Oikeusvaltio koetuksella
-Olisikohan aika jo tälläkin palstalla puhua Oulun tapauksista?
Näin kommentoi eilistä juttuani joku, joka monien muiden tapaan kuvittelee blogini kommenttiosiota yleiseksi keskustelupalstaksi mistä tahansa asiasta. Ei se sellainen ole, mutta puhutaan sitten.
Sanotaan taas kerran, että rikokset ovat erittäin vastenmielisiä, ja tekijät saavat ansaitsemansa rangaistuksen. Rangaistus tulee olemaan liian lievä, sillä minä olen kirjoittanut ensimmäisen kerran jo vuonna 2010, että seksuaalirikoksista annettavia rangaistuksia pitäisi koventaa.
Lisäksi tekijät voidaan ja pitää karkottaa maasta rangaistuksen kärsimisen jälkeen. Se tapahtuu jo ihan ulkomaalaislain nykyisten pykälien mukaisesti, sillä karkottaa voidaan sellainen, joka on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Oulun tapauksissa täyttyy karkottamisen edellytys.
Sisäministeri Kai Mykkänen sanoi, että oikeustajun mukaan tällaisissa tapauksissa pitäisi voida menettää myös saatu kansalaisuus. Kyllä se minunkin puolestani sopii, mutta ainakaan hallituksen 5.12.2018 antamassa esityksessä kansalaisuuslain muuttamiseksi ei tätä ole otettu huomioon. Voitte itse tarkistaa asian täältä.
Oulun rikolliset voidaan ja pitääkin karkottaa jo ihan nykyisen lain mukaisesti, ja kansalaisuuden menettämistä ei hallitus ainakaan vielä esitä. Kaikkien kannattaakin muistaa, että raiskauksista tuomittavat rangaistukset eivät löydy ulkomaalaislaista tai kansalaisuuslaista, vaan rikoslaista. Lisäseuraukset ulkomaalaisille ja kansalaisuuden saaneille tulevat sitten näistä kahdesta muusta laista, joten jos jotain halutaan lisää, niin muutettakoon niitä.
Julkinen keskustelu asiasta on ollut raivokasta. Se on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Esille on taas noussut oikeusvaltiolle vieras kollektiivisen syyllisyyden ajatus, jonka mukaan kaikki maahanmuuttajat ovat syyllisiä. Oikeusvaltiossa vain rikoksen tehnyt on syyllinen, ja vain häntä rangaistaan. Tätä tarkoitti presidentti Sauli Niinistö puhuessaan ihmisistä, joilla on tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme taustastaan riippumatta. Myös sisäministeri Kai Mykkänen puhui samasta asiasta.
Esille ovat tulleet myös syntyperäisten suomalaisten tekemät seksuaalirikokset. Niistäkin pitää puhua osana yleistä rangaistuskeskustelua, mutta niillä ei pidä yrittää siirtää huomiota pois Oulun rikoksista.
Viime aikoina yhteiskunnan pönkkäpuu eli virkakoneisto on osoittanut huolestuttava lahoamisen merkkejä. Ylintä poliisijohtoa syytetään rikoksista, tullin pääjohtaja ja valtakunnansyyttäjä ovat joutuneet jättämään tehtävänsä ja puolustusvoimien korkeaa johtoa epäillään rikoksista. Poliitikot ovat leikanneet erityisesti poliisin määrärahoja niin paljon, että suurin osa massarikoksista jätetään ihan virallisen linjauksen mukaan tutkimatta. Nyt on pelottavan lähellä houkutus korjata säröillä olevaa julkisuuskuvaa nimeämällä yksi ihmisryhmä syylliseksi tunteita herättäviin rikoksiin ja kohdistamalla ankaria toimia myös syyttömiin.
Oikeusvaltio seisoo tienhaarassa. Toinen tie johtaa oikeusvaltion säilymiseen ja toinen populismin tarjoamaan helppoon ratkaisuun eli yhden ihmisryhmän kollektiiviseen syyllistämiseen. Vain heikko oikeusvaltio lähtee populismin tielle.
***
Toivottavasti näkemykseni tuli nyt selväksi kaikille niille, jotka juttujani lukematta nimeävät minut rikollisten hyysääjäksi tai erään kiltin rouvan tapaan syyttävät minua Oulun rikoksista, koska minä kuulemma olen halunnut tänne lisää näitä raiskaajia. En ole koskaan sanonut haluavani tänne välttämättä yhtään ulkomaalaista. Olen vain sanonut, että Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja että perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Joka muuta väittää, niin lukekoon koko blogini läpi. Annan lukurauhan sulkemalla tämän jutun kommentoinnin jo etukäteen.