Tilastoihme

Työttömien haastattelut, kiky ja akyiivimalli näkyvät voimakkaana työttömyyden laskuna. Pyyteettömät, koulutetut, Suomen kansaa palvelevat virkamiehet yllättyvät kuinka positiivista kehitys on ollut. Hyvä me! 

Tällaisella saatteella lähetti minulle sähköpostissa tämän Ylen uutisen työllisyyden hurjasta kasvusta sinnikäs kiusanhenkeni Karri KT. Surullisinta on, että Karri on sokeassa uskossaan tosissaan. Ilmeisen tosissaan on myös Yle, sillä se ei koskaan kerro näissä työllisyyden kasvua hehkuttavissa uutisissaan työllisyyden määritelmää eikä tapaa, jolla Tilastokeskuksen työllisyyskatsaus laaditaan.

Kerrotaan se taas.

Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Tilastokeskuksen tutkimus ei siis oikeastaan olisi uutisoinnin arvoinen. Tutkijat poimivat väestötiedoista satunnaisesti 12 000 henkilöä teini-ikäisistä vanhuksiin ja kysyvät heiltä työssäolosta. Yhden tunnin palkkatyö viikon aikana määrittelee henkilön työlliseksi. Vastaus kertoo tietenkin vain kyseisten henkilöiden työllisyystilanteen edellyttäen, että he eivät valehtele tutkijalle ihan vain huvikseen.

Tuloksen laajentaminen kuvaamaan kaikkien kansalaisten tilannetta on hatusta vetäistyä puppua, joka on verhottu tilastollisen tutkimuksen kaapuun. Kuten Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi tuossa uutisessa sanoo, niin hallituksen toimilla ei työllisyyteen ole käytännössä mitään merkitystä:

– Näillä erilaisilla kannustinjärjestelmiin puuttumisilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen ylipäätään, mutta mittaluokkaa on vaikea arvioida. Enemmän työllisyyskasvu johtuu siitä, että talouskasvu on päässyt vauhtiin.

Tottahan se on, että talous kasvaa, mutta ei se hallituksen ansiota ole. Verrokkimaissa työllisyys lähti kasvuun  jo paljon ennen Suomea, mutta se on näköjään sivuseikka silloin, kun hallitusta pitää kehua.

Mitähän tuosta uutisesta mahtavat ajatella ne kymmenet tuhannet työttömät, joiden työttömyysturvaa aktiivimalli leikkasi, koska he eivät saaneet työtä? Mitä mahtaa yli 55-vuotiaiden työllistymisihmeestä ajatella se minulle viestin lähettänyt henkilö, joka sanoi näin:

Huomattava osa työttömistä on täysin työkykyisiä ja -haluisia. Heillä vain on sellainen “vika”, että ovat viisikymppisiä tai vanhempia sekä liian koulutettuja tai liian naisia. Kukaan ei palkkaa filosofian tohtoria siivoushommaan. Ystäväni haki kahdesti täysin koulutustaan ja pitkää kokemustaan vastaavaa työtä. Kun sama paikka tuli avoimeksi kolmatta kertaa, hän ei enää hakenut. Oli ilmeistä, että hän oli viisikymppisenä liian vanha ja vieläpä nainen. Puolisoni taas on 50 ja risat filosofian tohtori. Ei häntä huolita hommiin vaikka postinjakajaksi. Liian vanha ja liian koulutettu.

Arvatkaapa huviksenne kumpaa viestiä arvostan enemmän, Karri KT:n sokeaa hallituksen toimia ylistävää kirjoittelua vai työttömän omia kokemuksia? Jos jäi epäselväksi, niin Karrin viesti ja Ylen puutteellinen uutisointi menevät pinoon, jonka päällä lukee VMP. Niillä vain syyllistetään työttömiä.

Kohta ilmeisesti päästään työttömien syyllistämisessä uuteen ennätykseen. Entinenhän on Jyrki Kataisen nimissä, kun hän vuonna 2007 juuri laman alla julisti, että jokaiselle työttömälle on olemassa työpaikka, ja on oma valinta, jos sitä ei ota vastaan.