Pelisäännöt selviksi
Hallitusta ei vielä ollut nimitetty, kun ainakin lehtiotsikoiden mukaan hallituspuolueiden välillä muhinut riita repesi. Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi tv:n aamulähetyksessä, ettei puuta riitä kaikkiin suunnitteilla oleviin sellutehdashankkeisiin. Siksi kaikkien puheissa olleiden hankkeiden toteutuminen on hänen mukaansa epätodennäköistä. Samaa on sanonut myös Metsäteollisuus.
Tästä närkästyi keskustan Mikko Kärnä niin paljon, että julkaisi melkoisen ronskin tiedotteen. Siinä hän vaatii Mikkosta irtisnanoutumaan puheistaan julkisesti ja ilmoittamaan, että hallitus tekee kaikkensa uusien sellutehdashankkeiden eteen. Lisäksi hän toivoo pääministeri Antti Rinteen tekevän vihreille pelisäännöt selviksi. Enää ei ole ns. ympäristöjärjestöjen ja ituhippien nuoleskelulle sijaa.
Näin sitä yhteistyötä rakennetaan. Kun hallituspuolueissa on tällaisia kansanedustajia, niin oppositio käykin tarpeettomaksi. Kärnä on tähän asti herättänyt huomiota ainoastaan runsaalla twiittaamisella kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta, ja nyt hän hankki julkisuutta antamalla määräyksiä ministerille ja pääministerille.
Tietenkin hän sai haluamaansa julkisuutta, sillä media suorastaan odottaa kieli pitkällä hallituksen sisäisiä riitoja. Koko kevät on toitotettu, että Rinteeltä ei hallituksen muodostuminen tule onnistumaan, ja jos onnistuukin, niin hallitus ei kestä koossa. Mikään ei ole medialla mieluisampaa kuin päästä kertomaan tahallaan rakennetusta riidasta.
Mistä tässä jupakassa sitten on kysymys? Siitä, että maan hallitus ei päätä siitä, miten nopeasti metsät kasvavat. Suunnitteilla on ainakin puheissa paljon uusia investointeja, mutta jos raaka-ainetta ei riitä kaikille uusille tehtaille, niin eivät hallitus tai Kärnä pysty sitä mahtikäskyllä lisää kasvattamaan.
Tosin Sipilän hallituksen aikana sekin ihme melkein nähtiin. Viime marraskuussa Luonnonvarakeskus Luke esitteli niin hurjat luvut metsien kasvusta ja hiilinielujen luultua suuremmasta määrästä, että ihme näytti oikeasti tapahtuneen. Kyseessä oli kuitenkin exel-talukosta otettu väärä luku. Eduskunnan talousvaliokunnalle asiasta kertonut tutkimusprofessori katsoi taulukon väärää riviä. Professorin esittelemät vanhat hiilinieluarviot ovat alakanttiin, koska ne kuvasivat pelkästään puuntuotannon pinta-alan hiilinielua. Kerroin tästä ihmeestä joulukuussa.
Uusimpien laskelmien oikeilta riveltä katsottujen lukujen mukaan Suomen mahdollisuudet hakata metsää kapenevat jonkin verran.
Yhteenvetona voi siis todeta, että Mikkonen puhui tutkitusta tiedosta ja Kärnän pillastuminen oli turhaa. Kärnä on kuitenkin sikäli oikeassa, että ehkä ne pelissäännnöt pitäisi tehdä selviksi. Kansanedustajaa ei voi eikä pidäkään voida estää puhumasta mitä haluaa, mutta hallitusyhteistyön kannalta olisi varmaan hyödyllistä tehdä ne pelisäännöt selväksi myös Kärnälle.
”
Suunnitteilla on ainakin puheissa paljon uusia investointeja, mutta jos raaka-ainetta ei riitä kaikille uusille tehtaille, niin eivät hallitus tai Kärnä pysty sitä mahtikäskyllä lisää kasvattamaan.
”
Miten tätä puuta sitten aikoinaan riitti? Suomesta nyt ainakin yksi sellutehdas vähintään laitettu kiinni. Ja nyt ilmeisesti tulossa useampi uusi tilalle? Eikö kumminkin olisi aivan positiivinen ongelma nyt tässä käsillä? Tehtaita tehtäisi ja samalla niitä työpaikkoja pitäisi saada vain puuta niihin jostain. Eikö siis pitäisi miettiä enemmänkin mistä sitä puuta saataisi lisää? Voisiko sitä ostaa vaikka Venäjältä ihan silleen, että se puu olisi peräisin läheltä Suomen ja Venäjän rajaa?
Voisiko samalla myös miettiä, miten sitten vaikka sellua kehitettäisi eteen päin, että kallisarvoisesta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Ei kai sillä kaikella puulla kannata takapuolta pyyhkiä ja nenää niistää. Voisiko suomeen luoda teollisuutta, joka voisi kehittää tuotteita puusta oli se puu puuna tai selluna tai ehkä jossain muussa muodossa. Kaikki nuo toisi työpaikkoja. Tai onhan sitä tuotekehitystä jo, mutta eikö kannattaisi luoda lisää osaamista ja työpaikkoja?
Mutta ilmeisesti ei näin ole. Vaan parempi järjestää tällä kertaa puusta näyttävää sirkusta koko kansalle uuden eduskunnan alkumetreillä. Ja heidät kun vaaleilla valittiin tietääkseni tekemään aivan muuta. Uskoisin, että kansa odottaa Sipilän hallituksen jälkeen paremmin toimivaa hallitusta ja eduskuntaa. Missä käydään fiksumpaa keskustelua eikä sanelua ja käskyttämistä mahdollisimman laajan some näkyvyyden takaamiseksi itse kullekin.
Venäjältä on puuta sellutehtaille ostettu jo ties kuinka monta vuosikymmentä.
”Voisiko samalla myös miettiä, miten sitten vaikka sellua kehitettäisi eteen päin, että kallisarvoisesta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Ei kai sillä kaikella puulla kannata takapuolta pyyhkiä ja nenää niistää.”
Eikö paperia voitaisi tehdä jostain muusta kuin puusta, esimerkiksi hampusta? Samoin olen ihmetellyt, miksi puusta pitäisi yrittää tehdä kangasta, siihenkin hamppu sopii jo valmiiksi. Miksi tälläisestä vaihtoehdosta puulle ei edes keskustella?
Lumpuista (vanhoista rääsyistä) ja hampusta tehdään paperia kaiken aikaa: seteleitä ja arkistokelpoisia asiakirjoja, joiden täytyy kestää aikaa/kulutusta. Kustannukset ovat bulkkiin liian korkeat. Vain hienoimmat taidekirjat painetaan lumppupaperille. Suomen sellunkeittäjät haluavat kilpailla volyymilla ja hinnalla.
Ennen sellutehtaat olivat paljon pienempiä sekä tuotannoltaan että muutenkin kokonsa puolesta. Siksi puun tarvekin oli pienempi.
Ei taitaisi olla mitenkään järkevää kaataa kaikkia metsiä, se puun taimen kasvu isoksi puuksi kun tahtoo ottaa melkein ihmisiän.
Suorastaan legendaarinen oli Kärnän esitys aikoinaan että Finnair myydään 200 miljoonalla ja rahat käytetään Kemi-Tornion lentoaseman parantamiseen.