Tutut laulut
Toiveikkaimmat ovat uskoneet, että koronan jälkeisessä Suomessa hyvinvointivaltiota osaavat arvostaa nekin, jotka tähän asti ovat uskoneet markkinavoimien hoitavan kaikki ongelmat. Kun markkinavoimat osoittautuivat kriisissä täysin avuttomiksi, niin juuri he olivat ensimmäisinä huutamassa valtiota apuun.
Eilen epäilin kaiken palaavan ennalleen. Julkisen sektorin leikkauksia tulevat vaatimaan kovimmalla äänellä ne, jotka nyt saavat eniten tukia. Niin näyttää jo nyt tapahtuvan. Pohjustukseksi sille on tänään julkaistu kaksikin “hyytävää arviota”, joiden mukaan Suomen nostamiseksi koronakriisistä ei ole muuta mahdollisuutta kuin julkisen sektorin leikkaukset, työehdoista ja palkoista tinkiminen ja työn sekä yritysten verotuksen keventäminen. Tämä alustus antaa kaikille oman elämänsä björnwahlrooseille selkänojaa heidän vaatiessaan julkisen sektorin alasajoa. Siis juuri sen, joka nyt antaa heille avokätisesti rahaa.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportti sai siis hyytävän vastaanoton. Yritystuet kelpaavat kriitikoillekin, mutta jo kakkosvaihe eli julkisen sektorin investointien lisääminen on yritys nostaa itsensä tukasta vetäen. Tämä vaihe siis pitäisi jättää väliin ja siirtyä suoraan Vihriälän työryhmän kipupaketiksi nimeämään kolmosvaiheeseen.
Kohta siis alkaa meteli, jonka mukaan meillä on ylimitoitettu julkinen sektori ja läjäpäin turhia virkamiehiä. Sosiaaliturva on ylenpalttista ja laiskuuteen kannustavaa. Suomi saadaan nousuun vain kovalla työllä, ja laiskureita ei elätetä. Jos näin huutavilta kysäisee heidän nyt saamistaan yhteiskunnan tuista, niin he närkästyvät. Se on ihan eri asia, sillä heidän mielestään yhteiskunnan on turvattava yritysten toiminta kriisitilanteessa. Kun voittoa rupeaa taas tulemaan, niin siitä yhteiskunnan on pidettävä näppinsä visusti erossa.
Koronakriisi on ohimenevä ilmiö, jonka jälkeen kaikki palaa ennalleen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kriisi ainoastaan nopeuttaa tätä prosessia antamalla yritystukea niillekin, jotka eivät sitä välttämättä edes tarvitse. Yksi suurimpia saajia näyttäisi olevan Hesburger, jonka perustaja ja hallituksen puheenjohtaja reilu kuukausi sitten pyysi tukea ihan polvillaan. Se näköjään kannatti. Saa nähdä, muuttuuko ääni kellossa sitten, kun pitäisi antaa yhteiskunnalle jotain takaisin.
Tuossa Vihriälän raportissa on sinänsä mielenkiintoisena yksityiskohtana lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa. Sitä perustellaan sanomalla, että koska korkeakoulututkinnon suorittaneet menestyvät elämässä hyvin ja tulevat jo valmiiksi paremmista kotitaustoista, niin he voivat hyvin maksaa opinnoistaan. Suomeksi tämä tarkoittaa, että yliopistokoulutus on paremman väen heiniä. Sen olisi voinut sanoa suoraan pussittamatta itseään perusteluilla.
Laulut ovat tuttuja, ja alkaa tuntua ikävästi siltä, että kriisiä käytetään tekosyynä hyvinkin vanhojen laulujen laulamiselle. Kun hyvinvointivaltio on apunsa antanut, niin hyvinvointivaltio saa mennä.
Lisäksi näistä “hyytäviä arvioita” esittäneistä ainakin toisella on ilmeisen poliittisia taustoja arvioilleen: Matti Viren on sitoutumatonta teeskentelevä perussuomalainen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannesalonen11/249417-sitoutumaton-emeritusprofessori-matti-viren-ja-lauran-plagiointi/
Unohtui mainita se kaikkein ilmeisin: Matti Viren oli perussuomalaisten ehdokkaana viime vuoden eurovaaleissa.
Mies on myös Liberan listoilla: https://www.libera.fi/libera/
Matti Viren oli Nokian hallituksessa, kun siellä päätettiin kosketusnäyttöjen olevan ohimenevä ilmiö ja hölynpölyä. Että sellainen guru.
Yliopistojen lukukausimaksut tosiaan heittävät bussin alle jokaisen heikosti työllistyvän opiskelijan.
Suora seuraus on sivistystieteiden yhä massiivisempi alasajo.
Valtiontakauksesta johtuen opintolainan maksusta on helppo neuvotella pankin kanssa, joten ei tuon kanssa ihan yhtä pahasti kuseen joutuisi kuin normaalin lainan kanssa. Ilkeä tilanne se kuitenkin olisi.
Lukukausimaksuilla olisi muita vielä ikävämpiä vaikutuksia. Jos opiskelusta pitää maksaa esim melkein asunnon verran lainoja pois, niin työntantaja puolen on ihan turha kuvitella, että nykyisillä palkoilla saisi ketään töihin. Eli jos ei sitten työntantaja puoli rupea maksamaan hitosti isompia palkkoja kuin nyt, niin aivovuoto ulkomaille kiihtyy eksponenttiaalisesti.
Pahin tuossa lukukausimaksu härvelissä kuitenkin on se, että kouluihin alkaa valikoitua opiskelijoita arvosanojen/motivaation/kykyjen sijaan sen mukaan paljonko isiltä irtoaa tuohta. Ja silloin nähdään kyllä melkoinen tietotaito tason alenema tietyillä koulutusasteilla ja tutkinnoilla.
Aivan järjetön ehdotus. Mielestäni suomen koulutusjärjestelmässä parasta on nimenomaan se, että opiskelu on melkein ilmaista. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja oppikirjat/prujut on pakko toki maksaa, mutta puhutaan penneistä vs. lukukausimaksut.
“Pahin tuossa lukukausimaksu härvelissä kuitenkin on se, että kouluihin alkaa valikoitua opiskelijoita arvosanojen/motivaation/kykyjen sijaan sen mukaan paljonko isiltä irtoaa tuohta. Ja silloin nähdään kyllä melkoinen tietotaito tason alenema tietyillä koulutusasteilla ja tutkinnoilla.”
Tämä nimen omaan on porvareiden tavoite. Heitä kauhistuttaa ajatus, että vähävaraisten perheiden lahjakkaammat vesat saisivat koulutuspaikan heidän omien vähälahjaisten jälkeläistensä ohi. Se, että maksuvalmiuteen perustuva koulutus on yhteiskunnan ja loppujen lopuksi myös heidän itsensä kannalta huono asia, kun korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on kyvyttömiä ja siten huonompia työtekijöitä, on sivuseikka. Tärkeintä heille ei ole heidän oma absoluuttinen varakkuutensa ja hyvinvointinsa, vaan se, että heillä on suhteellisesti enemmän varakkuutta kuin muilla
Sehän se. Itsekkin siis kuulun tuolla osuvalla vertauksellasi kastiin persaukisten lahjakkaampi vesa. Ei varmaan olisi ylempää korkeakoulututkintoa tullut opiskeltua, jos lukukausimaksut olisi pitänyt uskaltaa ottaa velaksi. Silläpä kohtuullisen korkeaksi kasvanut tuloveroprosenttini ei ihan hirveästi jaksa vituttaa. 🙂
Vihriälän esittämässä mallissa lukukausimaksut olisi mahdollista rahoittaa lainalla ja lainan joutuisi maksamaan vasta, kun tienaa “kunnolla”. Ilmeisesti mm. Englannissa käytössä oleva systeemi
Eikö ole paljon helpompaa ja oikeudenmukaisempaa jos opiskelu on ilmaista ja ne maksetaan veroina sen mukaan kuinka hyville ansioille pääsee valmistumisen jälkeen. Lukukausimaksut ja opintolainapainottuneisuus ovat vakava este köyhempien perheiden lasten opiskeluvalintoihin ja opintolainsapainottuneisuus vaikuttaa jo nykyäänkin. Ja se tosiaankin todetaan raportissa; korkeakoulututkinnon suorittaneet menestyvät elämässä hyvin ja tulevat jo valmiiksi paremmista kotitaustoista.
Sehän on fakta ettei kaikkein varakkaimpien perheiden lasten opiskelu ole kiinni mistään tuista eikä edullisista lainoista, mutta silti juuri heille opintolaina kelpaa parhaiten, koska onhan se halpaa käytettäväksi vaikka sijoituksiin. Hyvinvointivaltion vakavaksi ongelmaksi uhkaa muodostua, ja on jo muodostunut, se että tulonsiirtoja saavat myös erittän varakkaat ja hyvätuloisen ja samalla verotuksen painopistettä on siirretty pienituloisimpia kuormittavaksi. Ahneelle kun antaa pikkusormen se uhkaa viedä koko käden. Nyt se ahneus nähdään siinä kuinka nopeasti tukia saavat vaativat leikkauksia muille ja veronalennuksia itselle, sama laulu palasi heti kun tukihanat oli saatu auki.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002875122.html
Tästäkö tännekin rahoitusideaali yliopistokoulutuksen saavuttamiseksi ?
Ei tuolta mitään mallia tarvitse ottaa, totesin vain kuinka asia Sakun linkkaamassa Talouselämän jutussa kerrotaan.
(Eikös pankit tee rahansa nimenomaan “lainaamalla” sitä, minkä tähden Sipilä pani opintolaoinan käytännössä pakolliseksi…)