Mitenkäs tässä näin kävi?
-Tämä on viestikapula, jonka tämä hallitus jättää. Osatyökykyisten asema ei ole hallitus vastaan oppositio -kysymys.
Näin sanoo työministeri Jari Lindström hänet omien sanojensa mukaan pysäyttäneestä pitkäaikaistyöttömiä koskevasta selvityksestä. Selvityksen mukaan viranomaiset eivät edes kunnolla tunnista, keitä ovat Suomen pitkäaikaistyöttömät tai osatyökykyiset. Heille kuuluvat palvelut toteutuvat sattumanvaraisina, osittaisina tai jäävät kokonaan toteutumatta. Kortistossa on arviolta 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka todellisuudessa ovat työkyvyttömiä ja väärän etuuden piirissä.
Yksi selvityksen päähavainnoista on, että työttömien heikentynyttä työkykyä ei tunnisteta. Asiantuntijalääkäreille tehdyssä haastattelussa kävi ilmi, että pitkäaikaistyöttömien todellista sairastavuutta epäiltiin. Työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 87 prosenttia, mutta työssä olleiden vain 31 prosenttia. Vastauksista saattoi selvityshenkilöiden mukaan päätellä myös, että osalla asiantuntijalääkäreistä on varsin stereotyyppinen käsitys pitkäaikaistyöttömistä. Pitkäaikaistyöttömät nähtiin näissä vastauksissa usein päihdeongelmaisina, työhön huonosti motivoituneina, joilla on sosiaalisia ja elämänhallinnan ongelmia, kertoo Talouselämä.
Lääkäreillä näyttäisi siis olevan asennevamma. Ei se ole mikään ihme, sillä niin on suurimmalla osalla muitakin. Vuosikausia on työttömiä leimattu ja syytetty laiskoiksi sohvilla makaajiksi. Esille on marssitettu enemmän tai vähemmän fiktiivisiä työnvieroksujia, jotka väittävät elävänsä yhteiskunnan tuilla paremmin kuin palkkatyöllä. Kuva sohvalla makaavasta ja olutta litkivästä laiskasta työttömästä on iskostettu syvälle kansakunnan tajuntaan.
Työttömät on jatkuvalla rummutuksella ihan tahallisesti leimattu laiskoiksi loiseläjiksi, rupusakiksi, jota jokaisella on oikeus ellei peräti velvollisuus arvostella. Tähän on ihan selkeästi ja järjestelmällisesti pyritty, jotta on saatu kannatusta aktiivimallille ja tulevaisuudessa näkyvälle osallistavalle sosiaaliturvalle. Siinä työtä tehdään pelkällä sosiaaliturvalla, ja sitä on harjoiteltu jo kauan.
Nyt sitten ihmetellään, että mitenkäs tässä näin kävi. Pitkäaikaistyöttömissä onkin paljon ihan oikeasti sairaita, joiden oikea paikka on eläkkeellä. Heitä ei kuitenkaan tunnisteta, vaan pompotellaan järjestelmässä luukulta toiselle. Palkkatyötä he eivät koskaan tule saamaan, mutta ei ole toivoa eläkkeelle pääsystäkään. Mitä heille nykyisin tehdään?
Tiedätte vastauksen yhtä hyvin kuin minäkin. Heidät lykätään kuntouttavaan työtoimintaan jämäköitymään ja saamaan ryhtiä elämänhallintaansa, kuten työvoimaviranomaisten mantra kuuluu. Sielläkin vika nähdään aina työttömän työhaluttomuudessa ja laiskuudessa, ei juuri koskaan sairauksissa. Laiska se vain on, ja laiskuus paranee tekemällä työtä.
Lindström lykkää totisesti melkoisen viestikapulan seuraavan hallituksen kouraan. Ensin hän itse on tämän hallituksen työministerinä antanut työttömille keppiä aktiivimallilla ja muilla “aktivointitoimenpiteillä”, ja nyt hän sanoo, että tässäpä on nyt työn tulokset teille korjattavaksi.
Korjaamisen voisi aloittaa samalla tavalla kuin työttömien leimaaminen tapahtui. Media voisi kantaa vastuunsa ja ruveta kertomaan pitkäaikaistyöttömien oikeasta arjesta. Se olisi helppoa, sillä oikeita työttömiä löytyy takuulla helpommin kuin niitä oikeita työnvieroksujia.
Luettuani aamulla HeSasta ko artikkelin toivoinkin, että Saku tästä heti kirjoittaisit.
Nyt eri instansseilta pitää alkaa tulla selitystä ja muutosta. Tulevaisuudessa nämä instanssit Elliä ja vakuutuslääkäreitä myöten joutuvat toivottavasti tiukkaan syyniin ja arvioimaan itsekin työtään ja tuloksiaan.
Nimittäin kai tuosta Kerättären ym tutkimuksesta jotain hyvää seuraa, vaikka asenneilmastoa onkin vaikea nopeasti muuttaa?
Olemme kärsineet tarpeeksi!
“Nimittäin kai tuosta Kerättären ym tutkimuksesta jotain hyvää seuraa, vaikka asenneilmastoa onkin vaikea nopeasti muuttaa? ”
Kerätärhän moitti raportissaan Paltamon työtalon työttömiä, että he eivät kertoneet totuudenmukaisesti alkoholin käyttöään. Tuon siis raportoi STM:ään. Eli maksatesteihin tulee työttömien tie viemään.
Kerättären ikävä suhtautuminen työttömiin tuli esiin jo kymmenen vuotta sitten, kun Suomi24:n keskustelupalstoilla kauhisteltiin hänen työttömiä koskivia kannanottojaan.
Maksatestit ovat hyvät heille, ehkä ensimmäiset ja viimeiset heille tehdyt. Pää paukahtaa nykyisin ennen kuin maksa. Siitä vasta riesaa tulee, monellekin viranomaistaholle. Onko laitettava jotain aktiviteettia? Kokoomus nuorten mielenosoitus puhtaan Suomen puolesta? Keskustan “Herra pelastaa” ja kansallispuvut päällä. Pertteli!
Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, näin pitkäaikaistyöttömänä, että työttömyys diagnosoidaan ihan pian sellaisenaan yksilön sairaudeksi eikä yhteiskunnan/talousjärjestelmän seuraukseksi, josta kukaan poliittinen päätöksentekijä ei ota vastuuta. Rikkaruohovartiaiset saavat jatkossakin mölytä somessa ja Ellikelat nimitellä työttömiä laiskoiksi elämäntapaintiaaneiksi. Diagnooosi ja lääkehoidoksi syanidikapseli, niin pääsevät eroon meistä. Olen lopen uupunut työttömiin kohdistuvasta vastenmielisestä ihmiskuvasta ja kielteisestä leimaamisesta.
Työkyvyttömät pitää tietenkin päästää eläkkeelle ja työkykyisille työttömikke on lisättävä kunnollisia palveluja ja tukityömahdollisuuksia sekä tarvittaessa kunnollista uudelleen koulutusta ja opiskelumahdollisuuksia.
Minusta vakuutuslääkärijärjestelmä pitäisi laittaa uusiksi. Vakuutuslääkärithän ihmeparantavat työkyvyttömät ja sitten nämä oikeasti työkyvyttömät ohjataan työttömiksi työnhakijoiksi, jotta jostain leivänkyrsää saavat. Tuo tuli monesti nähtyä työelämässä. Näin työttömyystilastot vääristyvät ja tuon varmasti myös niin Lindström kuin työvoimaviranomaisetkin tietävät. Tuota ei vain tahdota tunnustaa.
Vakuutuslääkäreillä on ihan omat kriteerinsä työkykyisyyttä arvioitaessa. Jos hoitavat lääkärit, myös erikoislääkärit, katsovat kyseessä olevan työkyvyttömän henkilön sekä saman näkemyksen jakavat myös muut ratkaisutoimintaan osallistuvat, ja vakuutuslääkäri sitten katsoo henkilön työkykyiseksi, niin jossain mättää ja pahasti. Vakuutuslääkärin sana kuitenkin ratkaisee lopullisen päätöksen sisällön.
Pari esimerkkiä menneiltä ajoilta.
Oli linja-autonkuljettaja, joka sai sydänkohtauksen ratissa. Ilman etupenkillä istuvaa ja osaavaa henkilöä auto olisi ajautunut sillalta alapuolella olevalle moottoritielle. Hoitavan lääkärin, myös erikoislääkärin mukaan, henkilön sydän niin huonossa kunnossa, ettei minkäänlaisen auton rattiin enää pitäisi olla asiaa. Vakuutuslääkärin mukaan työkykyinen ja eläkehakemus hylättiin.
Toisen henkilön liikkumiskyky niin huono, että joutui kävelemään kahden kepin varassa ja ei pystynyt nousemaan ilman toisen apua yhtä porrasta. Työkyvyttömyyseläke hylättiin vastoin hoitavien lääkäreiden näkemyksiä.
Noita tuontapaisia juttua oli paljonkin, nuo kaksi ovat vain jääneet pyörimään mieleen.