Totuus ja poliittinen totuus
Juridiikassa pitää tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, kun taas politiikassa pitää koko ajan arvuutella sitä, mikä mahtaa olla kansan käsitys tosiasioista.
Näin sanoi Sampsa Kataja joitain vuosia sitten jättäessään politiikan ja siirtyessään asianajajaksi. En ole seurannut onko hän taas ehdolla, mutta ei sillä ole väliä. Hänen sanansa kuvaavat erinomaisesti vaalipuheita, ja ne tulevat jatkuvasti mieleeni kuunnellessani vaaliehdokkaiden puheita ja seuratessani tv:n vaalitenttejä.
Nykyisten hallituspuolueiden ehdokkaat julistavat totuutena, että sote kaatui aikapulaan ja opposition jarrutukseen. Moni uskoo tämän, koska ei ole jaksanut seurata soten valmistelun yksityiskohtia. Tosiasiassa sote kaatui sekä Suomen perustuslakiin että EU-lainsäädäntöön. Sen perusta oli jo alkujaan kestämätön, kun päätettiin yhdistää valinnanvapaus ja laajan maakuntahallinto.
Nyt kokoomus on luopunut valinnanvapaudesta ja keskusta laajasta maakuntahallinnosta. Tämä luopuminen kertoo täydellisen epäonnistuneesta viritelmästä, jota ei mikään hallitus olisi saanut läpi pyytämättä EU-komissiolta lausuntoa ja muuttamatta joko lakiesityksiä tai perustuslakia. Puheet aikapulasta ja jarrutuksesta ovat siis vaalipuhetta, jolla myötäillään omien äänestäjien käsitystä todellisuudesta tai peräti muokataan sitä.
Ihan samaa arvailua ja muokkausta ovat järjettömyyksiin paisuneet puheet siitä, miten demarit sulkevat sellutehtaat, nostavat lihan ja maidon verotusta ja kieltävät polttomoottorit. Olin ihan oikeasti sellaisessa vaalipaneelissa, jossa yhtä hallituspuoluetta edustava ehdokas jo esittelypuheenvuorossaan lasketteli näin löysiä.
En viihtynyt siinä paneelissa kauan. Olin aikonut kysyä ehdokkailta heidän näkemyksiään aktiivimallista, palkattomasta työstä ja vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, mutta luovutin jo siinä vaiheessa, kun paneelin juontaja kysyi ehdokkaiden näkemyksiä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Kävi ilmi, että suurin osa ehdokkaista sekoitti keskenään nykyisen sosiaaliturvan ja perustulon.
Niinpä sain kuulla, että tässä maassa on tekemätöntä työtä ja laiskoja ei kotisohville elätetä. Hyvinvointiyhteiskunta säilytetään vain työtä tekemällä, ja kaikille kotiin maksettava raha laiskistuttaa kansaa entisestään. Työstä maksettava palkka ei tuntunut olevan mitenkään ajankohtainen asia. Tämä vastaa melko tarkasti monen työssäkäyvän käsitystä todellisuudesta.
Sosiaaliturva on ehdokkaille siitä hyvä aihe, että sen tuntevat oikeastaan vain ne, jotka joko työskentelevät sen parissa tai ovat sen asiakkaita. Niinpä jokainen ehdokas voi puhua siitä ihan mitä tahansa sen mukaan, millaisen olettaa oman potentiaalisen äänestäjäkuntansa käsityksen todellisuudesta olevan.
Tällaisille ehdokkaille on kauhistus tietävä äänestäjä, joka testaa heidän tietämystään. Siksi suosittelen kysymään suoraan heidän mielipidettään vaikkapa vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Jos ehdokas ei tiedä mitä se nykyisin tarkoittaa, niin ehdokas ei ole kartalla. Jos ehdokas alkaa puhua tekemättömästä työstä ja kotisohvista, niin hänellä ei edes ole sitä karttaa.
Kuten joku viisas on sanonut, niin totuus on mikä tahansa älyttömyys, mihin joku sattuu uskomaan. Varsinkin ja erityisesti politiikassa.
Eihän siinä muuta, kuin että vastikkeellinen sosiaaliturva tarkoittaa palkatonta työtä. Ja veronmaksajat maksavat sen, kun työn teettäjä korjaa hyödyn.
Vastikkeellinen sosiaaliturva ei tarkoita palkatonta työtä, esim. se, että opiskelijan on opiskeltava saadakseen opintotukea, on vastikkeellista. Myös se, että työtön on työmarkkinoiden käytettävissä on vastikkeellista. Oikeastaan vastikkeellisuus ei keskustelussa tarkoita yhtään mitään.
Tässä keskustelussa vastikkeellinen sosiaaliturva tarkoittaa palkatonta työtä. Sitä ei pidä sekoittaa perustuloon, joka on täysin vastikkeetonta.
Poliitikot haluavat sekoittaa käsitteitä. Sipilä esimerkiksi puhuu perustulosta, kun tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa. Tämä on tahallista hämäystä.
”Työttömän täytyy tehdä työtä saadakseen työttömyysturvaa” on absurdi ajatus. Työtä tehdään palkan ja toimeentulon vuoksi.
Takana ei ole mitään muuta kuin halu halpuuttaa työvoimaa.
Kyllä tarkoittaa tässä tapauksessa.
Jos yhtään mietit asiaa tarkemmin, niin huomaat että poliitikot, jotka siis tietävät jo nyt voimassa olevista toimista joita työttömät ja muut, keitä ne sitten ovatkaan, toimeentulotukea tai työmarkkinarahaa tai työttömyyskorvausta saavat joutuvat tekemään, niin eihän tuo huutelu vastikkeellisen sosiaaliturvan perään ole mitään muuta kuin palkatonta työtä.
Näin on näreet, sanoi joku joskus.
Ja minä nyt.
”Vastikkeellinen sosiaaliturva ei tarkoita palkatonta työtä”
Se tarkoittaa juurikin palkatonta työtä, jota itsekin olen tehnyt 5 vuotta elämästäni jos kaikki palkattomat työt laskee yhteen siis varusmiespalvelun, tutkintoihin kuuluvat palkattomat harjoittelut, TE-toimiston koulutukset, jotka käytännössä ovat suurimmaksi osaksi työskentelyä jossain firmassa ilman palkkaa.
Viisi vuosivuotta ainoasta elämästäni tehden työtä ilman, että siitä kertyy palkkaa, eläkettä, lomaa, oikeutta työterveyshuollon käyttöön. Jos tähän päälle vielä työksi laskee peruskoulun niin sitten suurin osa elämästäni on mennyt erilaisissa valtion minulle pakottamissa jutuissa, josta ei ole elantoa saanut. Ironista tässä on se, että olen näissä palkattomissa jutuissa joutunut jopa kiusatuksia pahimmillaan se on ollut sitä, että on yritetty hakata hengiltä päivittäin.
Sitten vielä valtion hyväpalkkaiset asiantuntijat paasaavat päivittäin radikalisoitumisen uhkasta. Ei varmaan kukaan radikalisoituisi, mutta kun te ette muuta mahdollisuutta jätä. Kaverilla vähän virkaa, muille keppiä ja valehtelua siihen päälle aina joka jutusta. Keksitään jatkuvasti kiertoilmaisuja ja termejä, jotta asiat voi piilottaa ja ohjailla siten, että hyväosaisille tulee enemmän ja kaikille muille kokoajan vähemmän. Häpeäisitte edes, mutta ette taida kyetä siihenkään.
SDPn kannatusta saatava alas ja omaa ylös, siinäpä se tämän kevään vaalitouhu. On se todella lyhyt muisti maailman onnellisimmalla kansalla, ja siihen Orpo, Sipilä ja kumppanit luottaakin. Kepitettyihin ei kannata aikaa tuhlata, koska pieni prosentti ihmisroskista äänestää. Vakituisessa työssä olijoita sitten on taas hyvä muistuttaa niistä roskista ja niiden sohvista.
Pitäisiköhän jonkun kannustaa niitä roskia äänestämään, ihan oman etunsa vuoksi. Jos äänestyslukemat ovat samantyyliset kuin presidentinvaalissa 2018 niin ei hyvältä näytä. https://www.stat.fi/til/pvaa/2018/pvaa_2018_2018-04-03_kat_001_fi.html
Siinä saa työtönkin katsoa peiliin.
Köyhyydestä ja huono-osaisuudesta seuraa usein masennusta, näköalattomuutta, toivottomuutta. Äänestyspaikalle vaeltaminen, sen miettiminen miten edes pääsee paikalle, kun ei ole varaa bussilippuun jne voi vaan olla liikaa vaadittu. Usko js toivo parempaan voi olla jo mennyttä. Se on hyvin ymmärrettävää ja inhimillistä minusta.
”Äänestyspaikalle vaeltaminen, sen miettiminen miten edes pääsee paikalle, kun ei ole varaa bussilippuun jne voi vaan olla liikaa vaadittu.”
Jo tämänkin takia äänestys pitää saada nettiin. Taas oikeistopuolueet ja aina innokkaasti uurnille rynnivä kokoomus voittaa tässä koppi-äänestyssysteemissä.
Tuskin nettiäänestys auttaisi, sillä harvalla köyhällä on varaa nettiin.
Netissä äänestäminen voisi olla rinnakkaisesti toimiva systeemi nykyisen varsinaisen koppiäänestyksen lisäksi. Vaikka aluksi näin.
Ratkaisu voisi olla myös se, että ennakkoäänestyspaikkoja olisi tarpeeksi paljon, kauppojen auloissa, huoltoasemilla, terveysasemilla ym. Tästä tosin joku sanoo heti, että kallista! Vaalivirkailijat osaisivat kyllä hoitaa työnsä vaikka kaupan tuulikaapissa – tai yksi mahdollisuus olisi ’äänestysauto’, joka kulkisi tiettyä reittiä useampana päivänä ja tarpeeksi informoituna.
Onhan maaseudulla ainakin ennen järjestetty kuljetuksia äänestyspaikoille, kun ei ollut vielä ennakkoäänestykseen mahdollisuutta.
Onnellisuus ja tyhmyys käyvät käsi kädessä.
Uljaan Suomen junttikansan ollessa kyseessä nuo ovat synonyymejä.
”SDPn kannatusta saatava alas ja omaa ylös …”.
Kyllä ja keinolla millä hyvänsä, niitä keinoja kaihtamatta.
Ylen vaalitentit on takuulla yksi, eikä niinkään vähäinen keino murentaa sekä demarien että muiden porvarihallitusta uhanneiden puheenvuorot. Kun kommentaattoriksi on istutettu Ylessä muutenkin vakiovieraileva EVA’n Matti Apunen, hänen kutsujinaan kokoomuslainen Ylen toimari Merja Ylä-Anttila ja Aamulehdestä kaapattu aateveli, päätoimittaja Jouko Jokinen, kokoomuslainen sympioosi on valmis ja jälki on sen näköistä.
Median valtaaminen on klasssinen keino hallita ja Sipilän hallitus on määrätietoisesti ajanut YLEä oman agendansa äänitorveksi.
Apunen on palkattu ajamaan yli 150000€ ansaitsevien etuja ja sen hän tekeekin häikäilemättä. Ihan sama mitä puheenjohtajat vaalitenteissä sanovat, niin Apunen kääntää asian toimeksiantonsa mukaiseksi ja puhuu aivan sekavia keski- ja pienituloisten eduista. Ihmettelen jos joku aĺle 80000€ ansaitseva uskoo Apusen höpinöitä. Ja uskooko joku piensijoittaja tai normaalin asunnon ja kesämökin omistaja Apusen ja Kokoomuksen veropuheisiin, jos uskoo niin suosittelen käymään ”optikolla”.
Ainakin eilen oli onneksi Apusen rinnalla toinen ja ainakin yhdet vastakommentit ja -taputukset saatiin Apusta vastaan. Mut on se harmi jos Yle alkaa mennä oikealle. Yle-veroa maksavat kumminkin kaikki.