Ei mennyt putkeen

”Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa toimeentulotukijärjestelmää, vähentää asiakkaiden asioimista monella eri luukulla, lisätä tuen hakijoiden yhdenvertaisuutta sekä tehostaa henkilöstövoimavarojen käyttöä.”

Näin kertoo Kela tästä uudistuksesta, jonka kanssa on nyt eletty yli kolme vuotta. Eilen Yle julkaisi selvityksen, jonka mukaan uudistus ei sujunut niin kuin piti. Kelan palvelut saavat kritiikkiä niin asiakkailta kuin kuntien sosiaalitoimiltakin. Sähköiset palvelut eivät aina toimi, mutta sitäkin isompi ongelma on kahden luukun väliin juuttuminen.

Uudistuksen tarkoitus oli päästä eroon kahden luukun systeemistä, mutta niin ei tapahtunut. Kelan myönnettäväksi siirtyi vain perustoimeentulotuki, mutta täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien vastuulle. Näihin ns. harkinnanvaraisiin tukiin liittyy sosiaalityötä, kun taas perustoimeentulotuki on puhtaasti laskennallinen.

Homma sujuu hyvin silloin, kun kyse on pelkästä matematiikasta eli tulojen ja menojen välisestä laskennallisesta vajauksesta. Sen Kela pystyy myöntämään melko sujuvasti, jos verkkoyhteydet toimivat ja asiakas osaa hakea tukea sähköisesti. Vaikeammaksi asia menee silloin, jos nettiyhteyttä tai osaamista ei ole. Vielä vaikeammaksi se menee silloin, kun asiakas tarvitsee sosiaalityöntekijän apua jopa perustoimeentulotuen hakemiseen..

Tämä uudistus tehtiin niin, että ensin on joka tapauksessa haettava perustoimeentulotukea. Jos se ei riitä tai sitä ei jostain syystä myönnetä, niin vasta sitten asia siirtyy kunnalle. Jo tämä ylimääräinen mutka vie aikaa, jota ei oikeastaan ole silloin, kun hätä on akuutti. Kun akuutti hätä yhdistyy nettiosaamisen puutteeseen, niin käytännössä kuntien sosiaalityöntekijät joutuvat tekemään kaksinkertaisen työmäärän. Ensin he joutuvat auttamaan asiakasta hakemaan perustoimeentulotukea. Jos tukea ei myönnetä tai se ei riitä, niin sitten he myöntävät harkinnanvaraista tukea.

Jo muutoksen valmisteluvaiheessa 2016 huomattiin, että Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön ei ole olemassa  riittävän hyviä IT-järjestelmiä eikä valmista mallia. Silti uudistus ajettiin läpi, ja Kela vakuutti pystyvänsä hoitamaan tuen myöntämisen. Jo alkuvuodesta 2017 huomattiin, että Kela ei ollut valmistautunut riittävästi. Tukihakemukset ruuhkaantuivat ja tukea joutui odottelemaan pahimmillaan viikkoja, vaikka lain määräämä käsittelyaika on enintään seitsemän arkipäivää. Kesti monta kuukautta päästä edes lähelle tätä ehdotonta takarajaa.

Nyt tilanne on ainakin käsittelyaikojen suhteen lain mukainen, mutta yhä edelleen osa asiakkaista joutuu asioimaan kahdella luukulla. Yhteistyö Kelan ja kuntien välillä ei aina suju toivotulla tavalla. Ilmeisesti paluuta entiseen eli toimeentulotuen siirtämiseen takaisin kuntien vastuulle ei ole, joten sosiaaliturvan kokonaisuudistusta odotellessa lakia ruvetaan korjaamaan. Minä en tiedä miten se tapahtuu, sillä perusero säilyy ennallaan. Kela myöntää perustoimeentulotuen ja kunnat vastaavat tarveharkintaisesta tuesta, johon liittyy sosiaalityötä.

Voin antaa lain uudistajille yhden neuvon. Kysykää asiakkailta ja sosiaalityöntekijöiltä, sillä heillä on eniten käytännön tietoa tämän hetken ongelmista. Voitte kyllä istua seminaareissa ja kokouksissa, mutta siellä te ette kuule miltä asiakkaasta tuntuu odotella päivästä toiseen tuen saapumista, mutta sen sijaan tuleekin joko lisäselvityspyyntö tai päätös hakemuksen hylkäämisestä, jonka jälkeen alkaa jonotus kunnan sosiaalitoimen luukulla.

Nyt on nähty, että kyllä yhteiskunnalta tarvittaessa löytyy rahaa ja joustavuutta sen antamiseen, kun on kyse yritystukien myöntämisestä. Samalta yhteiskunnalta kesti kolme vuotta huomata, että toimeentulotuen siirto Kelan maksettavaksi ei mennyt putkeen, ja siitä ovat koko ajan kärsineet kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.