Vahvemman laki vai heikomman turva?
-Tämä asia on hyvin yksinkertainen. Sopimukseen ei sisälly menettelyä, jolla voitaisiin lykätä turvapaikkahakemusten yleistä käsittelyä.
Näin sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Hänen mukaansa Kreikan päätös jäädyttää väliaikaisesti turvapaikkahakemukset on yksiselitteisesti vuoden 1951 pakolaissopimuksen vastainen. Tätähän minäkin olen sanonut jo monta päivää, mutta nyt kaikki omatekoiset kansainvälisen oikeuden asiantuntijat voivat jatkaa väittelyä professorin kanssa.
Koskenniemi vie pohjan sekä perussuomalaisten tulevalta välikysymykseltä että kokoomuksen lakiesitykseltä, jonka mukaan lakiin pitäisi säätää mahdollisuus poiketa pakolaissopimuksesta. Se ajatus on muutenkin järjetön, sillä kansainväliset sopimukset ovat voimassa lain tavoin, eikä sopimuksia mennä muuttamaan yksipuolisesti. Jos ette usko, niin kokeilkaa vaikka muuttaa yksipuolisesti jotain itseänne velvoittavaa sopimusta. Löydätte itsenne nopeasti oikeudesta, ja kansainväliseen tuomioistuimeen päätyy myös valtio, joka ei noudata sopimuksia tai muuttaa niitä yksipuolisesti.
Media on hämmentänyt monta päivää ihmisten mieliä puhumalla hallituksen kahdesta linjasta. Hallitus on luvannut auttaa Kreikkaa, mutta sisäministeri Maria Ohisalon mukaan Suomi ei osallistu lainvastaiseen toimintaan. Tämä ristiriita on tekemällä tehty, ja on sääli, että media on lähtenyt toistamaan sitä lähes kritiikittä. Kuten Koskenniemi sanoo, niin tämäkin asia on selvä. Suomi voi auttaa Kreikkaa toimimaan pakolaissopimuksen mukaisesti, mutta ei rikkomaan sopimusta.
Juridisesti selvää asiaa on onnistuttu ihan Suomen sisäpoliittisista syistä sekoittamaan monta päivää vetoamalla vallitsevaan tilanteeseen, johon sopimusten tulkinnan pitäisi sopeutua. Tilannetta Kreikan ja Turkin rajalla käytetään opposition aseena hallitusta vastaan. Vetoaminen hankalaan tilanteeseen on juridisesti kestämättömällä pohjalla, sillä sopimukseen ei ole kirjattu tulkintamahdollisuutta.
Kansainväliset sopimukset ovat siis voimassa lain tavoin, ja voimassaolevaa lakia noudatetaan tilanteesta riippumatta. Jos ja kun tilanne käy kestämättömäksi, niin lakia muutetaan. Nyt näyttää siltä, että pakolaissopimusta pitäisi muuttaa. Sekin voidaan tehdä, mutta sitä ei tehdä Suomessa.
Tilanne Kreikan rajalla on näyttänyt valtioiden avuttomuuden ja ihmisten raadollisuuden. EU ei ole oppinut, että diktaattorin kanssa ei kannata tehdä sopimuksia, sillä ne eivät pidä. Omat oppositiopoliitikkomme käyttävät rajalla loukussa olevien ihmisten hätää sisäpolitiikan aseena. Tavalliset somettajat osoittautuvat laumaeläimiksi, jotka ajattelevat vain itsensä ja oman lähipiirinsä etua. He eivät tule ajatelleeksi, että juuri kansainväliset sopimukset ovat pienen maan ainoa turva. Jos Venäjä jostain syystä päättäisi kuljettaa pakolaisia meidän rajallemme ja näyttää heille suunnan länteen, niin Suomi tarvitsisi EU:n apua yhtä kipeästi kuin Kreikka nyt.
Minua sanotaan sinisilmäiseksi idealistiksi, joka ei ymmärrä maailman kuuluvan vahvoille. Ymmärrän sen oikein hyvin, ja juuri siksi vaadinkin aina sekä lakien että kansainvälisten sopimusten noudattamista. Ne on tehty heikoimpien suojelemiseksi. Tätä eivät suostu ymmärtämään ne, jotka kuvittelevat olevansa vahvoja ja pärjäävänsä myös sellaisessa maailmassa, jossa vallitsee vahvimman laki.
Luettuaan Koskenniemen ja Sakun kirjoitukset, nyt viimeistään luulisi heikommillakin hoksottimilla varustettujen persu-kokkari-kotitarvejuristia leikkivien tajuavan, että he ovat esityksineen umpikujassa. Mukaanlukien myös Orpon ja Halla-ahon.
Voisitteko te viisaat kertoa, voiko suvereeni valtio irtautua halutessaan mistä tahansa solmimastaan sopimuiksesta?
Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä prosessi on äärettömän vaikea ja pitkä. Sopimuksetonta tilaa tuskin kukaan halua, koska sopimukset suojelevat myös meitä. Uusien sopimusten solmiminen taas on hankalaa ja epävarmaa, ei ole mitenkään sanottu, että päädyttäisiin edullisempaan sopimukseen kuin ennen.
Eli lyhyesti: ei kannata.
Tottakai kaikki sopimukset ovat purettavissa, mutta tässähän ei ole kyse siitä, Kreikka ei vaan noudata sopimusta, ja siitä taas ei ole mitään sanktioita.
Kiitos sitkeydestäsi ja tinkimättömyydestäsi! Kaltaisesi äänet tuntuvat olevan nykyisin harvassa. Pakolaisten hädällä kalastellaan pyrkien saavuttamaan omia, mitättömiä ja oppurtunistisia pyrkimyksiä. Tässä ei välttämättä poliitikko paljon eroa ihmissalakuljettajasta.
Ns. tavallisten pulliaisten arkeen pakolaisuutisointi näyttäytyy keinottomuuden viestintänä. Se on kummallista, sillä keinoja on, vaikka millä mitoin. Ensimmäiseksi täytyisi vain ymmärtää, että todellinen solidaarisuus kohdistuu yhtä aikaa sekä ulos että sisään. Eli pakolaiasiaa pitäisi hoitaa siis sisä- ja ulkopoliittisena kysymyksenä yhtä aikaa. Sitten vain ne jo neuvotellut 6 miljardia asian hoitamiseen Euroopassa. Solidaarisuusrahaa maille, jotka suostuvat ottamaan pakolaisia vastaan ja hoitavat säällisesti sekä turvapaikkahakemuksen käsittelyn ja kotouttamisen. Samaa solidaarisuusrahaa myös tälläisten maiden köyhimmille kansalaisille, jotta kenellekään ei ole tarvetta kiistellä kuka “saa enemmän”. Yksi miljardi lisää esim. Suomen valtion budjettiin auttaisi varmaan ihmeesti ymmärtämään pakolaisten hätää – varsinkin kun osa siitä tulisi suotaan köyhimpien kukkaroon.