Laiskat työttömät ja palkaton työ
Meille on toitotettu jatkuvasti, että kaikki työttömät ovat sohvalla makaavia ja runsaista tuista nauttivia laiskureita, joita työnteko ei kiinnosta. Erityisen paljon tätä mantraa on hokenut kohuja hakeva media sopivasti juuri ennen kuin hallitus on ruvennut antamaan työttömille keppiä. Muistatte varmaan, että jo puoli vuotta ennen aktiivimallista päättämistä lehdet alkoivat marssittaa esiin nimettöminä esiintyviä laiskoja työttömiä kertomaan tarinaansa. Näin saatiin kansa pillastumaan ja kansan mielipidettä seuraavat päättäjät tarttumaan keppiin.
Nyt asia on tutkittu ja laiskan työttömän on todettu olevan enimmäkseen urbaanitarinaa. Kelan Tilastollisen vuosikirjan mukaan 23 prosenttia ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneista oli ammattiasemaltaan johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita. Kun mukaan otetaan toimisto- ja palvelualojen työttömyystukia saaneet, nousee sisätyön tekijöiden osuus kaikista etuuksia saaneista 49 prosenttiin. Puolet työttömistä ei siis vastaakaan meille tyrkytettyä ylisukupolvisen elämäntapatyöttömän kuvaa.
Tämän tiesi jokainen työttömyyttä ja työttömiä vähänkään tunteva, mutta hyvin laiskan työttömän kuva on ainakin hallituspuolueita edustaviin päättäjiin uponnut.
On se uponnut muuannekin. Syksyllä lähetettiin lausuntokerrokselle kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lakimuutos. Muutosesitys ja sen perustelut löytyvät täältä.
Lyhykäisyydessään muutos tarkoittaa sitä, että viimeinkin on nähty tarpeelliseksi lisätä lakiin selkeä maininta siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan on sisällyttävä tukea ja ohjausta, ja se on kirjattava myös aktivointisuunnitelmaan. Tätä tukea ja ohjausta kunnat voivat lakiesityksen mukaan ostaa ulkopuolisilta palvelutuotajilta. Näin hiipii sisään kuntouttavan työtoiminnen mahdollistaminen yrityksissä.
Tämän hiipimisen on huomannut Kuntaliitto, joka omassa lausunnossaan toivottaa sen tervetulleeksi:
Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntouttavaa työtoimintaakin olisi hyvä voida toteuttaa yrityksissä, jotta työtoiminta olisi lähempänä avoimia työmarkkinoita. Koska kuntouttava työtoiminta on viimesijainen työvoimapoliittinen toimenpide ja tarkoitettu tukea tarvitseville asiakkaille, emme näe riskiksi sitä, että kuntouttavaa työtoimintaa käytettäisiin korvaamaan palkkatyötä.
Kuntaliitto on siis halukas sallimaan kuntouttavan työtoiminnan eli palkattoman työn teettämisen myös yrityksissä, vaikka lakiesityksessä ei siitä puhuta mitään. Kuntien edunvalvontajärjestö on sisäistänyt täydellisesti kuntouttavan työtoiminnan nykyisen käytännön, jonka mukaan se on kunnille keino saada palkatonta työvoimaa ja säästää työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Kuntaliitossa ollaan ilmeisen sokeita sille tosiasialle, että jo nyt kuntouttavalla työtoiminnalla korvataan palkkatyötä ihan yleisesti.
Kun työttömien sosiaalinen asema ja halu käyttää työttömiä palkattomiin töihin yhdistetään, niin keskiluokkaan kuuluvien housujen olisi syytä alkaa tutista. Palkattomat toimistotyöntekijät, asiantuntijat ja jopa johtajat uhkaavat heidän työpaikkojaan. Miksi ihmeessä kukaan maksaisi kenellekään palkkaa, jos kaikkiin töihin saa tekijän ilmaiseksi?
Miettikääpä tätä. Olen tästä muutaman sata kertaa varoittanut, mutta moni ei usko. Eihän palkaton työ nyt sentään voi koskea keskiluokkaista toimistoväkeä, asiantuntojoita ja johtajia, koska sehän on tarkoitettu vain laiskoille luusereille.
Mikä voidaan tehdä yhdelle, voidaan tehdä kaikille, ja kuka tahansa voidaan leimata jämäköitymistä kaipaavaksi pitkäaikaistyöttömäksi ja määrätä kuntouttavaan työtoimintaan.
Osallistuin eilen kuntouttavan työtoiminnan joulujuhlaan. Siellä laulatettiin hengellisiä lauluja ja kerrottiin joulutarina Jeesuksesta ja Martista.
Kuuluuko kuntouttavaan työtoimintaan uskonnon tuputtaminen? Poistuin kesken paikalta. Tuleekohan karenssia.
Tottakai, jotta kusetus olisi täydellinen! Herrat omistaa jumalankin! Kaikki muu käy, paitsi jos osaat lukea mitä siellä oikeasti sanotaan!
Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta sanotaan: ”Kuntouttava työtoiminta ei saa vakavasti loukata henkilön uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta.”. Ihan maallikon järjellä tuli mieleen, että kuntouttavan työtoiminnan nimissä ei varmaan voi velvoittaa ketään osallistumaan selvästi uskonnolliseen tilaisuuteen. No, en ole juristi. Mutta kannattaisikohan Jukka L:n olla yhteydessä Vapaa-ajattelijain liittoon? Luulisi, että he olisivat kiinnostuneita.
Heh…
Tämä on mielenkiintoinen ja tuottava toimintamalli kaikille kynnelle kykeville konsulttiyrityksille jotka myyvät palveluitaan TE-keskuksille.
Olen osallistunut – lähinnä uteliaisuudesta – tällaisille ammattiosaajien ja yritysten treffipäiville. Järkyttävää on katsella sitä kokeneiden ja osaavien asiantuntijoiden armeijaa joka on valmis myymään osaamisensa 9,50€/ päivä jopa 100 työpäivän ajaksi työvoimaa halajaville yrityksille.
On liikkunut huhuja siitä, että joku olisi oikeasti työllistynyt tällaisen ilmaistyörupeaman jälkeen. On myös kuultu joidenkin yritysten ketjuttavan näitä alttiita osaajia.
On se kumma kun yrittäjiä ei kiinnosta oikea työllistäminen.
Eli jopa työttömien hippaleikkejä vetävät toiset työttömät, käytännössä ilmaiseksi. Harjoittelijoita ohjaavat työssä kuntoutujat. Konsulttifirman vetämällä kurssilla työssäoppijoita opettavat työhön toiset työttömät, kuka milläkin nimikkeellä.
Nyt on kyllä lopultakin keksitty se legendaarinen Sampo, joka jauhaa rahaa tyhjästä.
Konsulenttifirmojen oomistajille.
Päättäjien sidonnaisuudet ja omistajuudet perhesuhteita myöten pitäisi kyllä kaivaa esiin tiheällä kammalla.
Työttömiä myydään jo erilaisille ”palveluntuottajille” eli: yrityksille, jotka saavat tuosta vaan oman asiakaskunnan. Työttömän henkilötiedot ja muut tiedot eivät ole tässä bisneksessä edes yksityisyydensuojan alaisia. Työtön on kauppatavaraa, esine jonka voi huutaa omalle yritykselleen kilpailutuksissa. Nykypäivän huutolaismarkkinat ovat jo käynnistyneet.
Sipilän hallituksen Sote liittyy tähän kaupankäyntiin siten, että julkisin varoin tuotetut työvoimapalvelut annetaan hallituksen esityksen mukaan kokonaan yritysten tehtäväksi. Työttömän oikeusturva on sen jälkeen, jos tämä uudistus todella tapahtuu, täysin olematon. Sitä ei käytännössä enää ole. Työttömistä tehdään kauppatavara voittoja tavoitteleville yrityksille, jotka voivat hyväksikäyttää heikossa sosiaalisessa asemassa olevia ihmisiä. Ja niin röyhkeästi kuin vain haluavat.