Rikkaat, köyhät ja lapsilisät
Eilen Yle käynnisti taas aika ajoin esille putkahtavan keskustelun lapsilisistä. Ylen teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa kansanedustajista on sitä mieltä, että se kuuluu myös hyvätuloisille. Kysymättä jäi, kuuluuko se myös köyhille. Se ei nimittäin ole kuulunut heille enää aikoihin, sillä se ruvettiin laskemaan toimeentulotukea saaville tukea alentavaksi tuloksi jo vuonna 1994.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimeentulotukea saavan tukilaskelmassa lapsilisä leikkautuu pois. Hyvätuloinen voi vaikka sijoittaa lapsilisät lasten pesämunaksi, mutta toimeentulotukiperhe joutuu käyttämään koko rahan elämiseen. Lapsilisä ei ole rahaa rikkaille, mutta köyhille on. Tai olisi, jos sen saisi toimeentulotuen lisäksi.
Vuonna 1948 säädettiin lapsilisälaki, jonka mukaan lapsilisää ruvettiin maksamaan ihan kaikille lapsille vanhempien tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Se on universaali tuki, joka erottaa sen muuten tarveharkintaan perustuvasta tukijärjestelmästä. Sen tarkoitus on tasata kustannuksia lapsiperheiden ja muiden väestöryhmien välillä. Ajan saatossa lapsilisän reaaliarvo on laskenut, ja käytännössä se on nyt 30 prosenttia alempi kuin 1990-luvulla.
Kaikkien tietämä totuus on, että rikkaat eivät tarvitse lapsilisää, mutta en silti lähtisi ottamaan sitä heiltä pois. Sen yksi tarkoitus on vahvistaa hyvinvointivaltion legitimiteettiä eli vahvistaa keskiluokkaisten ja hyvätuloisten veronmaksuhalua. Sitä voi ihan hyvin sanoa vaikka hyvinvointivaltion maksamaksi suojelurahaksi, mutta on ihan oikein, että myös paljon veroa maksavat saavat veroilleen vastinetta ilman hakuprosessia.
Lapsilisän leikkaaminen hyvätuloisilta johtaisi tarveharkintaan ja kasvavaan byrokratiaan. Se tulisi kalliimmaksi järjestelmäksi kuin nykyinen automaattinen malli. Jos sitä nyt ruvettaisiin purkamaan yläpäästä, niin sen romuttaminen vaikka kokonaan kävisi helpommin tulevaisuudessa.
Lapsilisien poistamisen vaatiminen rikkailta on samanlainen helppo heitto, joka kuullaan suunnilleen jokaisen uuden kunnanvaltuuston ensimmäisissä kokouksissa. Aina löytyy joku uusi valtuutettu, joka ehdottaa luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden poistamista. Säästö olisi mitätön, mutta seurauksena olisi mielenkiinnon loppuminen.
Valtio ei kaadu siihen, että lapsilisää maksetaan kaikille. Köyhän talous sen sijaan ei kohene yhtään lapsilisillä, koska ne leikkautuvat pois toimeentulotuesta. Siinä on korjaamista vaativa ongelma. Universaali oikeus ei olekaan universaali, koska se ei koske kaikkein köyhimpiä.
Ongelma ei ole se, että lapsilisää maksetaan hyvätuloisille, vaan se, että sitä ei makseta kaikkein pienituloisimmille.
***
Lisäys 4.3.2020 klo 10.50
Minulle ennätettiin jo huomauttaa, että lapsilisän leikkaus kompensoidaan lapsen saamalla toimeentulotuella. Tämä oli tarkoitus vuonna 1994, mutta toimeentulotuki ei ole kasvanut elinkustannusten nousun mukaisesti. Lisäksi 10–17-vuotiaan lapsen toimeentulotuki on vain 70 prosenttia perusosasta ja alle 10-vuotiaan lapsen 63 prosenttia perusosasta. Perusosan suuruudesta on säädetty toimeentulotukilain 9 §:ssä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search%5Bnimike%5D=laki%20toimeentulotuesta&search%5Btype%5D=metadata#L2P9
Toimeentulotukiasiakkaat ovat siis ainoa ryhmä, joiden tulot vaikuttavat lapsilisiin.
Lisäys 4.3.2020 klo 11.45
Kansanedustajien ilmeisestä tietämättömyydestä tästä asiasta kertoo tänään myös Sami Kuusela Suomen Kuvalehden Hupparihörhö-blogissaan.
Öh tuota. Eikös se mennyt niin, että vuonba 1994 lapaille maksettavas toimerntulotukea vastaavasti korotettiin, jotta muutos oli kustannusneutraali? Oleellisin muutos oli, että toimeentulotuki oli tuolloin sidottuna elinkustannusindeksiin, mutta lapsilisät eivät. Samalla luotiin automaatio, joka nosti toimeentulotukea, jos lapsilisiä joku hallitus päätti leikata.
Tarkkaan otten näin, mutta lopputulos on, että toimeentulotuen korotukset ovat laahanneet niin jäljessä, että nykyisin lapilisä leikkauttu kokonaan pois.
Oisko reilumpaa vaatia kuitenkin toimeentulotuen nostoa? Kun siinä on kyse perheen tulojen kokonaisuudesta, josta yksi elementti (lapsilisät) ei riipu perheen muista tuloista (tai menoista).
Itse olen sitä mieltä, että muita etuuksia tulisi nostaa niin, että toimeentulotuki ei olisi kenellekään säännöllistä tuloa.
Lapsiliäkun nyt kuitenkinlähetetään perheentililleniineiköihan järkevääettäjätetäänvain senvähetminenpois. ei ne ilman kustannuksia nelapsilisätkäänsihmitentitileilletupsahda ja nyt vielä sitä kustannusta ”lisätään” sosiaalityöntekijän ”lisätyöllä”.Jos ruvettaisi se ”lisätyönosuus” laskemaan kaikista ”lisätöistä” niin voisi tulla aikamoinen summa niistä vaikka mitättömältä saattaa ensisilmäyksellä tuntuakkin. Jos ei kerran sen rikkaan lapsilisää voilopettaa kun tulee ”kalliiksi” se lopettamien niineipitäisi jatkaa niiltäköyhiltä senlapsilisän ”leikkamista”kun sekin tulee ”kalliiksi”.
Hallitus palautti työttömien lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen. Lapsilisä pitäisi samalla tavalla laskea lapsen subjektiiviseksi oikeudeksi. Nyt tämä yhdenvertaisuus ei toteudu, koska lisä leikkaantuu pois kotitalouksissa, jotka saavat toimeentulotukea.
Lapsilisän tarkoituksena oli taata jokaisen lapsen perustarpeiden tyydytys, ja tämä tarkoitus on nyt täysin päälaellaan.
Universaali, siis yleinen ja kaikkia koskeva oikeus ei toteudu, vaan se ensin evätään niiltä, jotka eniten sitä tarvitsevat. Uusliberalismin oppien mukaan tämäkin on mennyt.