Palkaton on halvin
Palkkatukeen tarkoitettua rahaa on jäämässä käyttämättä 150 miljoonaa euroa, kertoo Yle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on asettanut kolmen kansliapäällikön työryhmän pohtimaan työllistämistoimien tehostamista, ja palkkatuen käytön lisääminen on toimepidelistalla, kertoo Helsigin Sanomat.
Palkkatukea myönnettiin aiemmin kolmannelle sektorille eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Näin monet yhdistykset saivat kipäesti kaipaamaansa työvoimaa ja työttömät saivat palkkatyötä. Nykyisin tuki suunnataan yrityksille, mutta se ei kelpaa.
Miksi palkkatuki ei kelpaa työnantajille? Takavuosina palkkatukirahat loppuivat yleensä jo kevättalvella, mutta nyt niitä jää yli. Palkkatuki on oikeaa työllistämistä, sillä siinä maksetaan TES:n mukaista palkkaa, josta osan maksaa valtio. Työttömälle on ihan samantekevää mistä hänen saamansa palkkarahat tulevat. Työnantaja saisi työntekijän tarpeeseensa ja valtio maksaisi osan palkasta.
Ylen jutussa kerrotaan, että tuen hakeminen koetaan vaikeaksi. Elinkeinoleämän Keskusliitto EK pitää palkkatukea markkinoiden vääristämisenä, ja lisäksi tukea pidetään vaikuttavuudeltaan heikkona. Työ ja sen tekijän tarve tuppaavat loppumaan heti, kun palkkatuki loppuu.
Jostain syytä palkattomien työkokeilijoiden hakemisessa ei ole mitään hankaluutta. TE-viranomaisten kanssa siinäkin on asioitava, mutta ehkä se on helpompaa. EK ei ole koskaan sanonut poikittaista sanaa palkattomien työntekijöiden kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Ehkä palkattomia annetaan kaikille tasapuolisesti. EK ei ole koskaan sanonut mitään myöskään kuntouttavan työtoiminnan työpajoista, jotka kilpailevat erityisesti pienten yritysten kanssa kilpailuetunaan palkaton työvoima.
Kaikki selitykset palkkatuen vaikeudesta ovat tekaistuja. Ikävä totuus on, että palkattomat työkokeilijat tulevat kaikkein halvimmiksi. Heille yrityksen ei tarvitse maksaa mitään. Heiltä ei koskaan lopu työ samalla tavalla kuin palkkatuella palkatuilta heti tuen loputtua. Heitä riittää, sillä TE-viraomaisten varasto on ehtymätön.
Esitän kansliapäälliköiden pohdittavaksi aktiivimallia yrityksille. Yhdellekään yritykselle ei anneta palkatonta työkokeilijaa ennen kuin se on hakenut ja käyttänyt maksimimäärän palkkatukea. Jos työn tarve loppuu palkkatuen loppuessa, niin yritykselle määrätään karenssi, jonka aikana yhtään palkatonta työkokeilijaa ei anneta.
Tiedän, että näin ei tulla koskaan tekemään. Se johtuu siitä, että palkaton työntekijä on aina halvempi, ja hänet voi palauttaa varastoon, kun häntä ei enää tarvita. Työstään hän saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Kuva: Teppo Palmroos
Jäähn sitä käyttämättä, ku ehdot niin tiukat. Ei saa enää palkkatukea jos menee työttömyyden aikana tekee hommia. Tai siis saa, mut laskuri nollaantuu ja sit palkkatukeen on taas matkaa x-määrä työttömyyspäiviä. Yrityksenki pitäisi olla sovelias ja edistää työllistymistä.
Myös palveluihin osallistuminen saattaa nollata laskurin. Esim työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen. En tiedä vieläkö nykyisin on näin.
Ainakin omalla kohdallani palkkatukimahdollisuus minulle annettiin 12 kuukaudeksi. Käytin siitä ensin 2 kk vuoden 2017 alkutalvella ja sitten kuusi kuukautta marras–toukokuussa. Eli ei nollautunut tuossa välissä.
Muistattehan aikaa, jolloin puolen vuoden palkkatukityöllä oli tarkoitus myös päästä takaisin ansiosidonnaiselle? No, nykyään palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa vain 75 %. Eli työssäoloehdon täyttyminen edellyttää 8 kuukauden työtä. Onnekseni minulla juuri tuo täyttyi.
Oman kokemuksen perusteella ei te-keskuksen työntekijät edes enään tarjoa palkkatukimahdollisuutta, oman työttömyyden aikana (yli 3vuotta) olen kuullut koko asiasta ja sitä ei edes kirjata tuohon suunnitelmaan, tai no Itsehän nykyään oman suunnitelmani kirjoitan mutta en minä tiedä mikä on palkkatuki tilanne.
Silloin kun asiasta kerran mainittiin mutta siihen aikaan oli selviö ettei näitä rahoja ole kun ne on jo loppuneet, eli turhaan edes olisin mainostanut tätä mahdollisuutta jos olisin voinut. Olen luullut pitkään että näitä rahoja enään edes ole. Eiköhän vika ole TE-keskuksissa kun tuntuu välillä että sieltä ei haluta edes kertoa mitä tukia on mahdollista saada, pari kertaa ei niin itselleni mutta ihan tutulle on käynyt niin että annettu ymmärtää ettei edes toiselle puolelle suomea työhaastatteluun saa hakea matka-avustusta, oli kuulemma tilanne että paikkakunnalla pitäisi olla töitä ettei tarvitse edes lähteä muualta niitä hakemaan, tämä oli vain virkailijan suusta joten mitä he kirjoittavat tietoihin ihan muuta kuin suullisesti sanovat.
Nuorena kuulin vanhojen ihmisten valittavan että kela tätien panttaavan rahoja kuin ne olisi omia niin nyt ajattelen tästä TE-keskuksesta että he eivät koskaan kerro mitä oikeuksia sinulla on saada jotain avustusta että olisi edes mahdollista saada jalkaa oven väliin työhaussa.
Ilmeisesti on kahdenlaisia palkkatukivaroja ja toiset eli nämä esim. yhdistyksille (ja ehkä kunnille?) suunnatut rahat tuppaavat loppumaan jo alkuvuonna. Toiset rahat on korvamerkitty yrityksille ja näitä rahoja kyllä olisi mutta työpaikkaa ei.
Heillä on varmaan samat ohjeet kuin yhdessä vero toimistossa jossa kuulin että verotettaville ei saa mitään neuvoja antaa jos he eivät osa tai tiedä juuri sitä neuvoa pyytää ja tiettävästi monilta metsureilta jäi vähennyksiä paljon saamatta. Terveyskeskuksessa kerran kun lapsen kanssa olin kuulin ylilääkärin ohjeistavan sijaistajaa että potilaille eisaa koskaan ilmoittaa “sivulöydöksistä” tutkimuksissa elikkä noin esimerkiksi jos tullut vain kipeän varpaan vuoksi niin vaikka mitä löytyisi ylempää jalasta siitä ei saa potilaalle mitään kertoa tai jos vatsakipeä ja löydetään jotain vakavaa muualta niin siitäkään ei saa potilaalle kertoa. Saattaa olla muuallakin virastoissa se sama, ihmisen eduksi ei saa mistään kertoa jos ei asiakas osaa juuri siitä kysyä.