Aktiivimallit ja kolmikanta

Kuten tiedetään, niin kiista irtisanomisen helpottamisesta loppui nollatilanteeseen. Hallitus tulee saamaan irtisanomista koskevaan työsopimuslain pykälään pienen muutoksen, joka käytännössä on vain nykyisen oikeuskäytännön kirjaamista lakiin. Lain perustelut valmistellaan kolmikannassa, mutta pääministeri Juha Sipilä kiirehti jo sanomaan, että virkamiehet sitten kirjoittavat ne perustelut.

Tietenkin kirjoittavat, virkamiehethän ne aina kirjoittavat, ja vieläpä hallituksen määrämällä tavalla. Jos perusteluihin kuitenkin sattuisi lipsahtamaan vaikkapa esimerkinomaisesti kymmenen työtekijän raja, niin uusi riita olisi pystyssä välittömästi.

Koska en luota tämän hallituksen puheisiin, lupauksiin ja tekoihin tippaakaan, niin suuntaan epäilevän katseeni vähemmälle uutisoinnille jääneisiin eilen hyväksytyn esityksen osiin .

3. Käynnistetään kolmikantainen valmistelu tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.

Aktiivimallin virheiden korjaaminen kolmikannassa on vain keino ostaa lisäaikaa. Aktiivimalli hyväksyttiin viime joulukuussa kelvottomasti valmisteltuna, eikä neljään kuukauteen kukaan tiennyt, miten aktiivimallin vaatimukset täytetään. Sitä eivät tienneet asian valmistelleet virkamiehet, sen eduskunnalle esitellyt hallitus, asiasta päättäneet kansanedustajat eivätkä maksatusta hoitavat Kela ja työttömyyskassat. Kaikkein vähiten tiesivät työttömät itse. Niinpä aktiivimallista tuli ihan ennakoidusti tukien aktiivileikkuri.

Hallitus lupasi jo mallia säädettäessä, että seuranta on tarkkaa ja havaitut virheet korjataan välittömästi. Yhtään virhettä ei ole korjattu, eikä kukaan vieläkään tiedä miten muuten kuin saamalla palkkatyötä voi osoittaa olevansa aktiivinen työnhakija.

Kun mallin virheiden korjaaminen nyt viedään kolmikantaan, niin hallitus saa lisäaikaa oman tunarointinsa korjaamiseen.  Jos ihan tarkkoja ollaan, niin hallitus tekee kolmikannasta osasyyllisen. Hallitus voi nyt muutaman kuukauden puolustautua sanomalla, että aktiivisuutta kerryttäviä toimia pohditaan kolmikannassa, joten nyt ei asialla mahda mitään.

4. Kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.

Omaehtoisen työnhaun malli tunnetaan paremmin aktiivimalli kakkosena. Se tarkoittaa sitä, että työttömän on karenssin uhalla todistettavasti haettava tiettyä määrää työpaikkoja tietyn ajan kuluessa. Ensin aktiivimalli ykkönen leikkaa tukea, ja sitten aktiivimalli kakkonen vie sen kokonaan määräajaksi.

Tämän suunnitelman toteuttamiseksi hallitus hakee nyt kolmikannan tukea, koska tietää mallia vastustettavan laajasti. Yksin hallitus ei saisi mallia millään läpi. Työttömyysturvan vastikkeellisuudesta puhumisen oletan tarkoittavan sitä, että juuri työn hakeminen on sitä vastikkeellisuutta. Tosin tämän hallituksen aikana mikään ei ole sitä, miltä näyttää, joten voi se tarkoittaa vaikka palkattoman työn tekemistä työttömyysturvan eteen. Sitähän tehdään jo nyt monella eri nimellä. Maakuntamalliin sitominen tarkoittaa sitä, että jos maakuntauudistus menee läpi, niin työvoimapalvelut siirtyvät maakunnille. Maakunnat voivat hoitaa homman myös ostopalveluna yrityksiltä.

Pahin visio on, että työvoimapalveluja hoitaa yksityinen rekrytointifirma, joka aktivoi työttömän vaikka itsensä palvelukseen tekemään palkatonta työtä työttömyysturvan vastineeksi.

Eipä ihme, että kolmikantaa tarvitaan. Hyvä puoli tässä on se, että tämän hallituksen aika tulee loppumaan kesken. Jos SDP:stä tulee uusi päähallituspuolue, niin Antti Rinteen lupauksen mukaisesti aktiivimalli heitetään roskiin, eikä omaehtoisen työnhaun mallia koskaan tule.

Sitä odotellessa hallitus ja kolmikanta voivat suunnitella ihan mtä haluavat. Tyhjän saisi kyllä tekemättäkin.