Vastalauseita odotellessa

Eilen hallitus hallitus kertoi antavansa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin tälle vaalikaudelle kaikkiaan parisataa miljoonaa euroa. Ensimmäinen erä 70 miljoonaa euroa annetaan ensi vuonna, ja sillä täytetään avoinna olevia terveyskeskuslääkäreiden virkoja. Tarkoitus on lyhentää terveyskeskusten jonoja nopeasti ja pitemmällä aikavälillä kyse on sote-valmistelun jatkamisesta. Menolisäys on pysyvä eli jonojen purkamisen jälkeen rahoituksella on tarkoitus myös pitää jonot poissa.

Hallitusohjelmaan kirjattu seitsemän päivän hoitotakuu tarkoittaa, että ihmisen pitäisi päästä viikossa lääkäriin terveyskeskuksessa. Se vaatii noin tuhannen uuden lääkärin palkkaamista julkiseen terveydenhuoltoon perustasolle. Kymmenessä vuodessa aikavälillä 2005–2016 on erikoissairaanhoitoon palkattu 3 700 sairaalalääkäriä ja samaan aikaan terveyskeskuksiin on palkattu vain 300 lääkäriä.

Tällä päätöksellä aloitetaan tämän hallituksen sote-valmistelu, joka perustuu maakuntamalliin. Ei kuitenkaan samanlaiseen maakuntamalliin kuin edellisen hallituksen sote, johon liitettiin muitakin väliportaan hallinnon tehtäviä niin paljon, että varsinainen sote jäi niiden jalkoihin. Terveydenhuollossa vannottiin valinnanvapauden nimeen, vaikka tosiasiassa tarkoitus oli luoda yksityisiä alueellisia monopoleja.

Nyt on siis tulossa lisää rahaa jonojen purkamiseen, ja muutenkin soten valmistelu on palautettu koskemaan vain sosiaali- ja terveydenhoitoa. Erityisesti satsataan perustasoon, jotta paljon kalliimpaa erikoissairaanhoitoa tarvittaisiin vähemmän. Erikoislääkärit tulevat konsultoimaan jo terveyskeskustasolla, joten asiakkaan ei tarvitse matkustaa niin usein kotipaikkakuntaa kauemmaksi.

Näinhän tämä olisi pitänyt tehdä jo alun alkaen, mutta edellinen hallitus käytti vähintään 250 miljoonaa euroa valinnanvapaudesta jankuttamiseen ja yleisen väliportaan hallinnon valmisteluun. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että kaikki raha ei mennyt hukkaan, sillä jo tehtyä työtä voidaan hyödyntää paljon edellistä selkeämmän toimeksiannon vamistelussa.

Tämä asia uutisoitiin oikein hyvin, ja esimerkiksi otan taas Iltalehden Hanna Gråstenin jutun. Sosiaalisessa mediassa asia kiinnostaa yllättävän vähän, vaikka ainakin tähän asti terveyskeskusten jonoista puhujia on riittänyt. Kun niitä jonoja nyt ruvetaan purkamaan, niin enemmän kiinnostaa vaikkapa opiskelijaravintolan päätös luopua tarjoamasta naudanlihaa.

Yllättävän hiljaa ovat myös oppositio ja sitä tukeva media. Nyt odottelen huomenna eduskunnan kyselytunnilla pidettäviä jyriseviä palopuheita holtittomasta rahanjaosta ja heti perään poliittisia kolumneja hallituksen tulevasta epäonnistumisesta. Velkaa otetaan ja rahaa syydetään niinkin joutavaan asiaan kuin perusterveydenhoitoon.

Vai olisiko sittenkin niin, että nyt ollaan oikealla tiellä? Aika vaikea on kenenkään vastustaa paljon puhuttujen terveyskeskusjonojen purkamista ja hoitoon pääsyn helpottamista. Se nyt vaan on niin, että lääkäreitä palkataan rahalla ja houkutellaan työolojen parantamisella sekä konsultointiavun saamisen helpottamisella.

Haluaisin oikeasti nähdä sen oppositiopoliitikon, joka vastustaa tyvestä puuhun nousemista.