Kohtuullinen pyyntö

Kun joku tekee jotain tärkeää, niin viereen ilmestyy monta arvostelijaa, neuvojaa ja asioiden sotkijaa. Tämä näkyi selvääkin selvemmin viikonlopun uutisoinnissa, kun iltapäivälehdet repivät kohuotsikoita maan hallituksen ja presidentin välisestä kuvitellusta erimielisyydestä. Hämmentäjiä on muutenkin niin paljon, että pääministeri Sanna Marin toivoi hallitukselle työrauhaa.

Pyyntö on kohtuullinen, eikä minultakaan heru ymmärrystä tahallisille hämmentäjille. Sen sijaan ymmärrän kyllä sosiaalisessa mediassa käytävää kansalaiskeskustelua. Olemme kaikki uudessa tilanteessa, meillä on nyt enemmän aikaa pohtia asioita ja kaikkia pelottaa. Hallituksen tiedottaminen on ollut selkeää, eivätkä liikkumisrajoitukset ja ohjeet liene enää kenellekään epäselviä.

Sen sijaan monille näyttää jääneen epäselväksi valmiuslain mukainen proseduuri. Onko kaikki mennyt varmasti lain mukaan ja mitä ne lait oikein sanovat? En ole sattunut näkemään missään lehdessä selvitystä menettelytavoista, mutta sen sijaan silmiini osui Hannes Mannisen päivitys Facebookissa. Siinä pitkän linjan poliitikko antaa ensin huutia jälkiviisaille ja medialle. Sitten hän selittää poikkeusolojen ja valmiuslain juridisen taustan ja menettelytavat niin selkeästi, että jokainen ne ymmärtää.

Ensin hallitus ja presidentti toteavat poikkeusolot yhdessä, ja asian vahvistaa eduskunta perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Poikkeusolojen toteaminen edellyttää aina valmiuslaissa ja sen perusteluissa mainittujen edellytysten täyttymistä, ja näitä edellytyksiä ei ollut vielä tammi- ja helmikuussa.

Valmiuslakia ei voi ottaa käyttöön kerralla kaikessa laajuudessaan, vaan sieltä voidaan aktivoida vain se tai ne pykälät, joita tosiasiallinen tilanne vaatii. Myös tämän tarkistaa eduskunta perustuslakivaliokunnan tarkastuksen pohjalta. Eduskunta voi hyväksyä aktivoinnin kokonaan tai osittain tai hylätä sen.

Valmiuslaista valitut pykälät aktivoidaan toteuttamisasetuksilla, joissa määritellään käytännön toteutus. Näillekin asetuksille on saatava eduskunnan hyväksyntä perustuslakivaliokunnan tarkastuksen jälkeen. Asetusten ja toimenpiteiden on valmiuslain mukaan oltava oikea-aikaisia ja oikeasuhtaisia. Niitä ei saa antaa liian aikaisin eivätkä toimenpiteet saa olla ylimitoitettuja.

Prosessi on tällainen siksi, että Suomi on oikeusvaltio. Nykyistä valmiuslakia ei ole koskaan ennen sovellettu, joten kaikki päätökset toimivat myös ennakkotapauksina mahdollisia tulevia tulkintoja varten.

Tämän selkeämmin asiaa ei enää voi sanoa, ja ainakin kaikkien kansanedustajien pitäisi tämä tietää. Myös kansalaisten olisi hyvä tietää tällaiset asiat, sillä oikea tieto herättää luottamusta. Tuskin kukaan kaipaa hädissään hosuvaa hallitusta, joka tekee päätöksiä jokaisen kohu-uutisen perusteella.

Oikeusvaltiossa jokainen päätös perustuu lakiin, ja siksi median olisi syytä kertoa lain sisällöstä ja oikeista menettelytavoista mieluummin kuin tehtailla kohu-uutisia riidoista, epäröinnistä ja väitetystä viivyttelystä. Nyt on aika jakaa oikeaa tietoa, ja jälkipyykki pestään sitten myöhemmin. Sitten voidaan miettiä, olisivatko valmiuslain edellytykset täyttyneet jo aiemmin ja olisiko jotain pitänyt päättää toisin.

Pääministerin pyyntö työrauhasta on kohtuullinen, ja toivoisin median sitä noudattavan. Se ei tarkoita sensuuria, vaan oikean tiedon jakamista epätietoisille kansalaisille.