Perusoikeudet ja pelisäännöt

Nykyisin jokainen on ainakin omasta mielestään kaikkien alojen asiantuntija. Erityisen hyvin jokainen tuntuu tietävän mitä laki milloinkin sanoo, miten viranomaisten ja oikeuslaitoksen pitää toimia ja mitä poliitikkojen pitää tai ei missään tapauksessa pidä tehdä. Parhaita hämmentäjiä ovat poliitikot itse, mutta kyllä rahvaskin pääsee joskus uutisiin.

Viikonloppuna järjestetyssä Turkin sotatoimien vastaisessa mielenosoituksessa tapahtui välikohtaus, jossa poliisi käytti voimaa. Minä en tiedä mitä siellä tapahtui, mutta ainakin asiasta on uutisoitu monipuolisesti. Media on haastatellut sekä poliisia että mielenosoitukseen osallistujia. Sisäministeri Maria Ohisalo pyysi poliisilta selvitystä tapahtumista, kuten hänen tehtäviinsä sisäministerinä kuuluu.

Ohisalon twiitti on sinänsä neutraali ja asiallinen. Poliisin tehtävänä on turvata kaikkien kaikkia perusoikeuksia mielipiteenvapaus mukaan lukien, ja kun voimakeinoja käytetään, niin tapahtumista on tehtävä selvitys. Tätä edellyttää luottamus poliisin puolueettomaan toimintaan, eikä siinä minusta ole mitään ihmeellistä.

Joidenkin mielestä on. Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalénin mukaan Ohisalon selvityspyyntö ja siitä twiittaamalla ilmoittaminen antavat vaikutelman anarkismille flirttailusta. En epäile Packalénin asiantuntemusta poliisin toiminaan liittyvissä asioissa, mutta nyt taisi nykyinen poliitikko ottaa voiton entisestä poliisista. Muutenkin on kummallista, että juuri perussuomalaiset katsovat Ohisalon selvityspyynnön heikentävän luottamusta poliisiin. Ei ole vielä kahtakaan kuukautta, kun monet perussuomalaiset poliitikot tekivät kaikkensa sen luottamuksen horjuttamiseksi.

Poliisin tehtävä on turvata mielenosoituksissa järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi myös perusoikeuksien toteutuminen. Selvityksen tarkoitus on minun mielestäni tutkia juuri se, miten ne turvataan ja mikä on niiden keskinäinen suhde. Ei tämä sen ihmeellisempää ole.

Perusoikeuksien turvaamisen puuttumisesta eivät ainakaan voi valittaa ne, jotka järjestivät mielenosoituksen ja välikohtauksen eilen alkaneessa MV-jutun hovioikeuskäsittelyssä. Jo viime viikolla sama “toimittaja” häiritsi Hanna Huumosen haastattelua, ja nyt hän on häiriköinyt muuta yleisöä. Ulkona saa vapaasti järjestää mielenosoituksia, mutta jotenkin tulee sellainen vaikutelma, että hovioikeus ei ole täysin varautunut tämän porukan toimintaan. Mitään käytännön merkitystähän heidän toiminnallaan ei ole, sillä ei oikeus piittaa heidän protesteistaan.

Tämä fanaatikkoporukka on kourallinen oman pienen elämänsä sankareita, jotka ovat höynähtäneet pahemman kerran puolustamaan valeuutisten levittäjiä ja vainoajia. Se on heidän perusoikeutensa, mutta he katoavat pian unohduksiin muistelemaan näitä elämänsä kohokohtia. Vakavampi asia on, että tällä viikolla asianomistajana olevan Jessikka Aron vainoaminen on taas kiihtynyt. Se saattaa poikia lisää oikeudenkäyntejä.

Nämä tapahtumat kertovat, että poliisi ja oikeuslaitos toimivat turvaten sanan- ja ilmaisunvapautta sekä muita perusoikeuksia. Pelisääntöjä on kuitenkin tarpeen välillä selvittää, että ne toimisivat jatkossakin.