Köyhää se vain kirpaisee

Toimeentulotuen perusosaan tehtävät leikkaukset osuvat kipeimmin kaikkein köyhimpiin, kirjoittavat THL:n asiantuntijat Helsingin Sanomien Vieraskynässä. Tämä oli täysin odotettavissa jo silloin, kun tuen perusosan myöntäminen siirrettiin Kelalle vuoden 2017 alussa.

Toimeentulotuesta annettuun lakiin sisältyy mahdollisuus leikata työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäyneeksi katsotun tuen perusosaa 20-40 prosenttia. Tätä mahdollisuutta käytettiin aiemmin harvoin, mutta kun tuen perusosan myöntäminen siirtyi Kelalle, siitä tuli sääntö. Ennen perusosan alentamista asiakkaalle tiedotetaan kirjeitse, ­mitä velvoitteiden täyttämättä jättämisestä voi seurata. Kelan virkailija voi keskustella kunnan sosiaalityöntekijän kanssa tuen alentamisen kohtuullisuudesta. Näin tapahtuu kuitenkin äärimmäisen harvoin, ja perusosaa alennetaan varsin kaavamaisesti.

Kun Kela alentaa tukea, niin asiakas joutuu hakemaan täydennystä kunnalta. Kela kuitenkin ilmoittaa tuen alentamisesta kuntaan vasta sitten, kun päätös on tehty ja pantu täytäntöön. Kunnissa ei ehditä apuun, joten monet jäävät käytännössä ilman tukea ja apua.

Tämä johtuu siitä, että Kela ei noudata lakia.

Työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta kieltäytymiseksi voidaan katsoa käytännössä mikä tahansa menettely. Asiasta päättää Te-toimisto työvoimapoliittisessa lausunnossa, josta ei ole valitusoikeutta. Toimeentulotuen maksajalla on kuitenkin mahdollisuus olla alentamatta tukea, sillä laki ei siihen velvoita. Se antaa siihen vain mahdollisuuden.

Kunnat käyttivät tätä mahdollisuutta harvoin, koska niillä oli suora kontakti asiakkaaseen, jonka elämäntilanne tiedettiin. Alentamisesta päätettäessä pitäisi tehdä kokonaisarvio hakijan elämäntilanteesta, mutta Kela on kasvoton massaorganisaatio. Se leikkaa mekaanisesti.

Lain mukaan perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Sitä Kela ei tee, vaan ohjaa tuen saajan kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kela voi heiluttaa leikkuria säälittä ja sysätä vastuun lain noudattamisesta kunnille.

Epäilemättä kunnissa kiitellään Kelaa lisätyöstä. Sosiaalitoimi joutuu paitsi tekemään tämä suunnitelman, niin myös maksamaan täydentävää toimeentulotukea. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan alennus ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentaminen saa muutenkaan olla kohtuuton.

Näinhän se aina menee. Kun valtio säästää, niin kunnat maksavat. Kun Kela leikkaa toimeentulotukea kaavamaisesti ja sysää vastuun lain noudattamisesta kunnille, niin kaikkien köyhimmät kärsivät.

Kirjoitin tästä monta juttua jo silloin, kun tuen siirtoa Kelalle vasta suunniteltiin, ja kaikki epäilyni ovat osoittautuneet oikeiksi. Joskus on inhottavaa olla oikeassa.