Kahdella tuolilla
-Minua ei kiinnosta se asia, eikä sinuakaan varmaan.
Näin vastasi pääministeri Juha Sipilä toimittajan kysymykseen siitä, milloin pääministeri sai tietää liikenneministeri Anne Bernerin olevan ehdolla ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen. Myöhemmin pääministeri sanoi lukeneensa oikeuskanslerin kirjallisen lausunnon, jota oikeuskansleri ei ole antanut. Oikeuskansleri sanoo käyneensä Bernerin kanssa keskustelua Bernerin antaman väärän päivämäärän pohjalta. SEB:n hallitus pitää järjestäytymiskokouksen pian yhtiökokouksen jälkeen 26. maaliskuuta. Berner oli kertonut oikeuskanslerille, että ensimmäinen kokous järjestettäisiin 29. huhtikuuta.
Hallituksen toiminnan laillisuusvalvoja luuli siis puhuttavan vaalien jälkeisestä ajasta, jolloin vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä uuden hallituksen muodostamiseen asti. Silloin ei enää hoideta muita kuin juoksevia asioita. Puhuttiin kuitenkin ajasta ennen eduskuntavaaleja, jolloin hallitus työskentelee normaalisti.
Nyt näyttää siltä, että puhutaan niin totta kuin osataan, jotta Berner voisi istua kahdella tuolilla. Hän olisi samaan aikaan Suomen hallituksen ministeri ja ruosalaisen pankin hallituksen jäsen. Sekä Sipilän että Bernerin puheista päätellen tässä ei nähdä mitään ongelmaa. On kuulemma niin tärkeitä asioita kesken, että Bernerin on saatava hoitaa ne loppuun.
Suomen perustuslaki on eri mieltä. Sen 63 §:n 1 momentti sanoo näin:
Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
Mikä uudessa tehtävässä voisi sitten haitata luottamusta ministerin toimintaan? Vaikka mikä. Keskeneräisiä asioita ovat keskeiset liikennehankkeet, kuten tie- ja ratayhtiöt ja niiden toiminta. Tarkoitushan on saada molempiin ulkopuolista rahoitusta, ja sitä saa pankeilta. Suomi suunnittelee hävittäjähankintoja, ja jo 20 vuotta sitten kerrottiin samaisen pankin pääomistajan painostaneen Suomea edellisten hankintojen yhteydessä.
Tällaiset asiat eivät tunnu huolestuttavan pääministeriä ja hallitusta, mutta tavallista kansalaista ne huolestuttavat. Ei olisi mukava jonain päivänä huomata maanteiden ja rautateiden siirtyneen vähin äänin ruotsalaisomistukseen. Ei olisi mukava huomata hävittäjähankintojen sisäpiiritiedon vuotaneen Ruotsiin.
En minä sano, että mitään tietoa vuotaisi tai että liikenneyhtyksiä oltaisiin junailemassa ruotsalaisomistukseen. Politiikassa asiat ovat kuitenkin sitä, miltä ne näyttävät, ja nyt ne näyttävät pahalta. Liike-elämässä voi istua vaikka kuinka monella tuolilla, mutta politiikan huipulla ei voi. Tätä intressiristiriitaa eivät nämä liike-elämästä suoraan politiikan huipulle tulleet tunnu millään voivan ymmärtää.
Ja sitten ihmetellään, että kansa on vieraantunut politiikasta. Ei se ihme ole, jos maan hallitus mistään piittaamatta tekee bisnestyyliin mitä haluaa, koska tärkeät keskeneräiset asiat niin vaativat.
Ruotsalaisia emme ole Venäläisiksi emme halua, olkaamme siis SUOMALAISIA.
Mieluummin olisin ruotsalainen, ja paljolti tunnenkin itseni sellaiseksi 30 vuoden jälkeen.
Ikäväkseni kuitenkin olen suomalainen, ja sitä häpeää ja taakkaa joudun raahaamaan mukanani hautaan asti.
Sillä koskaan en ole tavannut yhtä paskaa kansaa kuin me suomalaiset. Takinkääntäjiä, kieroilijoita, moraalittomia kusipäitä me ollaan.
Natsien kanssa veljeiltiin, ja kerättiin apua kun tehtiin suut-suomea. Kun rintama kääntyi ja tuli turpaan, niin käännettiin takki ja hyökättiin sakemannien kimppuun. Kun saksalaiset siitä vittuuntuneina polttivat Lapin, siitä syytettiin tietysti saksalaisia.
Koskaan ei nähdä omassa tekemisessä mitään väärää. Ryssät on paskoja kun ne voitti sodan, tai kun ne eivät halunneetkaan hävitä sotaa pitäisi kai sanoa,kun mehän sota viimeksi aloitettiin.
Ruotsalaiset ovat paskoja kun me oltiin ensin ruotsalaisia vastoin omaa tahtoa, ja sitten ne ovat paskoja kun ne hävisi meidät ryssille. Nyt ne ovat paskoja kun ne on kaikessa parempia kuin me.
Mutta meissä ei ole koskaan mitään vikaa!
Vittu mikä paska maa!
Kimmo se jaksaa paasata, että ”Suomi on paska maa”, välillä kansakin. Ei täällä ole pakko olla, muutamalla kympillä pääsee Viroon tai Ruotsiin, lähimmän sataman etäisyydestä riippuen, pohjoisen kautta autolla Norjaankin. Tervemenoa!
Itse koen, että Suomi on edelleen paras maa suomalaisille nimenomaan suomenkielen ja kulttuurin ansiosta, olen käynyt noin 20 maassa ihan omasta valinnasta, mukavahan niissä yleensä oli pistäytyä, mutta tuskin viihtyisin pidempään ainakaan paremmin kuin nämä vuosikymmenet Suomessa, edes siinä tapauksessa, että osaisin paikallista kieltä sujuvasti.
Jore, nimeomaan suomenkieliselle Suomi alkaa olla huono maa asua, koska pakkoenglanti jyllää kaikkialla. Vielä pari vuotta ja suomenkielisellä on paremmat kielelliset oikeudet länsinaapurissa.
Lampaita äidin oomme kaikki.
Ihan sama mitä johto venkoilee niin täällä ei saada sakkia kadulle. Ranulandiasta mallia niin rupeaa arkadianmäen väki ihmettelemään. 🙂
Ehkä onnellisuutemme salaisuus on sokeus, piittaamattomuus tai tyhmyys. Näillä mennään, siltä näytttää.
(Kiitos blogistille totuuden yksinkertaisista sanoista aina vaan.)
Sitähän se on. Siis tyhmyyttä.
Se että suomi selvisi musertavaa ylivoimaa vastaan 1939-1945 on aivan uskomaton, vertaansa vailla oleva strategian ja taktiikan mestarinäyte.
Samaa ei voida sanoa nykypäättäjistä. Suomen itsenäisyys menetettiin käytännössä Kekkosen mentyä ja rahamarkkinoiden vapauduttua. Sen jälkeen ei mitään hyvää ole tapahtunut.
Ruotsissa asiat ovat vain sikäli paremmin, että vaativat edes ulkomaisilta mainarivirmoilta rojaltit. Täällä maksetaan siitä, että vievät luonnonvarat.