Juoru vai uutinen?
Luulisi näinä päivinä maailmalla tapahtuvan niin paljon uutisoinnin arvoisia asioita, että kotimaan uutisia ei tarvitsisi tekemällä tehdä. Eilen hämmästelin Ylen klo 17 tv-uutisia, joiden tärkeimmäksi aiheeksi nostettiin hallituksen asettamien työllisyysryhmien työn takkuaminen. Samalla annettiin Ylen Facebook-sivua seuraaville pyhänviettäjille tilaisuus päästä ivaamaan työkokemusta vailla olevaa huulipunahallitusta kyvyttömyydestä hoitaa maan asioita. Tähän annettiin selvä vihje viiden naisministerin otsikkokuvalla. Sivun moderointi loistaa tuttuun tapaan poissaolollaan ja sana on vapaa.
Tällainen uutisointi antaa erittäin ikävän kuvan Ylen uutistoimituksen toiminnasta sekä itse uutisoinnissa että sosiaalisessa mediassa. Tuntuu ihan siltä, että Yle iltapäivälehtien tapaan kiertelee hallituksen ympärillä tökkien sitä kepillä joka suunnasta heikkoa kohtaa etsien. Jos sellaista ei löydy, niin uutinen tehdään siitä huolimatta.
Hallitushan asetti työmarkkinajärjestöjen edustajista koottuja työryhmiä tekemään esityksiä työllisyystoimista, joten hallitus ei itse edes osallistu aktiivisesti työryhmien työhön. Tätä ei jakseta kunnolla kertoa, eikä sillä näille tyttöhallitusta moittiville kommentoijille olisi mitään merkitystäkään. Todennäköisesti he eivät kuitenkaan lue uutista otsikkoa pitemmälle. Heillä on liian kiire päästä sanomaan mielipiteensä vaikkapa asiaan liittymättömästä valeuutisesta, jonka mukaan Maria Ohisalo olisi ajamassa palomiesten nimikkeen muuttamista pelastajiksi. Ei Ohisalo sellaista ole esittänyt, vaan kertoi oman mielipiteensä haastattelijan kysymykseen.
Mutta mennäänpä tuohon uutiseen. Ylelle on siis tihkunut jostain tietoja työryhmän työskentelyn hitaasta etenemisestä. Tihkujien nimiä ei kerrota, saati että yksikään heistä olisi tullut esille haastateltavaksi. Pistää epäilemään, että joku työryhmän jäsen on glögipäissään kilauttanut tutulle toimittajalle ja sanonut, että teepä tämmöinen juttu. Tiedot työryhmien työn takkuamisesta jäävät näiden nimettömien vihjaajien varaan, ja jutun taustoitus koskee ihan muita, yleisiä työllisyysasioita.
Mutta saatiinpa aikaan uutinen, joka luettiin vakavalla naamalla kansalle uutisissa. Nyt kaikki tietävät taas kerran, että ei tule hallituksen työstä mitään. On surullista huomata, että aika ajoin Yle vajoaa ihan iltapäivälehtien tasolle ja jopa alemmaksi.
Tällainen juoruilu on sekä ammattitaitoisten toimittajien että uutisten seuraajien aliarvioimista. Pois lukien tietenkin ne uutisten seuraajat, jotka vesi kielellä odottavat hallituksen epäonnistumista.
Ylen annattanut jo pitkän aikaa tuo “pakkomaksukanavan” nk. uutisointi.
Ylen anti sekä tv:ssa, että radiossa on sekä uutisoinnissa, että muussakin ohjelmistossa isolta osin heikkotasoista ja ravintoarvoiltaan kovin niukkaa. Henkinen nälänhätä uhkaa ja ihmiset voivat huonosti tässä aineellisesti jotenkuten hyvinvoivassa yhteiskunnassa. Oliko Ylellä jopa jonkinlainen kansanvalistuk-
sellinen tehtävä!? Siinä tapauksessa homma huonosti hoidettu.Tästäkin voisi hyvin tehdä uutisotsikoita!
Ylen anti ohjelmatarjonnassa on aivan omaa luokkaansa, mutta uutisten taso on lähtenyt jyrkkään luisuun Atte Jääskeläisen, Jouko Jokisen ja Merja Ylä-Anttilan astuttua toimitukseen.
Merja Yli-Anttila on mainostelevisiosta palkattu Ylen ohjelmien ja sitä kautta koko toiminnan alasajajaksi. Lisää sirkusta kaupallisten malliin. ”Taistelu vallasta yhteiskunnassa on taistelua tiedotusvälineiden hallinnasta.” Kuka näin totesi?
Yle Areena hakkaa koska tahansa maksulliset kanavat. Kuvitellaan, että se lupamaksu onkin maksu tästä niin ei tunnu niin pahalta.
Pitäisköhän hallituksen tehdä se pakkomaksu vapaaehtoiseksi eli saa itse päättää maksaako vai ei. Ainakin vaikka puoleksi vuotta kokeeksi.
Samaan aikaan kun ylen toimintaa kavennettaisiin (Halla-Ahon ehdotus) on sinne jo saatu muutama toimittaja, joka toimii mainiosti laadunalentajina uutisoinnissa. Tarkoituksenmukaista ja toimivaa.