Pahoinvoinnin lisääjät

–Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä. 

Näin sanoo Taloussanomien mukaan The Boston Consulting Groupin osakas Tuomas Rinne. Kansalaistensa hyvinvointia lisäävien maiden talous kasvaa muita voimakkaammin, ja ne myös toipuivat parhaiten finanssikriisistä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että vain typerys kuvittelee voivansa tasapainottaa maan talouden pelkällä säästämisellä. Erityisen typerä pitää olla kuvitellakseen, että köyhien saamia tukia leikkaamalla saadaan talous kuntoon. Jokainen heiltä säästetty euro on suoraan pois kaupan kassalta ja talouskierrosta.

Sipilän hallitus on toiminut kuten typerys. Se on leikannut juuri köyhimpien tukia sekä näkyvästi että vähemmän näkyvästi. Yksi näkyvimpiä leikkauksia on aktiivimalli, joka on leikannut tukia puolelta työttömistä. Vähemmän näkyvä leikkaus on ollut vaivihkaa toteutettu indeksien jäädytys.

Eduskunta päätti viime joulukuussa hallituspuolueiden äänin jäädyttää kansaneläkeindeksin tälle vuodelle vuoden 2017 tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että tähän indeksiin sidotut etuudet eivät tänä vuonna nouse, vaikka hinnat nousevat. Jäädytys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita etuuksia, jotka ovat sidottuja kansaneläkkeen määrään. Sellaisia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.

Nämä eivät siis nouse ensi vuonna senttiäkään. Eivät sittenkään, vaikka hinnat nousevat. Suomen inflaatiotavoite on 1,5 – 2,0 %, joten vähintään tuon verran hinnat nousevat. Asumiskustannusten nousu on viime vuosina ollut noin 2,5 %. Saman verran eläkeläisten ja muiden etuuksien saajien tulotaso laskee vuonna 2018.

Sama temppu tehtiin jo vuotta aiemmin syksyllä 2016. Silloin indeksiä peräti alennettiin alle vuoden 2014 tason. Sama taso päätettiin siis säilyttää myös kuluvalle vuodelle. Näin mitätöitiin vuonna 2015 tehty indeksikorotus. Tämä koskee suurta määrää ihmisiä, sillä pelkästään kansaneläkkeen saajia on noin 650 000. Vastapainoksi hallitus päätti korottaa toimeentulotuen perusosaa 0,68 prosenttia eli huikeat kolme euroa kuukaudessa.

Indeksijäädytykset heikentävät perusturvan tasoa, vaikka Suomi on saanut lukuisia moitteita liian alhaisesta perusturvan tasosta jo muutenkin. Hallituksella ei ole pienintäkään aikomusta poistaa jäädytyksiä, saati että se edes suunnittelisi niiden vaikutusten korjaamista. Leikkauksista on tullut pysyviä, kuten Kansan Uutiset kertoo.

Hallitus tekee siis täsmälleen päinvastoin kuin pitäisi, eli leikkaa köyhiltä. Jostain syystä hallitus kuvittelee aina, että kivestä voi puristaa vettä ja köyhiltä rahaa.