Kouluun vai ei?

Hallituksen periaatepäätös koulujen avaamisesta 14.5. alkaen on ymmärrettävästi aiheuttanut keskustelua puolesta ja vastaan. Monille on epäselvää, kuka päättää tästä asiasta yksittäisissä kunnissa. Tätä epäselvyyttä lisää virheellinen tieto, jonka mukaan yksittäiset kunnat voisivat halutessaan jatkaa koulujen sulkemista tartuntatautilain nojalla. Näin sanoo muun muassa Jocka Träskbäck laajasti levinneessä blogikirjoituksessaan.

Uutisointi asioista on epäselvää, kun puhutaan sekaisin hallituksen päätöksistä, valmiuslaista, tartuntatautilaista ja perusopetuslaista. Kaikkein parhaiten asioiden juridiikasta pysyy selvillä lukemalla Perustuslakiblogia. Siellä käsitellään jo nyt koulujen avaamisen juridiikkaa, ja lähiaikoina on luvassa tarkempi selvitys.

Lyhyesti sanoen Träskbäckin blogikirjoituksessa on täysin oikein vain kohta 2. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppilas voi jäädä huoltajan päätöksellä kotiopetukseen, ja siitä riittää ilmoitus koululle. Lupaa ei tarvitse hakea, mutta vanhemman tulee vastata opetuksesta.

Muilta osin juridiikka menee näin:

Poikkeusolojen julistamisen yhteydessä maaliskuussa valtioneuvosto ohjeisti aluehallintovirastot sulkemaan kaikki koulut tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Tämän jälkeen opetuksen järjestämisvelvollisuutta rajattiin vielä valmiuslain nojalla siten, että lähiopetus muutettiin etäopetukseksi. Koulut siis suljettiin sekä valmiuslain että tartuntatautilain nojalla. Samojen lakien nojalla ne myös avataan, koska järjestämisvastuun rajaaminen ei ole enää valmiuslain mukaisesti oikeudellisesti välttämätöntä.

Päätöksen koulujen avaamisesta tekevät siis aluehallintovirastot maan hallituksen ohjeistuksen mukaisesti ihan samalla tavalla kuin ne päättivät niiden sulkemisesta. Yksittäiset kunnat eivät voi omin päin päättää koulujen suljettuina pitämisestä tartuntatautilain 58 §:n nojalla, elleivät lainkohdan perusteet täyty. Laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti pitää olla todettu tai sen esiintymisen on oltava perustellusti odotettavissa.

Siinäkään tapauksessa päätösvaltaa eivät käytä opetustoimesta vastaavat kuntien viranhaltijat ja lautakunnat, vaan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin. Se toimielin on yleensä sosiaali- ja terveyslautakunta, ja se tekee päätöksensä tartuntatautilääkärin lausunnon perusteella. Koulujen suljettuina pitäminen tartuntatautilain nojalla ei ole mielipiteisiin perustuva kunnissa tehtävä poliittinen päätös.

Sellainen ei ole myöskään etäopetuksen järjestäminen kaikille. Etäopetus aloitettiin valmiuslain nojalla, ja sen nojalla se myös lopetetaan, koska valmiuslain edellytykset eivät enää täyty. Kunnilla ei ole oikeutta päättää toisin, vaikka perusopetuslain 18 § mahdollistaakin tiettyjä erityisjärjestelyjä. Ne koskevat kuitenkin vain yksittäisiä oppilaita esimerkiksi oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Ymmärrän täysin vanhempien tunteman huolen, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään tavallinen kunnissa päätettävä asia, jossa voidaan vapaasti olla eri mieltä ja viime kädessä päättää vaikka äänestämällä.

Tämän jutun kirjoitin paitsi korjatakseni väärää tietoa, niin myös siksi, että talvella minut valittiin kuntamme hyvinvointilautakunnan puheenjohtajaksi. Jos ja luultavasti kun minuunkin tullaan olemaan yhteydessä koulujen avaamisen puolesta tai sitä vastaan, niin olenpahan ainakin selvittänyt asian juridiikan jo etukäteen. Kunnan luottamushenkilöiden päätösvalta on laaja, mutta ei rajaton.

EDIT 4.5.2020 klo 13.20
Täsmennetty kuudetta kappaletta siten, että koulujen sulkemisesta kunnassa päättää tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tartuntatautilääkärin lausunnon perusteella.

puheenaiheet koronavirus laki koulutus
Kommentit (61)
  1. Jukka Tujula
    4.5.2020, 10:26

    Nettikommenteista pätellen koulujen avaaminen on aiheuttanut paljon vihaa. Monet kertovat tietävänsä, että ei kukaan lapsiaan kouluun päästä. Ja innokkaimmat vaativat Sanna Marinia syytteeseen murhasta.
    No, Iltalehden kommenttipalstaa on aina ”hauska” lukea.

    1. Toivottavasti nuoret poliitikkomme ymmärtävät, että netti ja some eivät todellakaan edusta suuren yleisön ääntä. Koronahysteerikot kirjoittavat siellä 24/7. Kun tämä hössötys on ohi, tulevat ”kriitikot” takaisin väittäen, että koko kansa vastustaa maahanmuuttoa. Etteivät vaan olisi samoja kirjoittajia nämä hysteerikot ja kriitikot…

      Meidän lapsemme menevät kouluun ja niin taitavat mennä naapureidemmekin lapset.

    2. Kummallissta toimittajatyötä.

      Iltalehden pääkirjoitus eilen illalla klo 21.35 by Reetta Karvala: ”Hallitus ei päässyt sopuun rajoitusten purkamisesta – ministerit erimielisiä”.
      Sama aviisi kertoo viisi minuuttia myöhemmin, kuinka hallitus poistuu Säätytalolta: ”Ei erimielisyyksiä, tunnit vain loppuivat”.

      Kansan syvästi rakastama YLE toistaa illan uutisissa, kuinka ”hallituksen neuvottelut venyvät”. Miten voi noin sanoa, kun jo aamulla kerrottiin, että asiat ovat monimutkaisia, vaativat harkintaa monelta kantilta ja on varauduttu pitkään iltaan. Ja kun aamuun päästiin, Ylen toimittaja tenttaa Vihriälää, onko viivästykseen syynä kenties ministerien erimielisyydet valittavasta linjasta? No ei ollut sekään. Varmaan joitain potuttaa.

      1. Ei vaadi erityisponnisteluja havaita, miten propagandakoneisto jauhaa. Näin meitä hallitaan, luodaan ilmastoa: ministerit erimielisiä => hallitus ei kykene päätöksiin => hallitus huono ja vaihtoon.

        Tällaisen journalismin ainut tehtävä on propagoida, ei valistaa. Kreeta Karvalan pääkirjoitus kertoi tilanteen täsmälleen päinvastoin kuin hänen oman lehtensä uutisointi. Tekstit oli helppo panna rinnakkain kun ilmestyivät saman päivän aviisissa.

        Työlääksi menee, kun pitää lehdetkin lukea rivien välistä…

        1. Luin Karvalan jutun juuri kun ministerit kertoivat asiasta mennessään säätytalolla ja täytyy sanoa että Karvala ammentaa juttunsa suoraan hevosmiesten tietotoimistosta. Hevosmiesten tietotoimisto tuntuu olevan kyllä varsinainen Iltalehden ja Ilta-Sanomien erikoistoimittajien tietotoimisto, jonka tietoihin he tukeutuvat sepittäessään omia tarinoitaan.

          1. Sehän niistä erikoisia tekeekin. Ennen toimittajat olivat hyvinkin tarkkoja että kirjoitukset pitivät paikkansa. Sittemmin on lähdesuojaan vedoten ilmestynyt huhuja, juoruja ja muuten vaan perättömiä puheita. Seppo Heikinheimo kärähti kun kirjoitti tapansa mukaan solvaavan kritiikin konsertin käsiohjelman perusteella. Vahinko vaan että taiteilija oli muuttanut ohjelmistoaan. Silloin hypättiin Ludvikinkadulla tasajalkaa kun tyyppi teki naurunalaiseksi Erkon lippulaivan.

    3. Minulla on toivomus. Kouluikäisten lasten vanhemmat voisivat mieluummin pelätä tulevaa kesää, jos pelätä haluavat. Kesäloma on pitkä ja kukaan tuskin pysyy neljän seinän sisällä tai vie lapsensa päivittäin vain luontopolulle.

      Kesällä liikutaan ja kyläillään sukulaisten luona. Matkalla käydään huoltoaseman baarissa ja ruoka ostetaan marketeista, lapset ovat mukana koko ajan. Uimarannalla unohtuu turvaetäisyydet ja jätskikioskin jonossa unohtuu koko virus. Kesän aikana useimmat käyvät eri paikkakunnilla, tapaavat lukuisan määrän vieraitaihmisiä puistoissa, marketeissa ja pienissä tapahtumissa. Ollaan pikkuhiprassa kesäyössä eikä huolet paina.

      En tiedä mihin asiantuntijat perustavat tulevaisuusvisionsa, mutta ehkäpä siinä on otettu huomioon krsäloma-aika. Syksyksi nimittäin ennakoidaan tautitapausten kiivasta kasvua, jopa moninkertaistumista nykytilanteeseen verrattuna. Syynä ei ole tämä 2 viikon koulunkäynti vaan kesä ja kesälomat. Miettikääpä hetken, minkälaisia kesänviettotapoja teillä on ollut? Maltatteko luopua niistä edes osittain?

      Tuskinpa. Siksi syksyllä on mitä todennäköisimmin sairastuneita paljon enemmän kuin nyt. Virus on keskuudessamme vielä pitkään, se vaikuttaa arkeemme vielä hyvin hyvin pitkään.

      1. Totta mutta toisaalta sitähän monet tässä ovat juuri yrittäneet ajatella. Monessa perheessä on oltu mahdollisimman eristyksissä toivoen että uskaltaisi kesälomalla edes siinä mumon pihassa käydä. Kahden viikon koulun jälkeen riski taudin kantamiseen on taas suurempi todennäköisesti. Toivottavasti olen väärässä mutta yksi ajatus tämäkin.

      2. Sen 2 kouluviikon aikana ei tartunnat leviä sen enempää kuin kotipihallakaan. Virus hyppää kyytiin todennäköisemmin mistä tahansa muualta kuin koulusta.

        Yli 70-vuotiaat kotona elävät ovat jo heiluttaneet keskisormea kaikenmaailman rajoituksille, somessa ovat kuntopoluilla juoksentelevat isoäidit ja isoisät olleet sitä mieltä etteivät he tarvitse rajoituksia, koska järki on kuulema päässä ja se suojaa. Että ei siitä ilmeisesti tarvitse kenenkään huolta kantaa.

      3. Niin kutsutut asiantuntijathan olettavat virheellisesti tämän olevan jotenkin influenssaviruksista poikkeava ja ettei meillä ole vastustuskykyä ollenkaan. Ihanpa näyttää normaalin kausivaihtelun myötä hiipuvan ja palaa ensi talvena, kuten muutkin virukset. Käsienpesun myötä tavanomaisten influenssapotilaiden määrä on romahtanut tänä keväänä, eikä niitä tätä menoa ole ensi syksynäkään. Rokotussirkus saattaa olla aikamoinen syksyllä kun paniikissa rynnätään piikille.

        Kristallipalloni kertoo, että koronaviruksia vielä haetaan syksyllä kissojen ja koirien kanssa, jotta rokotekauppa käy lujaa.

    4. Kaisa Jyräs
      4.5.2020, 12:51

      Tällä hetkellä ei sairaalahoidossa ole Suomessa yhtään lasta koronan takia.

      Ihmiset suorittaa kumallisia mielikuvaharjoituksia: ”Pääministeri syyrreeseen murhasta,” Vielä vaan ei ole yhtään lapsivainajaa.

      Perussuomalaisten ratsu laukkaa aina jossain tulevassa. Kiivaasti pohdittiin mitä tehdään, kum itärajalla on tuhansia pakolaisia. Kuorossa huudettiin: Kuka vastaa!!! Välikysymystäkin kyhättiin. Ministerien eroa vaadittiin.

      Tai sitten ratsu jumittuu johonkin menneeseen. Ei päästä eteenpäin ei sitten millään. Haaveeksi jäänyt ”nyrkki” on yksi sellainen. Taisivat jäädä jumiin Kekkosen aikaan. Viime vuosituhannelle. Sieltä se onkin varsinainen loikka tähän päivään.

      1. Janne Rinne
        5.5.2020, 12:58

        Edes täällä Ruotsissa, missä peruskoulut ovat olleet koko ajan auki, ei ole yhtään lasta koronaan kuollut ja aika harva on edes sairastunut. Ja ymmärtääkseni edes kouluissa työskentelevillä aikuisilla ei ole mitenkään erityisen paljon koronatartuntoja.

    5. Minä enenäävuosiinoleniitälukenutkunminulla onmahajollaonikävä taipumus reagoida sellaiseen, Samasta syystä en ole voinut pitkiin aikoihin enää seurata edes eduskunnan kyselytuntia.

      1. En tajua miksi aina joskus teksti muuttuu vaikka kuinka yrittää ne välilyönnitkin harkitan lyödä. Voiko olla sellainen viirus joka sotkee tätä kirjoittamista.Vai pitäisikö hankkia uusi näppäimistö?

    6. Vesa Eriksson
      5.5.2020, 01:59

      Sen ”siivoamisestahan” Packalen sai 100 000 euroa.

  2. Jotkut kansanedustajat (ja mepit) sananvapauden nimissä ovat ns blokanneet minut. Syyn tiedän. Ei ole tarvinnut henkilökohtaisuuksiin mennä. Ei uhkailla, ei pelotella.
    Hyvin on riittänyt lyhytsanainen totuuden julkituominen.
    Taitaa Sakukin joutua Jockan blokkaamaksi, kun varomattomasti kertoi tämän kolmesta väittämästä vain yhden olevan totta.
    Ei niin ettenkö minäkin satunnaisesti seurailisi ”blokkaajia” siinä kuin ILtalehtien lööppejäkin. Säilyy siten kosketus ”heikompiosaisten maailmankuvaan”. Tässä heikompiosaisilla tarkoitan niitä, joilla lepakoiden häätäminen vintiltä on jäänyt yritykseksi.
    Kerran nettiin julkaistu on kaikkien nähtävillä ja säilynee siellä pitkään (jollei ikuisesti) ja on blokeista huolimatta halukkaiden luettavissa!.
    KOK Jockan kannanotto on tyyppiesimerkki vaalienvälisestä vaikuttamisesta. Kerrotaan ihmisille juuri se mitä he haluavat kuulla oli se sitten totta tai kuviteltua. Riittää (ehkä!) kun asia ja kirjoittaja muistetaan…

    Menetelmän eri sovelluksiahan riittää monenlaisissa *uutiset-nettijulkaisussa.
    Sananjulistaja tai kaveri kirjoittaa *uutisiin jutun jota sitten somessa voi ylistää totuudeksi. Toimii kaiketi jonkun aikaa. Riski tietysti on siinä, että lukijan käy kuin kissanpojan. Jonkun ajan kuluttua silmät avautuvat 😉

Kommentointi suljettu.