Herätkäähän katsomaan
Epäjärjestyksen ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan suunnatun epäluottamuksen lietsominen tuntuu olevan johtavan oppostiopuolueen linja, ja jotkut toisenkin oppositiopuolueen edustajat osallistuvat siihen. Näissä pyrkimyksissä tarjoaa auliisti apua osa vastuullisen journalismin nimeen vannovasta mediasta. Viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet tämän kammottavan selkeästi.
Porvoossa ammuttiin kahta poliisia, ja poliisin tutkinnallisista syistä niukka tiedotuslinja sai perussuomalaiset riehaantumaan. Puoluejohto ja näkyvimmät poliitikot sen aloittivat, ja lauma piti huolen lopusta. Poliisia syytettiin poliittisesta korrektiudesta, koska tekijöiden “tiedettiin” olevan maahanmuuttajia ja islamistiterroristeja. Kun poliisi sai epäillyt nopeasti kiinni, niin vielä sittenkin oltiin varmoja tekijöiden taustasta.
Kun epäiltyjen kerrottiin olevan syntyperäisiä porvoolaisia ja nykyisin ruotsalaisia, niin yksikään vääriä huhuja levittänyt ja poliisia syyttänyt poliitikko ei ole nolostunut, saati sitten pyytänyt anteeksi hätiköintiään. Näin näitä asioita koetaan, ja olisivathan asiat periaatteessa voineet tapahtua kuten epäiltiin.
Eilen saimme hämmästellä puolueettoman ja vastuullisen journalismin hedelmää. Iltalehti julkaisi sisäministeri Maria Ohisalon haastattelun, jonka otsikossa väitetään hänen sanoneen turvapaikan hakemisen olevan sellainen perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Itse haastattelusta ei löydy otsikolle katetta. Näin siis otsikko:
Ja näin itse haastattelu:
Otsikko on virheellinen, sillä Ohisalo ei sanonut yhden perusoikeuden menevän kaiken muun edelle. Hän sanoi vain, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, kuten se onkin. Yhden perusoikeuden turvaaminen ei syrjäytä muita perusoikeuksia eikä mene niiden edelle.
Tätä uutista näytettiin perussuomalaisten Riikka Purralle, joka tietenkin lyttäsi sisäministerin sanat, joita tämä ei koskaan ole edes sanonut. Lehden uutisointiin kohdistuneen kritiikin takia vasta tätä uutista muutettiin sen verran, että kerrottiin edellisen uutisen otsikon olevan “tiivistys ministerin sanomasta”.
Ei se ole tiivistys, vaan selkeä virhe, kun ministerin suuhun laitettiin sanoja. Se ei kuitenkaan estänyt poliitisen keskustelun aloittamista virheellisen uutisen perusteella. Perussuomalaisten mielestä Ohisalon politiikka eli juuri tämä virheellisesti uutisoitu lausunto johtaa suuriin vaikeuksiin, ja Jani Mäkelä jopa kyselee, täyttääkö Ohisalo haittapoliitikon määritelmän. Kokoomuksen Wille Rydman epäilee sisäministerin salkun antamisen Vihreille olevan akuutein turvallisuusuhka.
Näin sujuvasti lähti lehden tuottama väärä uutinen levittämään ilosanomaa, eikä kukaan enää piittaa sen sanoman alkuperäisestä virheestä, jota lehti itse sanoo “koosteeksi ministerin puheista”. Sen seurauksena sisäministerin turvallisuus alkaa olla uhattuna, sillä huonosti verhottuja tapppouhkauksia esitetään ihan julkisesti.
Näin alas on poliittinen keskustelu vajonnut, ja nyt tarvittaisiin ihan oikeasti ryhtiliikettä. Koska poliitikot itse eivät sitä näytä aloittavan sen enempää kuin edesvastuuton osa mediastakaan, niin kansalaisten pitäisi herätä Ruususen unesta.
Hyvä alku on vaikkapa Laura Huhtasaaren voitonriemussaan Twitterissä käynnistämä äänestys Suomen suurimmasta turvallisuusuhasta. Kansahan se siellä puhuu, ja kansaa pitää kuunnella.
***
Kokemus on opettanut, että perussuomalaisia kritisoivaa juttua ei pidä avata kommentoinnille, jos ei halua netin uumenissa vellovaa sonnan ja vihan hyökyaaltoa niskaansa.