Tuttu virsi

Eilen meille kerrottiin taas kerran, että työttömät ovat laiskoja eivätkä mene töihin. Erityisen laiskoja ovat nuoret työttömät, joita yhteiskunta suorastaan kannustaa elämään veronmaksajien rahoilla.

Ilta-Sanomat kertoi konepajayrittäjästä, joka ei löydä koneistajaa tarjoamallaan 1 800 euron kuukausipalkalla, ja Iltalehti nimitti Ylen Areenan sarjan Logged in ongelmanuoria loisijoiksi, joiden pitäisi ottaa vastuuta omasta elämästään. Kyseiset nuoret ovat syrjäytyneitä kuka mistäkin syystä, mutta heidät leimataan pelkästään laiskoiksi. Kun jutussa vielä sanotaan taikasanat “veronmaksajien rahat” ja kerrotaan tukien olevan 1 100 euroa kuukaudessa, niin someraivo on valmis.

Katsotaan ensin tuota Ilta-Sanomien juttua, joka näkyi tänään olevan sellaisenaan myös sanomalehti Karjalaisessa. Facebookissa eräs koneistaja kertoi käyttäneensä puoli tuntia turhaan tuon työpaikkailmoituksen etsimiseen. Toimittaja lienee kuitenkin tehnyt taustatyöt, joten ilmoitus epäilemättä löytyy jostain. Koneistajan mukaan alin TES:n mukainen palkka on kuitenkin 2 050 euroa, joten ei ihme, jos työntekijöitä ei löydy.

Mutta ei se mitään, näin saatiin hutera aasinsilta sinänsä asialliseen juttuun kohtaanto-ongelmasta. Sen ratkaisemiseksi Iltalehden Mika Koskisella näyttäisi omasta jutustaan päätellen olevan yksinkertainen ratkaisu: loisivien ongelmanuorten on ryhdistäydyttävä ja mentävä töihin. Sitähän voisi tietysti kokeilla kysymällä, olisiko koneistajaa etsivä työnantaja halukas palkkaamaan juuri nämä nuoret.

Mutta eiväthän he mene töihin, koska yhteiskunta elättää heitä niin auliisti. Koskinen kertoo nuorten saavan työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea helposti jopa yli 1 100 euroa. Moni lukee jutun niin, että asuminen ja kaikki muut kulut maksetaan, ja sen lisäksi annetaan tonni käteen rilluttelurahaa. Ei jutussa niin sanota, mutta sellaisen kuvan asioista tietämätön saa, kun hänelle kerrotaan vain tukien määrä, mutta unohdetaan menot.

Asumistuki ei kata koko vuokraa, ja työmarkkinatuesta jää käteen noin 580 euroa. Toimeentulotukea voi saada vain, jos laskelmat osoittavat vajetta. Näillä tuilla työttömän on kustannettava koko elämänsä. Tässä lehden juttuun liittyvä Facebookista löytämäni kuva, joka kertoo työttömällä olevan myös menoja.

Menojen jälkeen ruokaan ja kaikkeen muuhun kulutukseen jää käteen noin 350 euroa eli vähän yli kymppi päivässä. Ihanko oikeasti Koskinen ja kommenteista päätellen iso osa kansasta uskovat näiden nuorten elävän leveästi veronmaksajien rahoilla? Jos joku kadehtii tuilla eläviä, niin tuota luksuselämää kokeilemaan pääsee helposti lopettamalla työnteon.

Olen tavannut monia, jotka työssä ollessaan nimittävät työttömiä tuilla eläviksi loisiksi. Kun työttömyys sattuu omalle kohdalle, niin he hämmästyvät tukien pienuutta. Heillä ei ole ollut tarvetta perehtyä niiden todelliseen määrään, vaan he ovat uskoneet tarinoita. Kun he itse joutuvat hakemaan tukea, niin totuus paljastuu. Kaikille tosin ei paljastu, vaan he alkavat epäillä kaikkien muiden saavan enemmän ja helpommalla, koska sellaista puhutaan niin paljon.

Anna Kontula sanoi Facebookissa, että nyt tosiaan tarvittaisiin niitä Koskisen kaipaamia arvovalintoja. Ensimmäinen voisi olla se, että ammattitoimittajat eivät rinnastaisi työttömiä loisiin. Sen jälkeen voitaisiin luopua asenteista, joiden mukaan ongelma on aina niissä kaikkien pienimmissä tuissa. Sitten voidaan miettiä, miksi 1980-luvulla vallitsi lähes täystyöllisyys, vaikka tuet olivat nykyistä suurempia ja vastikkeellisuus vähäisempää.

Näitä tarinoita tuilla leveästi elävistä työhaluttomista työttömistä levitettiin lehdissä monen kuukauden ajan ennen aktiivimallin säätämistä. Nyt hallitus on aloittamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, joten poliittinen lobbaus tukien leikkaamiseksi on alkanut ja laiskoja työttömiä rupeaa taas löytymään. Mieliä on muokattava siihen suuntaan, että tukia leikkaamalla rupeaa alipalkattu työ maistumaan.