Ovela sakaali
Tänä kesänä saatiin Ruokolahden leijonan ja Liekki-sonnin jatkumoksi Rautavaaran sakaali. Leijona oli pilailua ja Liekki-sonni seikkaili muuten vain, mutta sakaali on näköjään niin ovela eläin, että se paljasti lainsäätäjiemme ymmärtämättömyyden lainsäädännöstä.
Maahan siis jolkotteli jostain sakaali, mutta se ei tullut yllättäen, vaan sen tulo oli vain ajan kysymys. Tämä ennakoitiin jo kevättalvella, kun hallitus esitti sakaalin lisäämistä metsästyslakiin riistalajiksi. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta linjasi sakaalin kuitenkin haitalliseksi vieraslajiksi, ja näin myös eduskunta päätti. Valiokunnassa ilmeisesti kuviteltiin, että vieraslajiksi nimeäminen mahdollistaa ampumisen tavattaessa, mutta tosiasiassa linjaus estää sen metsästämisen luonnonsuojelulain nojalla.
Tämä johtuu siitä, että jos sakaali olisi tuotu maahan ja laskettu tahallaan vapaaksi, niin haitallisena vieraslajina sen olisi saanut poistaa. Koska se kuitenkin on asiantuntijoiden mukaan tullut ihan itse, niin se katsotaan rauhoitetuksi tulokaslajiksi. Sen tappaja syyllistyy luonnonsuojelurikokseen. Jos se olisi määritelty riistalajiksi, niin sen kantaa olisi voitu rajoittaa ihan tavalliseen tapaan.
Tämä juridinen tosiasia ei tunnu häiritsevän yhtään maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaisia jäseniä, vaan ainakin Anne Kalmari on vaatinut sakaalin hävittämistä. Tämän päivän Karjalaisen mukaan valiokunnan keskustalaiset jäsenet Anne Kalmari, Mikko Savola, Mikko Kärnä ja Juha Pylväs ovat julkaisseet tiedotteen, jonka mukaan sakaali on hävitettävä ja siitä on maksettava tapporahaa.
Nyt tässä käy luultavasti niin, että jokuhan sen ampuu ja syyllistyy luonnosuojelurikokseen. Sitten ruvetaankin pohtimaan, ovatko ampumista vaativat kansanedustajat syyllistyneet rikokseen yllyttämiseen. Rikoslain 5 luvun 5 §:n mukaan joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
Koko tämä soppa syntyi vain siksi, että valiokunnan jäsenet eivät ymmärtäneet eivätkä kaikesta päätellen ymmärrä vieläkään erehtyneensä linjatessaan sakaalin vieraslajiksi. Soppa sakenee, koska he eivät edes halua ymmärtää asian juridista puolta, vaan pysyvät jääräpäisesti kannassaan. He vetoavat jatkuvasti valiokunnan tahtoon ymmärtämättä, että valiokunnan tai yksittäisen kansanedustajan tahto ei ole laki. Vain säädetty laki on laki, eikä sitä kansanedustajien tiedotteilla muuteta.
Lainsäätäjien kannattaisi myöntää erehtyneensä ja ruveta korjaamaan lakia, mutta he näköjään pitävät tärkeämpänä vänkäämisen jatkamista. Mutta kun minä haluan, tuntuu olevan ajan henki myös eduskunnassa. Nyt sitten odotellaan vain, että joku perussuomalainen kansanedustaja ehdottaa ampumisen ja tapporahan soveltamista muihinkin “vieraslajeihin”.
Sakaali itse ei tiedä paljastaneensa päättäjiemme ymmärtämättömyyden. Jos se välttyy metsästykseltä, niin se todennäköisesti kuolee ensi talven pakkasiin. Sitten siitä päästään, mutta päättäjämme näköjään aikovat pysyä edelleen ymmärtämättöminä ja maalailla kauhukuvia riistakannan kokonaistuhosta. Oman hölmöyden tunnustaminen käy kunnian päälle.
On muuten yksi sakaali saanut todella julkisuutta ja kohua. Näin ainakin kuvittelevat lainsäädännön mediaan siirtäneet kansanedustajat.
Ei ilmeisesti mennyt edelliseltä hallitukselta tämäkään päätös putkeen. Persut olivat varmasti oppositiossakin tyytyväisiä kun sakaali kirjattiin vieraslajiksi, mutta lopputulos oli yhtä huono kuin hosuminen turvapaikkahakemusten käsittelyn kanssa persujen vaatimuksesta hallituksessa. Joko nyt aletaan ymmärtä miksi hallitus tarvitsee avustajia, siksi että lait on valmisteltava huolella ja niistä on tehtävä myös vaikutusarviot. Sipilän hallitus ei sitä ymmärtänyt, eivätkä ainakaan persut ja muutamat muutkaan oppositiopoliitikot ymmärrä vieläkään.
Nyt vaan täytyy toivoa ettei joku sorru kansanedustajien yllytykseen ja ammu sakaalia laittomasti, sillä siitähän soppa syntyisi.
Timosen kirjoitus oli erinomainen ja tarkka analyysi uskomattomasta farssista.’
Hallitushan esitti sakaalin siirtämistä riistalajiksi, jolloin sen järkevä metsästys olisi mahdollista tilanteen vaatimalla tasolla. Kalmarin ym sekoilu, eli hallituksen esityksen muuttaminen MMM-valiokunnassa johti siihen, että sakaali onkin nyt suojeltu. Farssin huipentuma oli, että eduskunnassa hallituspuolueet (Kalmarin masinoimana) äänestivät hallituksen esitystä vastaan, mutta opppositiopuolueet äänestivät hallitusen esityksen puolesta.
Kuten Timonen toteaa, Kalmari ja valiokunta saivat kuulluilta asiantuntijoilta runsaasti oikeaa tietoa käsittelyn aikana, mutta he härkäpäisesti kieltäytyivät hyväksymästä tosiasioita. Onpa jopa epäilty, että tässä on susiriitojen jatkoilmiö. Koska susipolittikka on tarkkaan säädelty, niin nämä Kalmarit ja Kärnät luulivat, että nyt voimme pyyhkiä virkamiehillä ja asiantuntijoilla pöytää, ja teemme mitä haluamme.
Huolestuttavaa suomalaisten kannalta on, että tärkeän MMM-valiokunnan johdossa on henkilö, joka ei yksinkertaisesti pysty loogisesti toteamaan helppojakaan tosiasioita. Miten hän käsittelee paljon vaikeammat asiat, kuten ilmaston, hiilinielut yms akuutit kysymykset.
Myös oppositiossa olleet perussuomalaiset äänestivät valiokunnan mietinnön puolesta.