Vaalishoppailua
Minun etuni on myös puolueen, maan ja koko Euroopan etu, tuntuvat ajattelevan ne juuri eduskuntaan valitut kansanedustajat, jotka asettuvat ehdolle myös eurovaaleissa. Äänestäjät valitsivat heidät vajaa viikko sitten edustamaan itseään Suomen eduskunnassa, mutta sillä ei näytä olevan näille shoppailoijoille mitään merkitystä. Äänestäjillä ei ole kuluttajansuojaa, sillä he eivät voi perua eduskuntavaaleissa tehtyä kauppaa. Edustaja voi.
Jotkut tuplaehdokkaat ovat mukana vain keräämässä ääniä puolueelleen ilman aikomusta edes ottaa vastaan europarlamentaarikon paikkaa, joitain toisia taas ei näytä kiinnostavan ollenkaan kansan antama mandaatti Suomen eduskunnassa. Sen pikkuhomman voi varaedustaja hoitaa, kun tärkeä ehdokas menee Brysseliin joko käväisemään tai olemaan. Onhan siellä paljon parempi palkka ja eläke-edut, eikä mediakaan ole koko ajan kimpussa seuraamassa tekemisiä ja varsinkin tekemättä jättämisiä.
On ihan luonnollista, että eduskuntavaaleissa rannalle jäänyt poliitikko haluaa pyrkiä europarlamenttiin. Siihenkään minulla ei ole huomautettavaa, että vasta valittu kansanedustaja on jo ennen eduskuntavaaleja ilmoittanut aikovansa pyrkiä myös europarlamenttiin. Hän on tehnyt etukäteen aikeensa selväksi äänestäjille, ja se on ihan reilua peliä. Se ei ole reilua, että ehdokkuutta on pantattu yli eduskuntavaalien niiden tulosta odotellen. Kaikkein epäreiluinta on se, että oman puolueensa ääniharava jättää äänestäjänsä ennen kuin on ennättänyt edes aloittaa työnsä.
Se on huijaamista ja äänestäjien aliarviointia. Edustaja sanoo epäsuorasti äänestäjilleen, että kiitos äänistä ja antakaa niitä lisää, että puolue ja minä voimme hyvin. Tulihan teille luvattua kaikenlaista, mutta kai te ymmärrätte asioiden tärkeysjärjestyksen. Teidän asianne ei kiinnosta minua oikeasti ollenkaan, vaan nyt lähdetään laittamaan Eurooppa kuntoon.
Minä en aio äänestää ketään shoppailijaa, vaan luotan vain sellaiseen ehdokkaaseen, joka on jo hyvissä ajoin sitoutunut olemaan ehdolla vain eurovaaleissa. Olen nin vanhanaikainen, että vaadin sopimuksen noudattamista myös vaaleissa. Kun on pyydetty ja saatu kansanedustajan valtakirja, niin hoidetaan yksi homma kerrrallaan loppuun asti eikä lähdetä heti tavoittelemaan vielä vihreämpää oksaa.
No se on vain sellaista menterointia eli ei ehkä olisi Kränäkään eduskunnassa jos ei Väykkä olisi välillä Brysselissä pyörähtänyt.
Täysin samaa mieltä.