydenhoito. Perusopetus esiopetuksesta alkaen on noin 80000 kouluterveydenhoitoineen, lukio 22000 (Rautavaaralla moninkertaisesti), ammattikoulu 35000. Ammattikorkeakoulututkinto 32000 euro, toki täällä kuten amiksessakin luonnonvara-alan koulutus on omissa sfääreissään. Lääkäriksi kouluttaminen maksaa noi 180000 euroa, maisterintutkinnot 30000 -45000. Päälle tulevat opintorahat, ateriatuet.
Huostaanotetu lapsi maksoi Pohjois-Karjalan kunnille keskimäärin 62000 euroa viime vuonna, toki yksittäisen hinta saattoi noustayli 600 euroon vuorokaudessa, vuodessa se tekee 230000.
Kaikkiaan ne ensimmäiset päälle kaksikymmentä vuotta tulevat kalliimmiksi kuin viimeiset 16-17 vuotta, tuon verranhan eläke-ikä kestää. Pienimmille eläkkeillä ei ylletä koko eläkeaikana tuohon nuoriin sijoitettuun panokseen.
Tuosta sopii laskea mikä maksaa ja vertalla sitten.
Mutta eläkeläisille ei rahaa riitä Tänään julkistettiin suuryhtiöiden energiatuet. Sinne viikko sitten otettu valtion ottama miljardin laina (lisä entisten päälle) upposi, kaiketikin
Ei muuta kuin muutetaan tämä lakisääteinen eläkejärjestelmä vapaaehtoiseksi. Ne joitka eivät halua työeläkettä voivat nostaa maksamansa rahat korojen kera eläkeyhtiöistä, jolloin eivät myöskään tule saamaan latiakaan työeläkettä. Tämä olisi reilua, eikös? Nyt vaan lakialoitetta rustaamaan, itse liityn sdp:hen ajaamaan asiaa.
Totta puhut, tosin ehdottomasti eläkkeen alaraja pitäisi olla nettona (takuueläke) vähintään 1400€ luokkaa. Mutta kovin on unohdettu solidaarisuus eläkkeiden kohdalla kun verrataan eri vuosikymmeninä syntyneitä ihmisiä. Palkka suhteessa eläkkeeseen on tippunut kuin lehmän häntä. Kummallista että siitä puhutaan niin vähän, tai jos puhutaan, miljoona eläkeläistä alkaa huutamaan yhteenääneen, minä olen eläkkeeni itse säästänyt, voi, jos olisikin niin.
Ongelma on paljolti siinä, että on suuri joukko ihmisiä, joille ei ole kertynyt juurikaan työeläkettä tai sitä on kertynyt vain vähän. Perusidea on kuitenkin, että palkalla tai eläkkeellä ihmisen pitäisi tulla säällisesti toimeen. Valitettavasti on niin, että yhä edelleen pienet eläkkeet kasaantuvat sukupuolen mukaan naisille.
Eläkejärjestelmää ruvettiin kehittämään nykymalliseksi rahastoivaksi järjestelmäksi 1960-luvulta. Olen työeläkkeellä nyt, mutta järjestelmän mukaisesti olen osallistunut eläkkeiden rahoitukseen työurani aikana siten, että osa on mennyt maksussa oleviin eläkkeisiin ja osa rahastoihin, jotka ovat kasvaneet nykyiseen n. 200 miljardin euron suuruusluokkaan. Huomioitava on, että aiemmin eläkettä kertyi vasta 23 ikävuoden jälkeen.
Kaiken kaikkiaan on melko tyhmää lietsoa sukupolvien välille epäsopua. Kaikki voivat nostaa esiin “vääryyksiä”, jotka ovat osuneet omalle kohdalle.
Suomessa on eläkejärjestelmässä puskuria. Monessa muussa maassa ei ole mm. Saksassa. Siellä järjestelmä on kaiken lisäksi sekava ja eläkemaksut korkeita.
Mauri pulkkinen nuorison köyhtyminen lähes kaikissa länsimaissa Norjaa ja Sveitsiä luunottamatta keskimäärin kokonaisena sukupolvena on fakta.
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Kolumni-Nuorten-k%C3%B6yhtyminen-ei-ole-vain-suomalainen-ilmi%C3%B6-%E2%80%93-sukupolvien-v%C3%A4lille-ei-tarvita-lis%C3%A4%C3%A4-kuiluja/1002090
Nuoriso siis ei elä sitä parempaa vaan faktojen valossa huonompaa elämää ja on ensimmäinen sukupolvi 200 vuoteen, joka elää vanhempiaan köyhemmin ja huonommin. Ei vain yksittäisinä epäonnistuneina tapauksina vaan kokonaisena sukupolvena.
Mietippä Mauri kehen on iskenyt koviten ns.
– Kymmenen Vuoden lama.
– Sosiaaliturvan leikkaukset.
– Heikentynyt työllisyys
kuten jutussa todetaan: “Nuorten suhteellinen köyhtyminen ei nimittäin ole vain suomalainen ilmiö, vaan monissa muissa länsimaissa on sama tilanne, ja useissa maissa paljon pahempi kuin Suomessa. ”
“Pitkän aikavälin tilastoissa erityisesti suuret ikäluokat näyttäytyvät onnekkaana sukupolvena. ” Ja mielestäni ainoa sukupolvena joka röyhkenä julistaa kaikkien muiden olevan itseään onnekkaampia. Vaikka lienee fakta, että entistä useampi nuori ei koskaan tule ostamaan ensimmäista asuntoaan, ensimmäistä autoaan tai välttämättä edes perustamaan perhettä, koska rahat olivat heidän kohdallaan aina loppu.
Suuret ikäpolvet ovat siinä mielessä onnekkaita että he syntyivät sodan jälkeen ja maata rakennettiin joltisessakin yhteisymmärryksessä yhteiseksi hyväksi. Suuret sukupolvet ovat pitkälti luoneet pohjan nykyiselle hyvinvoinnille sosiaaliturvineen jne. Nuoria kehottaisin tutustumaan niihin lähtökohtiin joista suuret sukupolvet ovat ponnistaneet ja niiden aikana on luotu.
Nykyinen kehitys ei johdu suurista ikäpolvista vaan hieman nuoremmista ikäpolvista jotka ovat ahneuksissaan romuttumassa niitä rakenteita ja käytäntöjä joita aikanaan luotiin ja siitä saavat kärsiä pienituloiset eläkeläiset ja myöskin monet nuoret jotka jäävät pienituloisen asemaan. 80-luvun jälkeen syntyneistä yhä useampi kärsii kehityksestä, se on totta. Mutta kaikki on kuitenkin suhteellista.
Silloin kun suuret sukupolvet rakensivat Suomea ei äänestetty Kokoomusta eikä populisteja jotka eivät olisi hyväksyneet tasa-arvoista kehitystä. 90-luvulta lähtien tilanne on muuttunut ja valtaa ovat pitäneet pääasiassa tahot jotka ovat mahdollistaneet eriarvoistumiskehityksen, näin myös muualla Euroopassa. Suomessa huippu on nykyinen hallitus joka on leikannut rajusti pienituloisilta, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja haluaa heikentää työehtoja erityisesti nuorilta mikä takaa jatkuvan epävarmuuden ja johtaa yhä epämääräisempiin työsuhteisiin pienine tuloineen. Ei nuorten kuitenkaan kannata kadehtia nykyistä eläketurvaa eikä varsinkaan pieniä eläkkeitä. Sen sijaan kannattaa taistella sen puolesta että saa koulutuksen, työn josta maksetaan jokaiselle riittävä palkka ja että olosuhteet pysyvät sellaisina että säilyy usko tulevaisuuteen ja että omakin eläke on aikanaan riittävä.
Nykyisten nuorten kannattaa todella harkita äänestäessään kenelle äänensä antaa. Ja on muistettava että nykyiset nuoret päättävät jatkossa yhä enemmän kuinka asioita hoidetaan, mutta asiat eivät järjesty itsestään vaan niihin on vaikutettava aktiivisesti. Sallitaanko että tulot ja omaisuus keskittyvät harvoille vai halutaanko että kakusta riittää kaikille.
Itse kuulun mielestäni kyllä onnekkaampaan suurten ikäluokkien jälkeiseen ikäluokkaan, mutta aikaan ennen uusliberalismin muokkaamaa maailmaa. En kadehdi muita ikäpolvia, sillä kaikilla on haasteensa, ja mielellään soisin nuorille vähintään saman uskon tulevaisuuteen. Ihmisen onni ei onneksi tule pelkästään rahasta.
Ei vaan huomattiin, että tuli pari lamaa ja sen kulut oli helponta maksattaa Suomalaisen nuorison tulevaisuuden kustannuksella eli niiden pussista jolla ei ole juuri mitään eli nuorilta ja työttömiltä.
Nythän valittu linja on alkanut aiheuttaa varsin karmeita seurauksia kuten alhainen syntyvyys, 90% 35v-20v miehistä on lapsettomia. Joiden dynaamisia vaikutuksia tulevaisuuteen voi vain arvailla, mutta historiassa paljon pienimmistäkin vaikutuksista on tullut paljon suurempia ongelmia ajan kanssa.
Eikä asia millään äänestämällä korjaannu kuten väität nuoriso on vähemmistö Suomessa ja vaikka kaikki nuoret äänestäisivät eivät he silti saisi enemmistöä eikä hallituspuoluetta suomeen, joka päättäisi tulonjaon ja asiat nuorison edun mukaisiksi. Demokratiassa näet enemmistö päättää. Kaikilla kun on se yksi ääni. En usko demokratian kykenevän korjaamaan tälläistä ongelmaa johtuen siitä, että jokaisella on vain yksi ääni ja ikärakenne on vinoutunut jo siten, että nuoriso alkaa olla ongelmineen vähemistö.
Nuorisolle on kuitekin jätetty kaikki velvollisuudet kuten korkeammat eläkemaksut kuin yhdellekään sukupolvelle koskaan aikaisemmin, maanpuolustus velvollisuus tms. Ikään kuin muut päättäisivät nuorison elämänkin jo ennen heidän syntymäänsä tai ainakin tuollainen vaikutelma minulle jää suurten ikäluokkien edustajien puheista ja käyttäytymisestä.
En itse edes enää kuulu nuorisoon, mutta puolustan heitä silti, koska kukaan muu ei täällä sitä tunnu tekevän.
Niin, tämä hallitus on päättänyt maksattaa. Ja luoda epävarmuutta nuoriin, ihmetellen samalla miksi nuoret kokevat epävarmuutta eivätkä perusta perheitä. On meillä päättäjiä. Itse maksan korotettua eläkevakuutusmaksut ja sitä maksavat yli 53 vuotiaat vuoteen 2025 saakka. Inttiäkin olen käynyt 11kk, “pakkokin” oli.
Olen ihan hyväosainen ja myöskin huolestunut nuorten tulevaisuudesta enkä näe nykyistä kehitystä hyvänä. Itselleni en hae korkeampaa eläkettä, mutta suon sen kyllä niille Suomen rakentajille joiden eläke on jäänyt syystä tai toisesta liian pieneksi. Maksan myös mukisematta palkastani, ja aikanaan eläkkeestä, verot Suomeen, toisin kuin jotkut epäisänmaalliset veropakolaiset jotka kiertävät verotusta Portugalissa ym.
Ikärakenteelle ei voi pikaisesti mitään, mutta nuorten pitää olla aktiivisia saavuttaakseen asemansa yhteiskunnassa. Olen aina sanonut että sellaisen joka ei edes äänestä ei pidä “vaatiakaan” mitään, ja tulen sanomaan. En kuitenkaan tarkoita että kaikista ei siitä huolimatta tulisi huolehtia. Kyllä maailmaa voi muuttaa, niin muuttivat aikaisemmatkin sukupolvet vaikka hekin olivat joskus nuoria. Ei suurilla ikäpolvilla ollut juuri mitään nuorena vain usko paremmasta ja halu tehdä yhdessä. Eikä ahneudelle annettu silloin liikaa valtaa, ei edes kohdattu esittää uusliberalistisin ajatuksia ääneen. Kepulaisuus oli alkiolaisuutta, nyt se on Sipilöintiä.
Itsekin olen sen yhden ääneni antanut aina sellaisille jotka ovat halukkaita satsaamaan nuoriin ja myös pitämään huolta eläkeläisten perustoimeentulosta sen lisäksi että huolehditaan tavallisen ihmisen toimeentulosta. Ei sillä yhdellä äänellä paljoa painoarvoa ole, mutta ei pidä kyynistyä. Siitä se lähtee kun miettii ketä oikeasti kannattaa äänestää.
Omat lapseni kuuluvat vielä nuoriin ja toki puolustan nuoria senkin takia. Kaiken olen maksanut sekä verot että kulut että pääsivät jaloilleen. Jatkossakin voin onneksi antaa tukea. Itse pärjännen eläkkeelläkin rahallisesti ja toivottavasti kaikki eläkeläiset tulevat jatkossa toimeen edes siedettävästi.
En viitsi kertoa minkälainen oli nuorten tilanne silloin kun olin nuori, perusasiat oli kuitenkin kunnossa ja eteenpäin pääsi aika hyvin. On toki paha virhe maksattaa lamat nuorilla ja työttömillä, viedä pohjaa tulevaisuudelta. Mutta on tajuttava että myös pienituloisten eläkeläisten on tultava toimeen.
Nuorison elämästä päättävät entiset nuoret, kunnes nuorista tulee entisiä nuoria, niin se menee ja on mennyt. Kyllä suuret ikäluokat ovat ainakin yhden sukupolven nuoria ajatelleet ja kahdenkin, joku jopa kolmen. Mutta Orpolle, Sipilälle ja Soinille tikittää vain velkakello, talous kuntoon!
Jos et usko demokratian korjaavan tilannetta, niin minkä uskot?
“Jos et usko demokratian korjaavan tilannetta, niin minkä uskot?”
Viimekädessä sen, että nuoret opettelevat digiajan taitoja ja perustavat yrityksiä, jotka eivät ole paikkaan tai tiettyyn maahan sidottuja. Ohjelmointia, sisällöntuotantoa, mobiiliohjelmointia ja pyörittävät liiketoimintaa jostain halvemman verotuksen maasta käsin, mutta myyvät tuotokset länsimaalaisilla hinnoilla.
Kun aivovuoto, joka jo nyt on kovempaa kuin koskaan Suomesta pois kasvaa tarpeeksi pahaksi yhteiskunnan on pakko leikata muiltakin kuin nuorilta. Halvemman verotuksen maassa tulee toimeen hyvin pienelläkin jos saa esim. 1000€ kuukausittaisen tulovirran sillä pärjää jo hyvin vaikka Thaimaassa ja monessa muussa maassa.
Jotain tubettamista, sisällöntuotantoa peleihin, ohjelmointia tms. voi tehdä missä vaan ja pitää yhteyttä asiakkaisiin verkonvälityksellä. Samalla välttyy maksamasta epävarmasta bisneksestä maailman kalleimpia eläkemaksuja ja muita maksuja. Erityisesti lapsettomalle ja perheettömälle nuorelle miehelle Suomen malli on erityisen huono, koska 80% tulonsiirroista menee muualle kuin miesten käyttämiin tai tarvitsemiin asioihin.
Digiaika ja sen tuomat mullistukset on nuorten siirtomaat tai ruotsiin muutto josta voi saada vapautta itselle. Suomihan on täynnä päällepäsmäreitä, jotka omistavat Suomen ja eivät vapaaehtoisesti luovu mistään joten tämän järjestelmän korjaaminen ei onnistu, mutta pakko motivoi lopulta.
Suurin piirtein näin olen neuvonut kaikille kenellä katson olevan sen verran älliä, että voivat oppia digiajan taitoja. Niitä ja kieliä kun opiskelee niin maailma on auki. Jos Suomen päällepäsmäreiden maa on nuoren ainoa vaihtoehto niin hänelle käy huonosti.
Tuo on yksi valinta jonka nuoret voivat tehdä. Ruotsi ei todellisuudessa poikkea Suomesta paljoakaan, samanlainen demokratia velvollisuuksineen ja oikeuksineen sielläkin vallitsee, mutta Thaimaa toki linee eri. Ei tarvitse maksaa eläkemaksuja, eikä saa juuri eläkettäkään, ei makseta veroja, ei ole sosiaaliturvaa jne.
Tuossa edellä Antti Järveläinen luetteli vähän niitä asioita mitä nuoret miehet saavat Suomessa jo ennen kuin ovat maksaneet välttämättä euroakaan veroja tai eläkevakuutusmaksuja.
Suomi ei ole nuorille ainoa vaihtoehto eikä nuorille käy huonosti jos heillä on malttia rakentaa elämänsä kuten aikaisemmatkin sukupolvet ovat joutuneet tekemään ja ovat tehneet. Hyvinvointivaltio tukee myös nuoria, nyt vaan tilapäisesti huonommin, toivottavasti. Kaikki mulle ja heti ei toimi yleisesti missään, paitsi elokuvissa.
Juu mutta esim. itse olen jo siinä tilanteessa, että en saisi eläkettä muutenkaan merkittävästi minimiä enemmän vaikka maksaisin eläkemaksuni suomeen pätkittäisen työuran takia. Ja mitä olen seurannut, itseäni nuorten työura on vielä omaanikin pätkittäisempi, joten he saavat eläkettä vielä itseänikin huonommin.
Suomalainen järjestelmä on rakennettu siten, että se kenen työura on pätkittäinen maksaa työssäolovuosilta ihan samat maksut kuin se kenellä on suojattu työ suojatulla alalla. Jos esim. nuorena ei ole eläkettä kertynyt sitten vanhana saa muutamaksi vuodeksi töitä joutuu maksamaan ihan samat maksut kuin ne kenen koko elämä mittaiset tulot olivat 10 tai 100 tai tuhat kertaa enemmän kuin pätkätyöläisellä. Jossain tapauksessa pätkätyöläinen maksaa muutaman vuoden pätkätyöstä, jopa suuremmat verot, eläkemaksut ja arvonlisäverot kuin mitä joku miljonääriä maksaa osinkotuloistaan.
Suomalainen järjestelmä on rakennettu siten, että ne kenelle on annettu parhaat tulot ja työt (eli parhaat mahdollisuudet kerätä varallisuutta eläkettä varten). Maksetaan vielä eläkkeelläkin suurimmat eläkkeet vaikka juuri he kaikkein vähiten tarvitsisivat suuria eläkkeitä. Heillähän oli parhaat mahdollisuudet kasvattaa varallisuutta jo työuransa aikana.
Mitä tulee riskeihin niin jos elämäsi alkuosa on käytännössä pilattu etkä enää niillä säännöllä mitä Suomi sinulle tarjoaa enää mitenkään saa muita kiinni, niin silloin riskin ottaminen muuttuu entistä kannattavammaksi, koska ottamalla riskiä saat mahdollisuuden saavuttaa muut edes osittain elintasossa, mutta jos otat vastaan Suomen sanelemat, ehdot erittäin korkeasta pätkätyöverottamisesta joudut matemaattisesti todistettavissa olevaan tilanteeseen, missä on enää mahdotonta kasvattaa varallisuutta, koska järjestelmä ottaa niin suuret prosentit pätkätyöstä. Samalla kaikenlaiset päällepäsmärit lähinnä soittavat suuta kuvitellen ansainneensa etunsa.
Näistä asioista kirjoittaminen tai puhuminen on ihan turhaa, koska Suomi on täynnä päällepäsmäreitä, jotka alkavat inttää vastaan ihan ilmiselvästä asiasta, jonka pystyy todistamaan ihan normaalilla summa ja prosenttilaskulla katsomalla kuinka monta vuotta on jäljellä työuraa ja kuinka monta prosenttia sieltä otetaan ja laskemalla koko elämän mittaiset tulot erikseen. Vaikka esittäisi tieteellisen tason täyttävat laskelmat niin sittenkin inttäjät inttävät vastaan joka jo itsessään kertoo, että köyhä ei saisi edes tehdä omalta kannaltaan rationaalisia päätöksiä vaan muiden pitää omistaa hänen elämänsäkin ja tehdä päätöksetkin hänen puolestaan.
Fakta kuitenkin on, että moni on myös pärjännyt siellä ulkomailla ja jos kaikki menee pieleen aina voi tulla takas suomeen minimisosiaaliturvalle TE-toimiston kyykytettäväksi ja tarkkailun alle raportoimaan yksityisiä asioitaan muutaman kuukauden välein erilaisia pakko toimia lähettävällä virkailijalle.
Aika lailla hyödytöntä on verrata keskenään vertailukelvottomia “kurjuusindeksejä”. Kun pyydetään, voin jotain kirjoittaa, mutta en jatka pidemmälle.
Itse asiassa on ollut pari kymmenen vuoden lamaa. 1990-luvun alussa oli monista eri syistä ei vähiten rahamarkkinoiden vapautumisesta ja valuuttalainoista johtunut raju sukellus. Siitä kärsivät kaikki nuoret, vanhat, työntekijät, pienyrittäjät, eläkeläiset. Listaa voi jatkaa mielin määrin.
Finanssikriisi suisti maan nousun jälkeen jälleen alamäkeen. En oikeastaan tiedä eturyhmää, mihin se ei olisi kirpaissut. Nyt BKT:llä mitaten ollaan 2007 tasoilla. Yhteiskunnassa henkinen tila on muuttunut ja nyt on kuritettu heikompiosaisia ikään katsomatta. Hyväosaisten suosimista on pidetty päättäjien keskuudessa yhteiskunnan edun mukaisena.
Sosiaaliturvaa sellaisena kuin mihin myöhemmän kehityksen tuloksena päädyttiin ei oikeastaan ollut suurten ikäluokkien lapsuudessa ja nuoruudessa, ei myöskään opintotukia. Itse sain joitakin stipendejä opintomenestyksen perusteella. En oikeastaan siis pysty lausumaan sosiaaliturvan leikkauksista mitään, mutta olen ollut mukana sosiaaliturvan kehittämisessä ja rahoittamisessa.
Heikentynyt työllisyys on pitkälti seurausta teknologisesta kehityksestä ja globalisaatiosta. Myönnän, että paremminkin päinvastaisten ongelmien kanssa sukupolveni on joutunut kamppailemaan. Työtä on ollut enemmän kuin jaksaa tehdä ja monilla se on ollut vielä vanhakantaista fyysistä raadantaa. Omalla kohdallani koulutus on pilannut hyvän työmiehen, mutta ns. komparatiivisen edun vuoksi olen tehnyt kotona töitä, jotka taitamattomammat tai rahakkaammat ovat tilanneet muilta.
Nykyajan nuorista on myös sanottu, että he ovat ensimmäisiä, jotka perivät mm. asuntovarallisuutta.
Osaltani en ole vielä tuota velvollisuutta hoitanut enkä edes siihen pyrkinyt, mutta vailla hippihistoriaa voin toivottaa: peace man, peace!
Tein työtä yli 40 vuotta hoitoalalla. Maksoin korotettua eläkemaksua (55+ vuotiaille määrätty maksun korotus). Nyt saan nettona 1330e/kk. Että repikääppä siitä!
Niinpä. Kun joku valittaa saavansa eläkkeenä vain 1300 euroa/kk netto, hänen töitään nyt tekevä saa kuukausipalkkanaan saman 1300 euroa/kk bruttona. Pahimmassa tapauksessa niitä töitä nyt tekevä saa vain 9 euroa/pv.
Kyllä lähihoitaja kuitenkin saa tällä hetkellä palkkaa bruttona hieman yli 2000 euroa, tosin ei sillä perhettä ainoana tulonhankkijana elätetä. Itsekin teen nyt, yli viiskymppisenä 50-75 tunnin työviikkoa, koska vielä alaikäisiä elätettäviä. Jos aikanaan aion saada eläkettä yli 2000 euroa, olisi jaksettava töissä 70-vuotiaaksi, näin tiesi kertoa Työeläkelaitoksen laskelma. Joten älkää olko huolissanne, ei minulle monta vuotta varmaankaan tarvitse eläkettä maksaa.
En maininnut mitään ammattiryhmää kommentissani, kirjoitin yleisellä tasolla. Itse tein aikoinaan ‘vaativaa asiantuntijatyötä’, josta urani viime vuosina maksettiin nuorille noin puolet siitä mitä itselleni maksettiin. Olin tullut alalle työvoimapulan aikoihin enkä edes ollut kovapalkkaisimpia. Sittemmin ne työt siirrettiin vieläkin halvemmille työläisille ulkomaille.
Itse olen 50+, kohta kuusikymppinen. Minun bruttoeläkkeeni jäänee pysyvästi alle 2000 euroa, koska pitkäaikaissairaana minusta on tullut pitkäaikaistyötön, joka ei enää pääse kartuttamaan eläkettä kuten työelämässä aikoinaan.
Tuo sama on tapahtunut monella alalla. Esim. 2000-luvun alussa tietotekniikan käyttötukitehtävistä maksettiin 2500€-3000€ kuussa, mutta kun ulkoistus ja vuokrafirmojen käyttö yleistyö nuorempien palkat tippuivat samasta työstä, jopa 1500€ kuussa. Tuolla palkalla sitten tehtiin työtä, joka vaatii useampaa tutkintoa ja laajaa teknistä osaamista. Asiakaspalvelun antamista Sujuvasti Suomeksi, Englanniksi, Ruotsiksi ja joissan tapauksissa vielä parilla muulla kielellä tuohon päälle. Ammatti nimikkeenä oli mm. Technical Spesialist ja palkka 1500€ kuussa.
Alalle tuli mm. käytäntöjä, jossa työntekijät joutuivat esittämään asiakkaalle päin suuren kansainvälisen IT-firman työntekijöitä vaikka todellisuudessa työt oli pilkottu ja ulkoistettu toisille firmoille ja nämä firmat olivat pilkkoneet työt uudestaan ja ulkoistaneet ne toisille firmoille. Lopulta siellä ketjun päässä oli sitten jonkun vuokrafirman kautta rekrytoitu asiantuntija 1500€ kuukausi palkkansa kanssa.
Arvatkaapa mille tasolle työehdot ja palkat tippuisivat yleisimminki ilman ay-liikettä.
“Arvatkaapa mille tasolle työehdot ja palkat tippuisivat yleisimminki ilman ay-liikettä.”
Nykypäivänä monet uuden työpaikat ovat tulonmuodostuksineen niin erilaisia ympäristöjä kuin perinteiset työpaikat, että perinteisestä AY-liikkeestä ei ole mitään hyötyä siellä. Mieti vaikka jotain tubettajaa tai blogistia, joka saa tulonsa sivullaan tai sisältönsä yhteydessä esitettävistä mainoksista mihin hän tarvitsee AY-liikettä, joka ei ymmärrä hänen tulonmuodostuksestaan yhtään mitään? Mihin hän tarvitsee ihmisiä, jotka tulevat lähinnä maalailemaan uhkakuvia, vähettelemään tai sanelemaan jotain itse keksimiään sääntöjä joiden noudattaminen lähinnä varmistaa sen, että hommasta ei koskaan tule mitään?
Mihin esimerkiksi se suomaleinen nuori, joka voitti 2 miljoonaa euroa maailman suurimmasta esports Dota 2 turnauksesta tarvitsee AY-liikettä tai vanhusta inttämään, että joku rakennusalan pätkätyö on parempi kuin hänen oma esports uransa?
Nuo 1500€ tienaavat Technical Specialistit ovat juuri niitä individualisteja jotka uskovat pärjäävänsä yksin. Veikkaisin ettei noin alhainen palkka ole edes laillinen, kannattais selvittää. Jos tuollainen ajattelu lisääntyy, niin kohta voi olla turha odottaa edes perusturvaa, saatika eläkkeitä.
Äy-liikettä tarvitaan varmistamaan ainakin vähimmäistyöehdot niin ettei kaikkia nuoria höynäytetä alipalkattuihin töihin.
Juu, mutta kun työt pilkotaan ja kilpailutetaan joka vuosi niin eipä siellä mitään omaa etua pysty ajamaan, koska sitten se puulaaki moniportainen ketju jonka kautta työntekijät ovat ei voita kilpailutusta ja kaikki monen portaan kautta ulkoistetut työntekijät saavat potkut ja palkataan takaisin vain ne ketkä eivät kuulu ammattiliittoon. Eikä tämä ole mitään jos tuo lähtee yleistymään vain näin on tehty ainakin 10 vuotta ellei pitempäänkin isoimmissa Suomalaisissa teknologia firmoissa kuten Nokian Puhelimissa.
Katsos kun se että pystyy ajamaan omaa etua edellyttää sitä, että sinulla on varaa ajaa omaa etuasi, etkä siis ole joku kädestä suuhun elävä vuokrafirman kautta palkattu työntekijä joka kilpailutetaan joka vuosi, jonka palkka riittää juuri ja juuri vuokraan eikä muuhun.
Tuollaista se on ollut suurinpiirtein koko 2000-luvun ajan ja koskenut tuhansia työntekijöitä. Ei kyse ole mistään uudesta asiasta.
Siinä olet kyllä oikeassa, että eläkkeet tai ainakin osa niistä saattavat jäädä maksamatta jos entistä pienemmän joukon nuoria pitää maksaa kokoajan pienenevästä palkkakehityksestä entistä suuremmalle joukolle eläkkeitä.
On näet matemaattisesti mahdotonta, että entistä pienempi joukko ihmisiä, jonka palkkakehitys on pienenevä pätkätyön ja näiden käytäntöjen seurauksena pystyy loputtomasti maksamaan entistä suurempaa määrää eläkemaksuja tulonsiirtoina.
Olen kyllä jo 10v sitten ensimmäisen kerran ilmoittanut ammattiliittoon näistä, mutta ei tuntunut kiinostavan. Myös työpaikan luottamusmiestä ei kiinnostanut kuin vakituisessa työsuhteessa olevien edut. Oma ongelma on se, että pätkätyöntekijät yleensä hyppivät alalta toiselle kokoajan niin jää epäselväksi sekin minkä alan ammattiliitto edes asiaasi ajaa jos mikään. Koska joka alalla on eri ammattiliitto ja jatkuva liiton vaihtaminen on vain ylimääräistä byrokratiaa mitä jo muutenkin tulee pätkätyöstä paljon enemmän kuin vakituisesta työstä.