Kansa taistelee

Kun vaaleja kohti mennään, niin keppihevoseksi kelpaa mikä tahansa asia, mistä tolloimmallakin on mielipide. Sote, maakuntahallinto, sosiaaliturvan kokonaisuudistus, koulutusleikkaukset, työttömyysturvan aktiivimalli ja muut tärkeät asiat ovat liian vaikeita, ja niistä puhuakseen pitäisi hankkia tietoa.

Onneksi on yksi asia, josta kaikilla on mielipide. Se on ruoka, eritysesti armeijan ruoka. Tapahtuipa niin, että reilu vuosi sitten Uudenmaan Prikaatin Varusmiestoimikunta (VMTK) teki aloitteen kasvisruuan tarjoamisen mahdollisuudesta varusmiehille.

Varusmiesten aloite eteni armeijan byrokratiassa, ja tämän viikon uutisten mukaan varuskunnissa alkaa syksystä lähtien laskennallinen kasvisruokapäivä. Viikossa tarjotaan kaksi lämmintä kasvisruoka-ateriaa. Kasarmeilla varusmiehet syövät päivässä kaksi lämmintä ateriaa, lounaan ja päivällisen, eivätkä viikon kasvisateriat osu samalle päivälle.

Tästähän kansa pillastui. Perussuomalaisten nuorten mukaan varusmiehille ruvetaan pakkosyöttämään punavihreää ideologiaa ja estrogeenejä. Kohta kaikilla varusmiehillä on tissit ja kuukautiset. Itse puolustusministeri hyppäsi sotaratsunsa selkään ja julisti miekkansa paljastaen, että sotaa ei käydä linssikeitolla ja kukkaaalipirtelöllä. Hän vaati asiasta selvityksen, ja ilmeisesti päitä putoaa.

Somekansa on villiintynyt täysin. Nuorista miehistä ruvetaan kasvattamaan homoja ituhippejä, lihaa syövää heteromiestä sorretaan ja lesbofeministit luikertelevat miesten kouluun keittiön kautta. Talvisotaa ei käyty tofulla ja soijanakilla, vaan syötiin kaurapuuroa ja päälle hörpättiin viljasta paahdettua kahvinkorviketta, ja nyt aiotaan mädättää sotilaiden selkäranka ilmastonmuutosideologialla. Kaikki padot ovat auenneet, ja hulluimmatkin höpinät otetaan vakavasti.

Armeijan vuosikymmeniä sitten käyneet muistelevat, että aina syötiin lihaa ja makkaraa. Äidit ovat huolissaan pojistaan, morsiamet sulhasistaan ja siskot veljistään. Tuleeko armeijasta takaisin ituhippihomo vai tosimies? Tuhoaako varusmiespalvelus lastemme tulevaisuuden? Onko punavihreä mädätys valtaamassa yhteiskunnan viimeisen linnakkeen?

Naurattaisi, jos ei itkettäisi. Kun viikon neljästätoista ateriasta kaksi on kasvisruokaa, niin koko yhteiskunnan vankin pönkkäpuu tuntuu pettävän. Jos se kasvisruuan takia pettää, niin eipä se kovin vankalta tunnu. Minun varusmiesajoistani on niin kauan, että en enää muista mitä silloin syötiin. Sen muistan, että ihan kaikki ruoka maistui. Jos hernekeitosta olisi otettu liha pois, niin tuskinpa olisin huomannut. Jos olisi tarjottu kukkakaalipirtelöä, niin takuulla olisi kelvannut.

Kaikki asiasta kohkaavat, katsokaa peiliin. Jos tämä on teidän mielestänne tämän hetken tärkein yhteiskunnallinen ja poliittinen asia, niin eipä mene hyvin. Mutta niinhän se on, että nykyisin on tärkeää omistaa mielipide. Jos sitä ei ole tärkeistä asioista, niin onneksi meille tarjotaan linssikeittoa. Yök, en syö.