Velkojensa vangit

Tv:ssä mainostetaan jatkuvasti pikavippejä ja rahalaitokset luvataan kilpailuttaa puolestasi. Ei lupaaja sitä hyvää hyvyyttään tee, vaan se on bisnestä. Lupaaja on jo kilpailuttanut rahalaitokset, jotka maksavat päästäkseen kilpailutettavien joukkoon. Lainaa tarjoavia rahalaitoksia on Suomessa noin 200.

Pikavippi tai kulutusluotto, ihan miten haluatte. Markkinoiden logiikka toimii niin, että mainonnalla luodaan tarpeita ja halu tyydyttää ne tarpeet. Sitten tarjotaan lainaa, jotta sen voi tehdä heti. Rahaa saa kymmeniä tuhansia parissa minuutissa kotoa poistumatta. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa, mutta sitä ei aina tule ajatelleeksi. Joskus käy niin, että entistä lainaa maksetaan uudella, ja velkakierre on valmis. Jossain vaiheessa tulee kirje perintätoimistolta.

Suomessa on vajaat 400 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä, ja määrä on kasvussa. Vuonna 2018 ulosottoon joutui 519 000 suomalaista. Pikavipeille tuli syyskuun alussa korkokatto ja kulut saavat olla enintään 150 euroa. Kallista se silti on, sillä vuodeksi otetusta tuhannen euron pikavipistä joutuu edelleen maksamaan takaisin 1260 euroa. Kymmeneksi vuodeksi otettu kymmenen tuhannen kulutusluotto maksaa 24 700 euroa, kertoi päivän Karjalainen.

Kulutusluotot ovat tulleet jäädäkseen, joten seurausten kanssa on vain elettävä. Tämän vuoden alussa velkaneuvonnan saaminen vaikeutui, kun se siirrettiin kunnilta oikeusaputoimistoihin. Osaamista niissä on varmasti, mutta toimipisteet ovat harvassa ja jonot pitkät. Ulosotolta välttymiseksi ongelmaan pitäisi päästä puuttumaan jo ennen kuin peruuttamaton vahinko pääsee tapahtumaan.

Ruokolahden kunta on päättänyt tarjota velkaantuneille ohjeita ja tietoja talouden saamiseksi kuntoon. Kun kunnalliset maksut jäävät maksamatta, niin perintäkirjeen mukana lähtee talous- ja velkaneuvonnan esite. Tarkoitus ei ole vihjailla, että olet liemessä, vaan antaa vain tietoa siitä, että velkaongelmiin saa apua. Esitteessä kerrotaan, että neuvontaa saa oikeusaputoimiston lisäksi myös kunnasta ja seurakunnasta. Tästä Ruokolahden mallista voitte lukea lisää Kuntalehdestä.

Olin eilen tuossa esittelytilaisuudessa, ja ajatus vaikuttaa erinomaiselta. Kunnan tehtävä ei ole puuttua kenenkään yksityisasioihin, mutta tiedon jakaminen saatavilla olevista palveluista kuuluu ehdottomasti kunnan tehtäviin. Myös konkreettinen tuki, kuten ohjeistus, keskustelu, papereiden läpikäynti, yhteydenotossa auttaminen sekä ilmaisen tulostus- ja kopiointimahdollisuuden tarjoaminen ovat asioita, joissa kunta voi auttaa velka- ja talousongelmista kärsiviä kuntalaisia.

Kun kunta lähettää perintäkirjeen mukana tietopaketin siitä, mitä voisi tehdä taloutensa parantamiseksi, niin se on yksinkertaisuudessaan nerokas ajatus. Perintäkirjeen mukana lähetettävä esite on vain yksi tapa, jonka lisäksi esitteitä on hyvä olla saatavilla jokaisessa kunnan toimipisteessä kirjastoa ja kuntosalia myöten. Sen voi napata mukaansa, vaikka ei edes olisi talousvaikeuksissa.

Kaikissa kunnissa ei edes lähetetä perintäkirjettä, vaan maksamaton lasku siirtyy suoraan perintätoimistolle. Se on kunnille halpaa, sillä kaikki kulut maksaa velallinen. Tämä on tilanne meillä Juuassakin. Kunnalle ei olisi iso vaiva viivästyttää laskun perintätoimistolle siirtämisestä yhden perintäkirjeen verran, jolloin tieto saataisiin kohdennettua sitä todennäköisesti eniten tarvitseville.

Raha-asioiden hoitaminen on meillä perinteisesti ollut kunnia-asia, josta ei puhuta ulkopuolisille. Ei välttämättä tarvitsekaan puhua, mutta tilaisuus siihen on tarjottava ennen kuin on liian myöhäistä. Se on sitä ennalta ehkäisevää sosiaalityötä ja kuntalaisista välittämistä.