Sokea luottamus ja vahva usko

Hallitus luottaa sote-uudistukseensa kuin pässi suuriin sarviinsa. Kun hallituksen asiaperustelut ovat loppuneet aikoja sitten, niin nyt mennään uskon varassa. Siitä kertovat hyvin vaikkapa ministeri Annika Saarikon sanat, joilla hän perusteli alastoman keisarin hienoja vaatteita.

–Arvioni on se, että palveluiden yhteensovittaminen ja sen merkitys ei ole uuden kirjauksen myötä hävinnyt minnekään, vaan nyt kun sen juridinen velvoite kirkastui niin, ettei sitä tässä vaiheessa määritellä, niin kyllä tämä asettaa maakunnalle ja palveluntuottajalle enemmän omavastuullisuutta asiakassuunnitelman noudattamisesta.

Kyse on asiakassuunnitelmasta, jonka kaiken sitovuuden hallitus poisti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan vastineessa. Saarikko käytti paljon sanoja sanoakseen vain sen, että hän uskoo kaikkien palveluntuottajien noudattavan asiakassuunnitelmaa. Tosiasiassa suunnitelmalle ei jää minkäänlaista merkitystä, vaan se sivuutetaan mennen tullen.

Hallitus uskoo myös siihen, että tulevat maakunnat ovat valmiita aloittamaan jopa ennen vuotta 2022. Näin ovat kuulemma maakunnat vastanneet hallituksen kyselyyn. Hallitus on kertonut tästä asiasta vain ohuen siivun ja jättänyt suurimman osan kertomatta.

Hallitus jätti kertomatta, että ei ole olemassakaan tulevan soten ja maakuntahallinnon edellyttämiä maakuntia. Maakuntaliitot meillä kyllä on, mutta niillä ei ole mitään tekemistä sote-asioiden kanssa, vaan niiden tehtävänä on maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja alukehitysviranomaisena toimiminen.

Hallituksen kyselyyn vastasivat näiden maakuntien muutosjohtajat, joiden olemassaololle ei ole lainsäädännöllistä pohjaa. Heistä 15 kertoi, että maakunnat voivat aloittaa sote-palvelut vuoden 2022 alusta ja osa jopa ennen sitä, mutta vain siinä tapauksessa, että maakuntavaltuustot voivat aloittaa 1.3.2019 ja uudet maakunnat vuoden 2020 alussa. Itse asiassa juuri tällä aikataululla hallitus asiaa kysyikin, mutta se jätettiin kertomatta kansalle.

Sen sijaan hallitus julisti, että maakunnat ovat oman kertomansa mukaan valmiita toimimaan suunnilleen jo nyt. Ei tunnu haittaavan se tosiasia, että kukaan ei tiedä milloin maakuntavaalit järjestetään ja milloin maakuntavaltuustot voivat aloittaa. Näyttää kuitenkin aika selvältä, että ne eivät aloita vielä ensi maaliskuun alussa. Maakuntaliitot siis vastasivat, että uudet maakunnat eivät kykene aloittamaan annetussa aikaulussa.

Mutta aikatauluthan ovat tälle hallitukselle muutenkin joustavia käsitteitä. Jopa niin joustavia, että hallitus kertoi valmistelleensa jo peräti kuusi viikkoa vastinetta perustuslakivaliokunnan kaksi viikkoa vanhaan lausuntoon. Tässä olisi tapahtunut ihme, ellei hallituksen uskollinen virkamies Päivi Nerg olisi kiirehtinyt selittämään, että hallituksen asiantuntijat ovat olleet läsnä perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ja siksi pystyneet valmistelemaan vastinetta jo etukäteen.

Soten ajaminen väkisin läpi on päästänyt irti politiikan ikävimmät tavat. Osatotuuksia ja muunneltua totuutta puhutaan täytenä totena jopa siinä määrin, että se menee valehtelemisen puolelle. Kaikki esitetyt epäilyt torjutaan uskon voimalla; uskotaan oman tekemisen ja osaamisen olevan niin täydellistä, että kritiikille voi viitata kintaalla.

Tämän uskon seurauksista meillä on tuoreessa muistissa toimeentulotuen myöntämisen siirto Kelalle. Kela luotti niin sokeasti omaan osaamiseensa, että ei edes viitsinyt valmistautua kunnolla. Siitä seurasi katastrofi, josta ei ole vieläkään selvitty. Kysykää vaikka keneltä tahansa toimeentulotukiasiakkaalta mieluummin kuin poliitikoilta tai heitä palvelevilta johtavilta virkamiehiltä. He tietävät käytännön asioista vähiten, vaikka ovatkin parhaita selittäjiä.