Edunvalvonnan paikka

Saatoitte ehkä helteestä ja poikkeustilan purkamisesta kertovien uutisten seasta huomata, että hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi lähti lausuntokierrokselle. Kyseessä on tosiaankin vasta luonnos, jota muutetaan ja täydennetään lausuntojen perusteella. Siksi juuri nyt se pitää lukea varsinkin jokaisessa kunnassa tarkasti.

Paketti on valtavan laaja, joten sitä on mahdotonta kuvailla lyhyesti. Ihan yleisellä tasolla uutta siinä on Sipilän hallituksen suunnitelmiin verrattuna se, että julkisen sektorin kokonaisvastuuta korostetaan ja valinnanvapaus on unohdettu. Palvelut tuottaa pääosin julkinen sektori, jota täydennetään ostopalveluin. Tämä on hyvä asia.

Julkinen sektori tarkoittaa maakuntia, jotka aiemmista suunnitelmista poiketen keskittyvät vain sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämiseen. Nyt ei siis ole tulossa laajaa väliportaan hallintoa. Tämäkin on hyvä asia.

Uutta on myös se, että rahoitus siirtyy kokonaan valtion vastattavaksi vuoteen 2029 kestävän siirtymäajan jälkeen. Hallitusohjelman mukaan maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Tämäkin on hyvä asia.

Tämä viimeisin on hyvä asia siksi, että siinä puhutaan tarvevakioiduista kriteereistä. Se tarkoittaa sitä, että koska perustuslaki velvoittaa hoitamaan kaikki ihmiset samalla tavalla asuinpaikasta ja palvelujen järjestäjän varallisuudesta riippumatta, niin rahoitusmallin on oltava oikeudenmukainen. Rahaa palvelujen järjestämiseen on annettava eniten sinne, missä  on paljon sairaita, iäkkäitä ja erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Pohjois-Karjala on juuri tällaista aluetta.

Pohjois-Karjalassa palvelut on tuotettu aina kustannustehokkaasti, ja vuoden 2017 alusta aloittanut kuntayhtymä Siun sote on tuottanut ne erityisen kustannustehokkaasti. Tämä ei ole tarkoittanut turhien kulujen karsimista, vaan suorastaan äärirajoille vietyä säästämistä. On ollut pakko säästää, koska kuntayhtymän toiminnan rahoittavat kunnat ovat köyhiä. Valtakunnallisen soten tuomaa helpotusta kustannuspaineisiin on siis odotettu hartaasti.

Nyt sitä helpotusta näyttäisi äkkiä katsoen olevan tulossa 65 miljoonaa euroa vuodessa juuri näiden tarvevakioitujen kriteereiden ansiosta. Rahoitusmalliin on kuitenkin kätketty ikävä leikkuri, joka antaa ja ottaa saman tien kaiken antamansa pois. Tämän leikkurin nimi on siirtymätasaus.

Siirtymätasaus on tehty siksi, että palvelutuotannon siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille ei tapahdu hetkessä. Siksi se on syytä ajoittaa useammalle vuodelle. Siirtymätasauksen tarkoitus ei pitäisi olla hyvän taloudenpidon rankaiseminen ja huonon palkitseminen, mutta sellaiselta se nyt näyttää. Siirtymätasaus on valmisteluaineistossa sivuutettu likipitäen pelkällä maininnalla, mutta sen kustannusvaikutukset ovat hirmuiset.

Kustannusperusteinen rahoitusmalli antaa Pohjois-Karjalan maakunnalle 65 miljoonaa euroa vuodessa lisää, mutta siirtymätasaus leikkaa sen kaiken pois vuonna 2023, jolloin uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan. Vuonna 2024 leikataan pois 97 prosenttia ja niin edelleen. Vielä vuonna 2029 leikataan pois 62 prosenttia tästä iän ja sairastavuuden perusteella annettavasta lisärahasta.

Ei tämä saa mennä näin. Kevään ja kesän mittaan on noussut suoranainen kansanliike Finnairin lentojen Joensuuhun jatkumisen puolesta. Suunnitellun siirtymätasauksen kustannusvaikutukset ovat paljon suuremmat kuin Finnairin lentojen loppumisen, joten nyt on ainakin kaikkien Pohjois-Karjalan kansanedustajien tehtävä yhteistyötä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Nyt on aika tehdä korjaukset lakiluonnokseen, ja siihen voivat vaikuttaa myös kunnat omilla lausunnoillaan.

Miksi tätä leikkuria ei huomattu jo lakiluonnoksia valmisteltaessa? Ehkä siksi, että se on sivuutettu valmisteluaineistossa lähes pelkällä maininnalla siirtymäajasta. Vasta aineiston taulukot kertovat ikävän totuuden. Onneksi jotkut kunnanjohtajat ja kuntien talousjohtajat tutkivat nämä taulukot, ja meidän kunnanjohtajamme Markus Hirvonen kirjoitti siitä kunnan sivulla pitämäänsä blogiin. Se kannattaa lukea.

Ei saa olla niin, että hyvästä taloudenpidosta rangaistaan ja huonosta palkitaan. Ei saa olla niin, että toisella kädellä annetaan kipeään tarpeeseen ja toisella otetaan juuri annettu pois.