Huhuja ja tietoja
Maa on poikkeustilassa ja hallitus tiedottaa päivittäin koronatilanteesta, mutta taas kerran huhut leviävät tietoa nopeammin. Kun yksi kertoo yhtä ja toinen toista, niin kohta pirukaan ei ota selvää totuudesta. Huhuihin on helppo uskoa, ja erityisen mielellään huhuja levittävät ne, joihin on syvälle juurtunut epäluulo kaikkea virallista tiedottamista ja erityisesti nykyistä hallitusta kohtaan.
Esimerkin huhusta tarjosi eilen A-talkissa perussuomalaisten Riikka Purra, joka sanoi jonkin sairaalan pesevän kertakäyttöisiä suojavälineitä. Hän ei kuitenkaan yksilöinyt yhtään tapausta, joten se vaikuttaa kuulopuheelta.
Varsinkin hoitoalan ammattilaiset ovat kovasti ihmetelleet väitettä, joten nyt huhulle pitäisi löytyä katetta. En tiedä löytyykö, mutta huhuilla murennetaan luottamusta.
Luottamusta murentaa myös joidenkin media-alan ammattilaisten vaatimus saada tietää tarkalleen tehohoidossa olevien määrä. Tähän saatiinkin eilen ministeri Krista Kiurulta vastaus, jonka mukaan eilen tehohoidossa oli viisi henkilöä. Sen tarkemmin tapauksia ei julkisesti yksilöidä, sillä kun kyse on näin pienestä määrästä, olisi jopa potilaiden henkilöllisyys selvitettävissä. Se taas ei kuulu tippaakaan medialle eikä kansalaisille.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt hoitoalan palkkaneuvotteluiden katkeaminen keskellä pahinta mahdollista tilannetta. Katkeamisen syistä liikkuu kahdenlaista tietoa. Iltalehti syytti eilen hoitajia suhteellisuudentajun puutteesta ja kiristämisestä kertomalla työnantajapuolen näkemyksen. Sen mukaan hoitajat ovat esittäneet kymmenen prosentin korotusvaatimuksen.
Hoitajien näkemystä ei kerrottu. Sen mukaan kymmenen prosentin korotusvaatimusta ei ole neuvottelupöydässä esitetty, ja työnantajapuolen tarjous edellyttäisi palkattomien kiky-tuntien tekemistä tämän vuoden loppuun asti. Tehyn tiedotteen voitte lukea täältä.
Minä en tiedä totuutta, mutta joku näyttäisi valehtelevan. Sen tiedän, että ainakin Iltalehden jutulla on enemmän lukijoita kuin Tehyn tiedotteella, joten siitä tulee yleinen totuus. Näin lietsotaan epäluottamusta juuri niitä ammattilaisia kohtaan, joiden työ on tällä hetkellä kaikkein tärkeintä.
Alkaa oikeasti näyttää siltä, että kohta kannattaa seurata vain hallituksen ja viranomaisten tiedotteita. Kevennykseksi voi sitten seurata vaikkapa julkkisten päivittäisiä kärsimyksiä rajoitusten kauheassa kurimuksessa. Tähän mennessä olen huomannut ainakin Frederikin joutuneen syömään Kanariansaarilla purkkinakkeja, ja Teuvo Hakkaraisen avio-onnen esteeksi muodostui yllättäen hänen itsensä jo vuosia vaatima rajojen sulkeminen.
Sota-aikaa emme onneksi elä, mutta silloin ainakin ymmärrettiin huhujen vaarallisuus. Ihan yhtä vaarallisia ne ovat nytkin, sillä nykyisin huhut leviävät sosiaalisen median välityksellä paljon tehokkaammin kuin ennen suusta suuhun.
***
Parin viime päivän aikana kommentointi on mennyt niin mahdottomaksi, että olen kyllästynyt lapioimaan paskaa. Jos kommentointi ei siistiydy, niin se loppuu kokonaan ennalta määräämättömäksi ajaksi.
***
EDIT 22.3.2020
Koska moni on ymmärtänyt jutun tahallaan väärin ja väittää minun sanoneen Purraa valehtelijaksi, niin neuvon heitä lukemaan jutun uudelleen. Jos joku ei vieläkään ymmärrä, niin tässä selitys:
Purra esitti väitteensä torstai-illan A-talkissa, mutta ei suostunut yksilöimään yhtään tapausta. Kirjoitin jutun 12 tuntia myöhemmin perjantaiaamuna, eikä Purra ollut yksilöinyt yhtään tapausta vieläkään edes sosiaalisessa mediassa, vaikka sitä häneltä pyydettiin. Se siis vaikutti huhulta. Vasta 12 tuntia juttuni julkaisemisen jälkeen eli perjantai-iltana ilmestyi tämä artikkeli, josta minulla ei ollut ennakkotietoa. Blogi ei ole jatkuvasti päivittyvä uutinen.
Eilen A-talkissa tämä Purra tosiaan keskittyi arvostelemaan viranomaisia. Erityisesti hän vaati avoimuutta tiedottamisessa. Ei luonnollisesti koske häntä itseään nimettömiä huhuja levittäessään.
Kiitos Saku!