Syntyykö uusi hallintohimmeli?

Kun eilen kerroin hallitusneuvottelijoiden sopimuksesta järjestää sote 18 maakunnan pohjalle, niin se herätti ymmärrettäviä epäilyjä. Miksi maakuntia on juuri 18? Rakennetaanko uutta väliportaan hallintohimmeliä entisten päälle? Mihin tarvitaan maakuntavaaleja? Saiko keskusta sittenkin maakuntamallinsa? Tuleeko lisää veroja maksettavaksi?

Ei minulla mitään sisäpiiritietoa hallitusneuvotteluista ole, mutta nykyistä hallintoa jonkin verran tuntevana kerron oman näkemykseni tilanteesta.

Tätä nyt sovittua mallia kannattivat sekä SDP että Vasemmistoliitto jo ennen vaaleja. SDP:n mallissa puhuttiin alueellisista, peruskuntia laajemmista sote-kunnista, jotka olisi toteutettu nykyisen kuntalain pohjalta. Keskustalle on annettu myönnytyksenä se, että sote-aluetta nimitetään maakunnaksi ja siitä säädetään erikseen lailla.

Näihin maakunniksi nimettyihin sote-kuntiin ei ole tulossa uutta väliportaan hallintohimmeliä, sillä jo nykyisin meillä on 18 kuntayhtymäpohjaista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on erikoissairaanhoito. Nyt näihin nykyisiin sairaanhoitopiireihin yhdistetään perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut. Jo tässä sotea odotellessa on tämä yhdistäminen toteutettu kuntayhtymänä kahdeksassa maakunnassa. Henkilöstö on siirtynyt kunnista kuntayhtymiin tekemään entistä työtään. Soten pelossa syntyi sote, kuten kerroin helmikuussa.

Uutta sopimuksessa on se, että kuntayhtymän sijaan tulee itsehallinnollinen maakunta. Byrokratiaa ja hallintoa tämän ei tarvitse lisätä, sillä sairaanhoitopiireillä ja sote-kuntayhtymillä on jo nyt valtuustot ja hallitukset virkamiehineen. Valtuustoja ei vain ole valittu suorilla vaaleilla, vaan kuntayhtymän omistavien kuntien valtuustot ovat nimenneet niihin edustajansa. Nyt sovittu linjaus tuo siis lisää suoraa demokratiaa.

Entä sitten tuo maakuntien verotusoikeus? Tuleeko meille yksi uusi verottaja ja lisää veroja entisten päälle, kuten pelotellaan? Ei tule, sillä mehän maksamme jo nyt vain yhden veron, jonka eri veronsaajat jakavat keskenään laissa säädetyillä perusteilla. Valtionvero määräytyy tulojen mukaan ja kunta- ja kirkollisvero veroprosentin mukaan, mutta köntässä kaikki maksetaan sekä ennakonpidätyksenä että vahvistetussa verotuksessa. Jokainen vero lasketaan omalla kaavallaan, ja jos hyvin käy, niin uusi maakuntavero lasketaan valtion eikä kunta- ja kirkollisveron kaavalla. Siinä tapauksessa pienituloisten verotus kevenisi.

Siis jos käy hyvin. Mitään yksityiskohtia ei ole vielä sovittu, vaan vasta päälinjat. Kun jo niistäkin levitetään jatkuvasti hirmuisia uhkakuvia, niin välillä on hyvä selvittää myös nykytilanteen faktat.

***
Kiitos Facebookin Kuka kuuntelee köyhää -ryhmän keskustelijoille.