Suurrikolliset
Kun viime päivinä on puhuttu kovasti valtionyhtiöiden johtajien järjettömistä palkoista ja rikkaimman promillen asenteista, niin ilmeisesti tasapuolisuuden takia Yle nosti esille Kelan tukien väärinkäytön. Tukia huijataan vuosittain jo lähes kymmenen miljoonan euron edestä, ja rahaa on suorastaan pumpattu kymmeniä tuhansia per lärvi. Oman taloutensa kautta ajatteleva kauhistuu tätä köyhien röyhkeyttä. Sellaisia ne ovat kaikki.
Vähemmälle huomiolle jää, että väärin perustein myönnettyjen tukien osuus on vain vain 0,67 promillea myönnetyistä tuista. Siis 0,67 promillea, ei prosenttia. Jokainen suomalainen osallistuu huijaamalla saatujen tukien maksamiseen vähän yli eurolla vudessa. Mikä tahansa Kelan kokoinen suuryritys olisi onnellinen, jos sen kirjanpidossa olisi niin vähän epäselvyyksiä.
Koska huijattujen tukien määrä tiedetään noinkin tarkasti, niin huijarit jäävät poikkeuksetta kiinni. Huijaaminen voi onnistua jonkin aikaa, mutta ei jatkuvasti. Kiinni jääneestä tehdään rikosilmoitus ja hänet tuomitaan petoksesta vähintään sakkoihin. Sen lisäksi hän joutuu tietenkin maksamaan väärin perustein myönnetyt tuet takaisin. Rangaistus tuntuu kaksinkertaiselta.
Veronkierrosta kiinni jäänyt selviää yhdellä rangaistukella. Samasta rikoksesta ei voida tuomita kahta kertaa, joten verottajan veronkiertäjälle määräämä veronkorotus jää ainoaksi rangaistukseksi. Sen lisäksi ei voida tuomita enää veropetoksesta. Kelan tukien huijaaja tuomitaan petoksesta siksi, että väärin perustein myönnettyjen tukien palauttaminen ei ole rangaistus, vaan vahingonkorvaus. Jos tuet joutuisi maksamaan takaisin vaikka vain vähän korotettuna, niin se olisi rangaistus, ja veronkiertäjät ja Kelaa huijaavat olisivat samalla viivalla.
Jokaista järjestelmää voidaan käyttää väärin ja aina löytyy kokeilijoita. Aina joku myös onnistuu, mutta lopulta kaikki jäävät kiinni. Näin pitää ollakin, sillä tukien myöntämiselle on laissa säädetty tarkat perusteet, ja valvonta on tiukkaa.
Mutta näin saatiin taas luotua mielikuvaa, jonka mukaan erityisesti työttömät ovat kovia huijaamaan tukia. Kertomatta jää se hyvin tunnettu tosiasia, että väärin perustein myönnetyt tuet ovat kärpäsen kakan kokoluokkaa sen rinnalla, että lakiin perustuvia tukia jää hakematta. Niitä ei osata tai kehdata hakea, vaan sinnitellään köyhyydessä.
Joku tutkiva journalisti voisi selvittää myös, kuinka paljon Kela tekee virheitä ja jättää myöntämättä tukia, vaikka hakija olisi niihin oikeutettu. Missään en ole nähnyt sellaisia lukuja, mutta pyytämättä saamastani kansalaispalautteesta päätellen niitä virheitä tehdään jatkuvasti. Ehkä tätä ei pysty edes selvittämään.
Näin muokataan mieliä. Siellä taas työttömät ja muut köyhät rellestävät minun verorahoillani.
Yle, poliittisesti ohjattu media!
Libera on tänään kovasti puolustanut Suomen rikkainta promillea ja muistuttanut, että Suomessa on per capita varallisuutta paljon paljon vähemmän, kuin Tanskassa ja Ruotsissa – saati sitten Sveitsissä ja (?) Yhdysvalloissa. Norja jostain syystä puuttui kokonaan Liberan jakamasta käppyrästä.
Libera toteaa: “Suomalaisten hyvätuloisin promille tai heidän varallisuutensa ei ole ongelma. Ongelma on muiden suomalaisten varallisuuden puute ja heikot mahdollisuudet kasvattaa omaisuuttaan omalla työllään.”
Ei minullekaan tuo hyvätuloisin promille tai heidän varallisuutensa ole mikään ongelma. MUTTA sitä Liberassa eivät huomanneet sanoa, että mistä suurin kohu syntyi – nimittäin tuon promillen erittäin vastenmielisestä asenteesta köyhiä ja työttömiä kohtaan.
Ja näihin puolusteluihin YLE antaa Liberan Tere Sammallahdelle tänään runsaasti ohjelma-aikaa ohjelmapaikalla, johon itse kaipaisin kovasti vanhaa Pressiklubia takaisin.
Meikä kaipaa nimenomaan ( ja tiedän etten ole ainoa) itsetehostuksen sijasta itseironiaankin kykenevän Rubenin Pressiklubia. Ja sitten olisi tosi nastaa nähdä ennen lusikan lopullista nurkkaan heittämistä myös sen tyyppistä hieman pintaa syvemmän pohdinnan “talksouta”, mitä takavuosina mm Jukka Relanderin houstaama (en muista kanavaa tai nimeä) ohjelma edusti.
Olen lukenut juttuja, joissa kehutaan miten fiksua on ottaa täysimääräinen valtion tukema edullinen opintolaina, sijoittaa rahat osakkeisiin ja rikastua. Ei kai tämä ole ollut tarkoitus? Minusta tämä on tukien väärinkäyttöä jos mikä.
Opintolaina ei ole tuki. Se on laina, josta ottaja maksaa itse kaikki kulut (korot, tilinhoitomaksu, avausmaksu ja muutokset yms.) sekä tietenkin itse lainan takaisin. Valtion takaus tarkoittaa, että yksityisomisteinen pankki ei ota mitään riskiä. Jos laina jää maksamatta, kela maksaa lainan pankille. Ja karhuaa sen sitten ulosoton kautta lainan ottajalta.
Opiskelijalainat ovat pankeille erittäin tuottoisa bisnes, koska ne ovat riskitöntä lainaa, joka on helppo myydä eteenpäin (suosittelen tutustumaan johdannaisiin). Siksi lainan myöntöperusteet ovat löysät ja sitä tuupataan ihan kaikille opiskelijoille. Suurimman osan on pakko ottaa se elääkseen ja osa voi sitten vaikka sijoittaa (olisinpa itse voinut tehdä niin).
Ja kova lobbaus on menossa, että opiskelijan elämää muutettaisiin enemmän lainaperusteiseksi, joka on vain puhtaasti väärin. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka joutuu pakosti ottamaan lainaa elääkseen ja rahoittamaan elämäntilanteensa nojalla isoja pankkeja.
Opintolainan pitäisi muutenkin olla valtion tai jonkin sen omistaman organisaation myötämää, ja sen takaisinmaksun pitäisi tapahtua esim. väliaikaisen lisäveron kautta. Yksityisomisteisilla pankeilla ei pitäisi olla mitään sijaa koko systeemissä
Olen kanssasi täydellisesti samaa mieltä.Eilisessä Hesarissa hehkutettiin, että opintolainaa kannattaa ottaa vaikkei sitä edes tarvitse.
Olen eri mieltä. Opintolainan käyttötarkoitusta ei ole rajattu joten sijoittaminen ei ole minkäänlainen petos. Siitä ei myöskään ole muille haittaa olettaen, että maksaa lainan korkoineen ajallaan takaisin. Lisäksi valtio saa pääomatuloista verojakin.
Eihän se tietysti rikosoikeudellisesti ole, mutta valtion kompensaatio on niin suuri, että kyllä minä tällaista menettelyä väärinkäyttönä ja keinotteluna pidän.
Ossi Saresoja, todellakin ei tapahdu laittomuutta, jos opintolainan käyttää muuhun kuin opiskeluun. Kuitenkin se on ala-arvoista ja moraalitonta toimintaa. Kyllä asia pitäisi olla niin, että näin toimien , siis lainan käyttö muuhu kuin opiskelukustannuksiin, tulisi seurata kova sanktio.