Perustuslaki ja lainsäätäjät

-Pikkuvikoja, heleppo korjata!

Nämä Matti Ijäksen elokuvan Katsastus sanat tulevat mieleen seuratessa perustuslaista käytävää keskustelua. Näyttää siltä, että meillä alkaa olla perustuslaillinen kriisi.

Hallitus puolustaa yhä edelleen sote- ja maakuntauudistusta, vaikka se on osoittutumassa taas kerran perustuslain vastaiseksi. Siinä on vikoja yhtä paljon kuin elokuvan Hillmanissa, jonka vikoja omistajan kaveri yritti lohduttavasti vähätellä.

Asiakassuunnitelma ei sido ketään eikä anna asiakkalle mitään oikeuksia, rahoitusleikkuri uhkaa yhdenvertaisuutta, tietoturva on puutteellinen ja uudistuksen suhde EU-lainsäädäntöön on ratkaisematta. Näyttää siltä, että lakipaketti ei mene perustuslakivaliokunnan katsastuksesta läpi.

Tiedustelulakien äkkikäännökset ovat ihmetyttäneet vielä enemmän. Perustuslakiasiantuntijat käytännössä pelastivat eduskunnan säätämästä mahdollisesti perustuslain vastaista lakia, mutta heitä syytetään peräti demokratiaa uhkaaviksi perustuslakitalebaneiksi. Heitä ei pidä kuunnella ja heidän sananvapauttaan pitää rajoittaa, ainakin puolustusministerimme mielestä. Demokraattisesti valittujen päättäjien pitäisi tehdä päätöksiä, vaikka niiden perustuslainmukaisuudesta ei olisi varmuutta.

Tällainen ajattelu kertoo, että perustuslain merkitystä ei ole sisäistetty. Se ei ole mitä tahansa lainsäädäntöä, jonka kirjainta tai edes tulkintaa voidaan muuttaa poliittisten suhdanteiden mukaan. Itse asiassa perustuslaki on tehty estämään poliittiset heilahtelut ja takaamaan johdonmukainen linja kansalaisten perusoikeuksien tulkinnassa.

Suomi on perustuslaillinen demokratia, jonka toteutumista lainsäädännössä valvoo perustuslakivaliokunta. Erityisesti se valvoo sitä silloin, kun eduskunnan niukka enemmistö yrittää runnoa perustuslain kannalta arveluttavia päätöksiä läpi. Perinteisesti perustuslakivaliokunta ei politikoi, vaan pyrkii pitämään huolta siitä, että säädettävät lait ovat perustuslain mukaisia. Tällaisissa tilanteissa valiokunnan tehtävä korostuu entisestään, sillä vain se voi estää yhteiskunnan perustuslaillisen pohjan romahtamisen.

Nyt näyttää pahasti siltä, että hallituspuolueilla on kova halu ruveta politisoimaan perustuslakivaliokunnan ja etenkin sen kuulemien asiantuntijoiden työtä ja asemaa. Lainsäädäntötyön takkuillessa oman osaamattomuuden takia nousee esiin erittäin voimakkaita mielipiteitä, joiden mukaan perustuslaki voidaan ohittaa tai ainakin sen tulkintaa muuttaa tarpeiden mukaan.

Perustuslaki on kuin rakennuksen kivijalka, jonka päälle kaikki muu lainsäädäntö rakennetaan. Jos kivijalasta poistetaan osia, niin ennen pitkää koko rakennus romahtaa. Nyt sitä kivijalkaa on ruvettu murentamaan harvinaisen kovin ottein.

Juuri tällaisia tilanteita varten perustuslaki on olemassa. Sen tarkoitus on suojella demokraattista yhteiskuntaa ja sen kansalaisia kulloistenkin lainsäätäjien mielivallalta.